Lue keskustelun säännöt.
Eikö se oo pelkkää matematiikkaa voiko lapsen kanssa jäädä kotiin äippäloman jälkeen?
19.02.2008 |
Korjatkaa jos olen väärässä. Eikö pitäisi olla täysin laskettavissa, paljonko rahaa menee ja paljonko pitäisi olla säästössä, jos haluaa jäädä lapsen kanssa kotiin virallisen äitiysloman jälkeen? Ei kai se nyt helvetti voi yllätyksenä tulla, että hups, nyt tuleekin vain kotihoidon tuki ja kas, se onkin noin pieni! Eikö jo lapsenteon suunnittelun vaiheessa tämäkin asia ole selkeästi laskettavissa? Jos tulee yllättäen raskaaksi, niin aloittaa säästämisen ja talouden suunnittelun heti raskauden alettua?
Olen sitä mieltä, että suurimmassa osassa perheitä tämä asia on järjellä ja logiikalla ratkaistavissa. Ei tarvitse sitten vuosikausia itkeä av-lla että tuliko tehtyä väärä valinta, mutta kun olikin yhtäkkiä niin vähän rahaa, ettei vaihtoehtoja ollut. Aina on vaihtoehto!
Ihmettelen, että suomalaisen peruskoulun seurauksenakin tulee näin uusavuttomia aikuisia, ja tekevät vielä lapsia.. ! Puuh.
Kommentit (47)
nämä kapeakatseiset ihmiset. En itse viihdy ihmisten seurassa, jotka suunnittelevat joka risauksen elämässään. Tietty suunnitelmallisuus on hyväksi, mutta ei elämää voi ohjata menemään tietyllä tavalla. Aina tulee yllätyksiä. Ap:llekin jossakin vaiheessa varmasti. Jotenkin natsia väittää, että vain tietynlaiset ihmiset olisivat oikeutettuja saamaan lapsia. lapsia nyt on maailmansivu syntynyt erilaisiin elämäntilanteisiin.
Mäkin menin töihin nuorimmaisen ollessa puolitoistavuotias. Millään matematiikalla emme olisi pystyneet maksamaan omistusasuntoamme espoolaisessa lähiökerrostalossa ilman kahden palkkaa. Säästää emme ehtineet, koska opiskelimme pitkään, ja lapset syntyivät pian valmistumisen jälkeen. Kotia en kuitenkaan kotihoidon vuoksi ole halukas myymään. Kotihoidon ehdottomia kannattajia ovat yleensä ne, joiden ei tarvitse luopua mistään oleellisesta kotihoidon vuoksi. Enkä nyt puhua matkoista. me olemme käyneet ulkomailla viimeksi kymmenen vuotta sitten. Toinen ryhmä tuntuu olevan nuoret äidit, jotka eivät vielä ole ehtineet ottaa asuntolainaa. He asvuvat kaupungin taloissa tai opiskelija-asunnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva esim. tietää ennen ensimmäisen lapsen syntymää missä vaiheessa haluaa palata takaisin töihin. Omasta kokemuksesta sanoisin, ettei kannata mennä lupailemaan työnantajalle mitään tuossa vaiheessa - jouduin pyörtämään omat puheeni ja saatiin sitten toinenkin lapsi toivotusti pian perään.
Vaihtoehtoja ja rahatilannetta kannattaa joka tapauksessa miettiä etukäteen - eihän se mitään vaihtoehtoja sulje pois, ainostaan selkeyttää tilannetta. Laittaa siis ihan paperille, Exceliin tms. ylös perheen menot ja tulot, palkkatuloilla ja äitiyspäivärahalla/kotihoidontuella, ja katsoo mikä on saldo ja voisiko siihen jotenkin vaikuttaa.
Vakuutuksia kyllä suosittelen minäkin (suurimmalle osalle ne kuitenkin myönnetään).
asumistuet ym tuet kunnalta että heille tulee leveämmät oltavat olla kotona kuin töissä.
Ystäväni oli kotihoidontuella, miehensä opiskelija. Laskeskelivat että nainen menee töihin jotta voisivat elää vähän leveämmin. No " tulothan" (asumistuet jne) tippuivat niin paljon että heille jäi monta sataa euroa vähemmän kuussa käteen...
Eli se siitä selityksestä, että pakko mennä töihin!
voi tuntea näin suurta vihaa tai katkeruutta toisin valinneita ihmisiä kohtaan. Luulisi olevan kuluttavaa pohtia päivästä toiseen muiden ihmisten valintoja. lastenhoidossa kokonaisuus ratkaisee. Valitettavasti kotihoito ei sinänsä ole se lapsen pelastava voima. Opettajana olen nähnyt, että hyvin monenlaisista kodeista tulevilla lapsilla on ongelmia. Myös niillä, joiden äidit ovat koko elämäsnä kotona hoitamassa lapsiaan ja miestään.
Samaten se kummastuttaa, että ihan liian helposti heitetään näitä " ei ole millään varaa" -kommentteja, kun loppupeleissä usein (ei aina) on kyse arvovalinnoista. Esim. siitä asuntolainasta voi ottaa vuoden lyhennysvapaata tai onko pakko reissata ulkomaille 2 kertaa vuodessa, jos sitten pitää ruikuttaa, ettei ole varaa hoitaa lapsia kotona. Näitäkin tapauksia ihan oikeasti on..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnteko ei siis aina kannata.
Olen ap:n kanssa samoilla linjoilla siitä, että joskus on hyvä istua rauhassa alas ja ottaa laskin käteen. Tietenkään ei kaikkea voi suunnitella, elämä yllättää hyvässä ja pahassa, mutta voihan sitä silti laskea mitä eri vaihtoehdot merkitsevät.
Itse kyllä yllätyin miten hyvin pärjäsin kh-tuella. On se niinkin, että sitä kuluttaa vähemmän kun on lapsen kanssa kotona, voi syödä kotiruokaa eikä tarvitse hankkia siistejä työvaatteita.
Muistan eräässä ketjussa kerran tällä palstalla pienipalkkainen nainen kertoi, että useamman lapsen hoitomaksut ovat niin kalliit, ja kotihoidontuki niin suuri, että töihin mennessä tulot pienenisivät, joten hänen kannattaa olla kotona se kolme vuotta.
Hänelle vain vastattiin, että älä selittele, mene töihin äläkä elä miehesi kustannuksella.
Jotkut ilmeisesti vain eivät tajua, että aina työssäkäynti pienten lasten kohdalla ei kaikille ole taloudellisesti kannattavin vaihtoehto.