***TOUKOTUHISIJAT VKO 8***

Burmilla kertoi kaatuneensa eilen, sama täällä=( Mä vedin pannut ensin koirien kanssa kentällä toiselle kyljelle ja puol tuntii sen jälkeen kaaduin polville/käsilleni oven eteen. Mun piti siis oikein maksimoida kaikki kipu...mä en soitellu mihkään, koska tunsin minityypin liikeitä pitkin päivää sen jälkeen. Paikat on kyllä tosi kipeenä, tuntuu kuin joku ois piessy mut. Siistiä.



Mun mammaloma alko sitten nyt. Kävin työterveyslääkärillä toissa päivänä " selkäkontrollissa" ja koska tilani on muuttunut ainoastaan huonompaan suuntaan ja työpaikkallani ei ole tarjota tarpeeksi kevyttä työtä, niin lekuri kirjoitti saikkua äippäloman alkuun asti. Nyt alkoi sitten tooodella pitkät päivät ja loputon odotus. Tai no kolmisen kuukautta h-hetkeen ei kyl oo kovin pitkä aika, jos vaan keksii tekemistä joka päivä.



Nyt täytyy lähteä kompuroimaan rekkujen kanssa ulos...=)



T:Äitinasu ja pikkainen 26+4

Hei vaan kaikille,



pakko nyt tulla tännekin suremaan kun toinen sokerirasitus iski oikein reippaasti silmille. Kaks ekaa arvoa oli reippaasti yli rajojen ja nyt vähän vaikuttaa siltä, että saattaapi ensimmäistä kertaa käydä niin, että ruokavalio ei vaan enää tehoa. Mullahan on ollut tässä kaksosraskaudessa kaikki oireet lähes tuplana ja pahoinvointi triplana verrattuna edellisiin kahteen raskauteen ja raskausdiabetes näköjään menee kans tupla/triplakerhoon. Ottaa pannuun ja rankasti, koska ruokavalio on nyt jo mulla viilattuna tosi tiukaksi ja siitä on paha ottaa mitään pois. Liikunta on ainoo mitä vois lisätä. Siinä ei töki muu kuin liitokset, selkä ja kestosupistukset. Äh. Ei kiva. Toivottavasti tällä kertaa tuo armas TYKS kuitenkin asettuisi lähinnä tukemaan tätä äitiä raskaudessa eikä lyttäämään kuten pari kertaa aikaisemmin. Pikkasen pelottaa, koska mun nuorempani joutui teholle glukoositippaan just tän sokerihomman takia ja nyt näillä Tiitiäisillä on muutenkin paljon enemmän riskejä joutua teholle. Ei viitteis millään niitä vain sokereiden takia sinne toimittaa.



Sokeriongelmien lisäksi nyt lähinnä noi liitokset sun muut paukkuvat, mutta hauskinta on kyllä se, että kaikki sanovat aina munt nähdessään, että oletpas reippaan näköinen. Se saa kyllä hiukan unohtamaan osan säryistä. Tietty sekin vähän jeesaa, että tässä nyt ei enää mene kovin kauaa kun tästä mahasta pääsee eroon. Tosin nyt tuo masu alkaa olla sen kokoinen kuin noista kahdesta on ollut ihan siinä lopussa, mutta en oikein itse huomaa vatsan suuruutta. Ehkä hyvä niin, että pää pysyy kasassa edes jollain tapaa.



Kaatuneille paranemisia! Mun onnekseni Turussa ei ole lunta tai jäätä. Muuten olisin kans jo huiskaissut itseni siliäksi. ISäntä sanoo, että oon kahdella jalalla niin epätoivoinen tapaus ettei ole toista ;9



Mukavaa viikonloppua!



Kyrka & Tiitiäiset 27+3

täältäkin päin.... POskiontelot tuntuu vaivaavan ja sen vuoksi päätä särkee usein salakavalasti. Nenähuuhtelu kannua oon koittanu käytellä kohtuudella kylläkin jos se auttaisi, ettei tarvis lääkekuuria taas syödä toista kertaa tämän raskauden aikana. pelkään vaan että se nousee päähän...



liikkeet tuntuu vasemmalla alhaalla ja sitten oikeally yläviistossa, ei harmaata hajuakaan miten päin se siellä on mutta todella ikävältä tuntuu välillä kun se tuntuu ottavan kylkiluihin. en pysty välillä kunnolla lyyhistymään kun joku ottaa vastaan.. liekö jalat vai mitkä?!



Mua alkaa ainaki jo kyllästyttään tää raskaana oleminen, haluaisin jo tuon mahan pois ( onneksi ei oo enää pitkä aika...) ei tää helppoa ole.



(Kauhee valitus kuulumiset mut kai tää tästä pikkuhiljaa ;)





Mussun Rv 29+2

Meen myöhempään töihin, joten onpahan taas aikaa koneelle.



Ei tänne mitää uutta kummempaa kuulu, mut ajattelin ny edes kasvattaa pinoa ;o) Tuntuu, että me ollaan kaikkein " laiskimmat" pinoutujat...tai siis meitä on vähiten... Vai onko se vaan niin, että ollaan just semmosessa vaiheessa raskautta, että ei juurikaa kirjoteltavaa oo!?!

Koitetaas ny kuitenki vähä tsempata - kaikki taustailijatki mukaan kirjotteleen, jookos??? On se kuitenki niin kiva jakaa ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa :o)



Huomenna pitäis mennä tekeen ne autokaupat - huh! Kaikkeen sitä ihminen päänsä pistää... Tai rahansa :oP Noh, pakko ajatella, että tarpeeseenhan tuo tulee.

Minkälaisia autoratkaisuja muilla enemmän kuin kolmen lapsen perheillä on?



Mä huomasin aamulla, että mulla on ilmestynyt se " poikaviiva" alapäästä napaan saakka, hentoinen, mutta näkyvä. Aikasemmin en oo huomannu. Mulla oli ekassa raskaudessa se alhaalta rintojen väliin asti - tyttö tuli, tokassa ja kolmannessa vain alhaalta napaan asti - tytöt tuli. Että se siitä POIKAviivasta ;o) Aikasemmissa raskauksissa muistaisin sen kyllä ilmestyneen paljon aikaisemmin ja olleen paljon tummempi, ja aattelinki, että tällä kertaa sitä ei tulisikaa... Jooh.

Oon muutenki miettiny eroja aikasempiin raskauksiin (jokka oli keskenään hyvin samanlaisia), niin yks on se puuttuva närästys. Parina iltana on vähäsen närästäny, mutta ei ollenkaa semmosta poltetta, mitä on ollu aikasemmilla kerroilla. Sit naama - alkuraskaudessa mun naama kukki ku murkkuikäisellä, mut ny on jo jonku aikaa ollu iho ihan siisti ja kunnossa, aikasemmin muistan " kukkineeni" alusta loppuun saakka. Ja sit se kaikista kurjin ja ikävin vaiva - jatkuva, toistuva hiiva :o( Yök yök yök yök. Tuntuu, että se on ihan kroonisena mulla, kuurilla menee aina vähäksi aikaa ohi, palatakseen taas uudestaan, plääh. Canestenia kuluu... Aikasemmissa raskauksissa en oo kärsiny ensimmäisestäkää hiivatulehduksesta, ja kuitenkaa mun elintavat tms. ei oo tässä välissä muuttuneet, että onpi ihan raskauden " sivutuote" tämä :o/ Mä siitä lääkärin kanssa juttelinki, mut eipä sillä ollu siihen mitää poppakonstia tai ihmelääkettä, tota Canestenia seki suositteli (ku se kerta kuitenki aina hetkeksi tehoaa).

Että tälläsiä. Muitakin eroavaisuuksia ja toki myös yhtäläisyyksiä löytyy, mutta tossa nyt oli ne huomattavimmat. Sinänsä huono vertailla, ku kolme ekaa raskautta oli niin peräjälkeen (lapset 1,5 vuoden ikäeroilla, eli esikoisen ja kuopuksen väliä 3v), että tämä on ihan " erillään" muista... Ja onhan tällä tulokkaalla eri isäki.



Onkos toukokuisissa muita ns. uusperheellisiä?



Jos menis lukemaan päivän lehden...



Mukavaa viikonloppua kaikille! Pysytäänhän pystyssä!



KK ja AE

Mä heräsin puol tuntia sitten siihen että toinen koiristamme raapi/käpälöi makkarin ovea. Pakkohan mun oli kay kattoo mikä näitä apinoita vaivasi, avasin oikein takapihan oven jos neitiä pissattais tai jotain. Niin ei se tuli vaan nuolee mun naamaa=) Luuli varmaan et henki oli menny mammalta kun koko päivä nukkuu...Aika liikkiksiä noi elukat!



Joku oli kyselly (kenties kisukameli) noista autoratkaisuista. Meillä siis tää lapsi on eka, mutta kun on noi rekut, niin ostettiin tilava farmari vajaa kuukausi sitten. Tai paremminki mies osti. Sillä oli kaikki päätäntävalta, koska halusi toimia maksumiehenä=) Sai sitten mitä tahtoi: tilaa, tehoa ja laatua. Ei ollu tosiaankaan halpaa huvia. Mä ajelen omalla pikku purkillani, enkä vaihda sitä mihinkään. Kaikki vaan yhes koos, kyllä sopu sijaa antaa=)



Mä oon pitkin talvea ommellu kestovaippoja ja kutonut hahtuvapöksyjä. Ainoa ongelma on ettei selkä tykkää siitä että istuu pitkään paikoillan, aika paljon on silti saanu kasaan! Vaipoista oon tehny sekä all-in-oneja sekä taskuja, kokoja new born ja s , siis tähän mennessä. Itse oon aina ollu käsityö ihminen, joten oon oikein nauttinut kun oon saanu suunnitella ja totettaa syötävän söpöjä pikkuvaippoja! Ja kyllä tekemällä oppii. Mä yrittänyt ottaa kestoista mah. paljon selvää, jotta vaipoista tulisi hyviä ja käytännöllisiä perus arjessa. Mä ostin erilaisia kankaita ison läjän, enkä ole viellä laskenut mitä esim. yhen vaipan hinnaksi tulee, mutta edullista on tehdä itse. Siis siitäkin huolimatta että ostin laadukkaita kankaita ja pikkukoristeita yms. Vaipan ompeluun kuluu aikaa ehkä 45min ( oon tarkka että jälki on hyvää) ja yhdet hahtuvapökät mä kudon illalla teeveetä katsoessa=) Käsityöt on mulle aina ollu sellanen " oma juttu" ja jos kilpailisin vaik Tuntemattomat tv-ohjelmassa, niin kukaan ei uskois että mun käsillä tehään muuta kuin meikataan yms.=) Mieskin nauraa, että hyvä ettei kukaan tiedä millasen mummon kanssa se asuu...hihihhii...



Eli siis kaikki kestoilemaan nyt!! Ei vaiskaan. Jokainen tyylillään. Mä itse ajattelin käyttää kestoja oman jaksamiseni rajoissa, jos en vaikka jaksa joskus pestä pyykkiä (ollan vaikka kipeitä) ,niin silloin voin kertiksiäkin käyttää... Katotaan sitten kun saa sen vauvan syliin! Mä tahtoisin jo!



Tällästä tänään, voimahaleja kaikille tuuleen ja tuiskuun!



Toivoopi: Saikkulainen ja maha-majava 26+5

Otin sitte ja täräytin neuvolaan aamuvastaanotolle, ku pääsi ilman ajanvarausta. Maha-asukin sydänäänet kuunneltiin ja hyvin kuuluikin. Syke oli 150 ja vähä päälle. Maha ei oo ollu kipeä, eikä vuotoa ole ollu. Säikähdyksellä selvittiin:) Pakko oli käydä tarkistamassa, että sain mielenrauhan. Pitää ottaa rauhallisemmin noitten koirien kanssa tästä lähin. Onhan masunasulla kaikki kunnossa?



Täälä menee muuten hyvin, mutta selkä alkaa olemaan aivan lopussa. Aamulla, ku herää niin tuntuu, eettä on junan alle jääny- Eilen yritin tehdä työtehtäviä koneella.. onneks on kannettava kone, koska en pystynyt istumaan pöydän ääressä. Oli pakko ottaa läppäri ja mennä sohvalle makuulle tekemään tehtävää. Tukivyö on kyllä kaapissa, mutta mä oon niin huono käyttämään sitä. Pitäs varmaan opetella.



Ekaa kertaa alko tänään jännittään, että miten lainanmaksujen kanssa käy tulevaisuudessa. Mullahan ei oo vakipaikkaa töissä ja sitä ei tiedä mikä työtilanne silloin on. Ei meillä mitenkään hurjasti lainaa ole, mutta ihan riittävästi jos ei töitä saa ja pieni lapsi kasvatettavana. No aika näyttää.



Nyt lähen laittaan ruokaa ja päikkäreille, että jaksan ahertaa töissä viikonloppuyöt.



Hyvää viikonloppua kaikille!



Burmilla ja maha-asukki 27+6

Odotus on ollut erilainen kuin aikaisemmin ja nyt onkin 2 ultrassa veikattu tyttöä, aikaisemmat siis poikia. Tosin lapsella eri isäkin kun joku kysyi uusperheellisiä niin täällä yksi.

Auton vaihto tuli ajankohtaiseksi ja vaihdoimme minibussiin vaikka vanhaankin olisi 7 mahtunut, mutta mihin kaikki tavarat... Toinen auto pysyy tavallisena 5 paikkasena, mutta sillä voi lasten kanssa kulkea sitten yksi aikuinen jos tarvitaan...

Koetetaan nyt, jos itsekin kerkiäisi oikein kirjoittelemaan...



seppäskä 27+5

Heippa ja aurinkoista viikonloppua!



Kolme päivää olin loman jälkeen töissä ja sitten lonkan kipu oli jo kovaa, Panadol ei auttanu. Eilen menin päivystykseen ja viikko sairaslomaa. Lääkärin mukaan lihasperästä tai sitten hermoo puristaa joku, ei osannu sen paremin sanoo. Sitten taas kokeilemaan töihin. Olis kiva jos pystyis oleen vielä töissä, tulee muuten pitkä kevät. Käyhän se näinkin, et tekee aina muutaman päivän ja sitten huilaa saikulla.



Tänään onkin lonkka parempi. Kivuton ei, mut ei siitä sellasta tulekaan ihan heti. Kävin vähän kävelylläkin auringonpaisteessa. Kirjastosta hain nipun kirjoja aikani kuluks.



Ötökkä ainakin voi vilkkaasti ja harrastaa potkunyrkkeilyä:) Viikko taas odotusta täynnä. Huomenna alkaa 28.s viikko.

Täällä Tampereella sataa kovasti lunta ajattelin muutaman sanan kirjoitella ennenkun menen tuon koiraherran kanssa tuonne lumen keskelle.Ihan on omaa laiskuuttani ollut etten ole kuulumisiani kirjoitellut tilaisuuksia kyllä olisi ollut..no,nyt jään viiden päivän päästä vuosilomille ja siitä suoraan mammalomalle pääsiäisen jälkeen jotenka jos vähäsen useammin jaksaisin kirjoitella:)...Täällä on raskauden suhteen kaikki mennyt hienosti mitä nyt levottomat jalat kiusaa iltaisin ja alkuöisin ja nyt muutama viikko takaperin tuli kovat kivut lantion ja ristiselän alueelle iltaisin kun yritän koiran kanssa lenkille.No lenkkeilyt jäi nyt sitten pois kun joka askel sattuu ja nyt köpötellään etanan vauhtia eteenpäin...Onko muilla ollut samaa? Onkohan tämä sitä lantion löystymistä?? Mitäs muuta no sokerirasituksessa kävin ja kaikki arvot olivat ok, nyt on kyllä ruokahalut kasvaneet kovasti jännittää kovasti mitä se tätin puntari nyt sanoo...viimeksi kolme viikkoa sitten oli tullut neljä kiloa yhteensä koko raskauden ajalta! Meillä on kanssa tämmöinen uusioperhe, vanhemmat tytöt(17v, 16v, 14v.) ovat edellisestä liitosta ja tämä tuleva toukotyllerö on ensimmäinen nykyisen mieheni kanssa. Hänelle tämä vauva on ensimmäinen muutenkin.Onko teillä muilla muuten mitään erikoisia ruokahimoja..yms?? Minulla on rasvaton piimä voisin juoda sitä litran päivässä...ja jos maitorahkaa ostan jääkaappiin lusikoin sitä suoraan purkista suuhun:))..Ja sitten hajuista öhöm...bensan katku on ihana,pölynimurista lähtee hyvät tuoksut(olenko outo??) ja tietyt huuhteluaineet...Se hyvä puoli noissa on että imuroin nykyään aikasta usein ja pesen pyykkiä;))...No nyt taidan tuon koiraherran kanssa uskaltaa lähteä ulos ja toivottelen teille muille mammoille mukavaa sunnuntain jatkoa! Voidaan pulskasti:)...!!

T. Miiu ja Tyyne-Tellervo rv 30+3 (siskojen keksimä kutsumanimi vaaville)

nimittäin kirjoitella kuulumiset aina viikon viimeisenä päivänä =) mut tuntuu ettei muulloin ole oikein aikaa.



Pari viikkoa ollut tässä vähän surulisempaa, kun hyvä ystäväni kuoli. Hautajaiset oli nyt perjantaina ja vieläkin ajatukset karkaavat miettimään häntä ja syitä tähän yllättävään kuolemaan :(



Mahassa kaikki on ok, tällä viikolla oli neuvolakin ja kaikki ok. Sf-mitta on edelleen pienempi kuin esikoisesta näillä viikoilla mutta ihan hyvä että keskikäyrillä mennään.



Töitä ois enää 7 vuoroa jäljellä, jipii!



CalZal rv30+5

pitkästä aikaa.Kiirettä pitänyt muksujen kanssa eikä oma olokaan ollu paras mahdollinen.Supistelee päivittäin ja kokoajan hiivatulehdusta pitää.Kohdunkaula pehmenny mutta kiinni.

Kävin pelkopolillakin juttelemassa kun edellinen synnytys ei menny oikein putkeen ja sinne menen uudestaan huhtikuun puolivälissä ja sitten aletaan käynnistelemään.Ultralla katsottiin vauvan kokoa ja iso kaveri tulossa on kaksi viikkoa kasvussa edellä.Sokerirasitukseen tuli heti käsky,mut onneksi kaikki arvot oli tosi hyvät.

Pienin isäntä taas kutsuu..



öttinen+jätti 29 ja jotain

Menin sitte kaatumaan koiran kanssa ja jonku verran oltiin mahalla:( Nyt pitäis soittaa neuvolaan. Vauva on kyllä liikkunut, mutta tuntuu, että huomattavasti vähemmän. Kipeä ei oo ottanu. Täytyy toivoa, että kaikki on kunnossa.



Vakuutuksen sain otettua vauvalle viime perjantaina ja jos vaikka kelan paperit sais vietyä perjantaihin mennessä. Sit alkais asiat olemaan taas hoidossa:)



Jouduin vapailta töihin, kun porukkaa on niin paljon sairaana, eikä sijaisia saa mistään. No saanhan pitää vapaat myöhemmin, eikä tässä nyt enää kauaa edes töissä ollakkaan:)



Nyt alan soittelemaan neuvolaan, kun puhelinaika alkaa.. toivotaan parasta!



Burmilla ja maha-asukki 27+4

Oltiin taas kolmannella sivulla menossa...



Päivitin taas tuota meidän lasketut ajat ja esittelyt- listaa. Pitäisi taas olla ajan tasalla.



Olen pojan kanssa lähdössä lastentarvikeliikkeeseen hakemaan sitä Pupujussikoiden uudinverhoa yms. joten ei nyt ehdi kirjoittelemaan enempää...



Pikkupapu ja poitsu rv 30+3

Burmila: toivottavasti kaikki hyvin! Ite kaaduin (myös koiran kanssa) esikoista odottaessa ihan loppuaikoina ja melko lailla suoraan mahalleni. Poika on syntyny vuoden vaihteessa ja joulukuuta tais jo olla, koska oli tosi liukasta. No, siinä ei onneks käyny kuinkaan ja vauva ilmoitteli itestään niin pysy mielenrauha itelläkin.

Ronnikalle voimia kaiken mieltämullistavan keskelle!

(.) Tiistaina oli neuvolalääkäri ja 2 viikkoa napsahti saikkua tuon selän takia. Kerroin kilttinä rehellisesti, miten vihloo välillä toi issias, niin lekuri totes, että on syytä jäädä kotiin ainakin pariksi viikoksi. Jos vihloo vielä maaliskuun alussa, pitää soittaa ja jatkaa sairaslomalla oloa. Ei yhtään huvittais eikä toisaalta oo töitäkään siinä kohtaa ku 2,5 vk kun saa ves-päiviä kasattua ennen äippälomaa ja voi jäädä pääsiäisestä kotiin.

Välillä supistelee niin, että tuntuu ja toisinaan huomaa vaan siitä, että maha vähän kovettuu. Ei ollu silti sisätutkimuksen mukaan paikat ees pehmenneet, joten huoleti voi olla. Nyt alko tehokkaampi raudansyönti (eli ainakin 2 päivän välein) kun hemppa on vähän laskenu. Pitäs vaan muistaa ottaa tarpeeks usein. Painoa oli tullut huimasti lisää, peräti 100g edellisestä käynnistä. :) Kiitteli täti tota painoa, vaikka omasta mielestä vois olla ihan hyvin vähän pienempääkin nousu, nyt tullu kokonaisuudessa n 6kg lisää.

Nyt pitäs lähteä tuon esikon kanssa hakemaan lapsuudenkaveria tyttärensä kera ja suunnata sitten hoploppiin, täällä etelässä kun on tosi hiihtolomakeli. Ketuttaa, ettei pääse pulkkailee tai luonnonjäälle (lähikentälle tosin) luistelee. Iltapäivästä suunnataan ruotsalaiseen huonekalumaailmaan ihmettelemään lipasto/hoiotpöytäratkaisuja, ahdistaa jo valmiiks koko touhu.

Mukavaa loppuviikkoa

JN & masukaveri 29+4Pikkupapu:

Linkkiä edelliseen viikkoon:

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=82&m=12426003&p=2&tmo…

jostain syystä tuohon loppuun tuli ihan ihmeellisesti pp:n tekstistä pätkä.. Tiedä sitten mitä tapahtui. ;)

Kaatumisen jäljiltä ei oo maha ollu kipee, eikä vuotoa oo ilmestynyt. Mikä on hyvä, mutta nyt musta tuntuu, että vauva liikkuu paljo vähempi.. en tiedä kuvitelenko vaan.



Tähän meidän neuvolaan on vaikee päästä. Soitin kyllä aamulla ja neuvolatäti sanoi, ettei ole hätää. Sanoi kyllä, että saan mennä käymään jos haluan. Sanoin, ettei ole tarvis, kun en kerran ole kipeä eikä vuotoa ole. Nyt kuitenkin harmittaa ja yritin saada tätiä kiinni, mutta menee ilmeisesti huomiseen aamuun, ennen ku pääsen käymään.



Jotenki en panikoi asian suhteen, mutta kuitenki asia stressaa. Kai se niin on, ettei ressaaminen lopu ennen, ku on käyny tarkistuksessa.



No jos nyt vain lähtis käymään ostoksilla ja tulis kotia siivoamaan. Tiedä vaikka sais vauvaa liikkumaan:)



Burmilla ja maha-asukki 27+5

Kyllä ne viikot vain vyöryy eteenpäin. Tänään mulla on tasan 30 rv täynnä. Enää 10 viikkoa laskettuun aikaan ja max 12 synnytykseen. Nyt olen mäkin alkanut toden teolla valmistautumaan uuteen tulokkaaseen. Olen ostellut mm. tutteja, uuden pupujussikat pinnasängyn pehmusteen, (vanha (Pikku Piian) oli esikoisen jäljiltä aivan muodoton jo), uuden hoitoalustan (vanha oli liian pieni) ja kaikkea muuta pientä sälää. Vielä tarvitsisi ostaa ainakin pupujussikat uudinverho ja uusi amme (vanha on vielä esikoisen käytössä). Olen

myös noita newborn-kokoisia kestovaippoja muutamia ostanut, lähinnä eemukan neelukoita (ei tahdo mistään oikein löytää) ja cuddlebunseja. Ostovaippojen lisäksi olen itse niitä myös itse ommellut. Kohta alkaa vaippa-arsenaali niiden osalta olla täynnä.



Poitsu on voinut ilmeisen hyvin, koska on kovasti ainakin jaksanut itsestään potkuilla ilmoitella. Mulla ne enimmät liikkeet tuntuu juuri tuolla alhaalla ja jokunen myös tuossa navan seudulla. Itselläni ei kyllä ole mitään käsitystä miten päin se poitsu siellä majailee. Ajattelin kans hänen majailevan perätilassa kun ne enimmät liikkeet tuntuu niin alhaalla, mutta enpä tiedä sit. Eiköhän synnytystapa-arvioinnissa tämäkin asia sitten selviä varmasti.



Jeps. Nyt lähden tästä kauppaan, joten hyvää viikon jatkoa kaikille!



Pikkupapu, esikko 2 v. ja poitsu rv 30+0 tasan (Jee!)

Loppusuora häämöttää...

Tossa viime pinossa luin että on ollut aika paljon sairasteluja liikkeellä. Nyt on mullakin ollut pari viikkoa flunssaa, välillä lievempänä. Ja nyt taas on nenu niin tukossa ja kurkku tuntuu turvonneelta niin että on hankala hengittää. Mietin pitäiskö itekkin käydä lääkärillä kun lapsellakin oli se keuhkokuume. Nyt alkoi talviloma ja on kyllä tosi tylsää olla flunssasena kun mieluusti olis ulkoillu enempi. Mieskin taas ollu 4yön työkeikalla, onneks tulee tänään kotiin et pääsis hiukan lepäämään. Kyllä tämä raskaana olo on raskasta!



Liikkeet onneksi tuntuu masussa selkeesti päivittäin ekä tarvitse niitä erikseen kuulostella. Tämä toinen raskaus on mennyt jotenkin salakavalasti, niin ettei paljon ole mahaa miettinyt. Toisaalta on tässä " vielä" ne 10 vko odotettavaa isolla mahalla. Se on kyllä kiva juttu ettei töitä ole enää kun kolme viikkoa talviloman jälkeen.

Kotona olis niin paljon tekemistä ja touhuttavaa. Ja TOIVOTTAVASTI tämä flunssakausi loppuisi pian ja Aurinkoinen kevät saapuisi pian!!



Mukavaa viikonalkua kaikille! Plutuna rv 30+0

kun tuntuu ettei ole mitään mitä kirjoittaa niin ei tule kirjotettuakaan sitten mitään.



Olen lueskellut niin helmikuisten kuin muidenkin pinoja kun odottelen itsekin jo mahasta eroon pääsyä. Tuolla helmikuisissa yksi äiti synnytti juuri viikonloppuna kuolleen vauvan. Koko raskaus oli mennyt hyvin, mutta sitten poika syntyi vain kuolleena. Pisti itseäkin ajatteluttamaan ettei tämä raskaus välttämättä kasvata meidän lapsilukua jos huonosti käy. Äidiltäni on kuollut vauva kohtuun ennen minun syntymääni ja se on tietynlainen peikko sekin tuolla ajatuksissa.



Itse olen jotenkin alamaissa kokonaisuudessaan. Lähipiiriin kuuluu niin paljon surua viimeviikkoina ettei osaa itsekään iloita pieneistä asioista. Veljenivaimon pikkuveli kuoli kolarissa ja hänen isoveljensä loukkaantui vakavasti samaisessa kolarissa. Oma serkkuni on saanut tylyn tuomion ja hänelle on luvattu vain muutama kuukausi elinaikaa aivosyövän vuoksi. Ja tätini joutuu loppuiäkseen dialyysiin.



Nyt sitten pitäisi iloita omasta raskaudesta ja olla kuitenkin tyyni ettei hehkuta liikaa ettei surevat katkeroituisi. Semmoisia ajatuksia pyörii mielessä.



Huomenna menen neuvolaan ja toivon mukaan kaikki on hyvin, kun haluaisin jatkaa töissä mahdollisimman pitkään. Lähes joka kerta terveydenhoitaja tai nlalääkäri on yrittänyt tarjota minulle sairaslomaa, mutta kun itse tunnen oloni hyväksi en halua jäädä kotiin.



Mieheni halusi aikoinaan muuttaa maalle ja täällä nyt asuessamme olen melkolailla yksinäinen kun naapureissa ei ole kuin yli 50v pariskuntia ja mieluiten jakaisin ajatuksia omanikäisteni kanssa. Siksi haluan olla töissä mahdollisimman pitkälle eli mielellään sinne huhtikuun alkuun.



Nyt esikoinen vaatii huomiota, mutta kirjoitan kunhan käyn ensin neuvolassa.



Ronnika rv28+0

Loma takanapäin ja huomenna pitäs taas töihin lähtee, ei ajatus kovasti houkuttele. Oikean lonkan issiassärky vaivaa kovasti ja kipu menee pakarasta nilkkaan asti. Mietityttää miten töissä selviää, kun pitää melki 8 tuntia kävellä koko ajan, nostella, kyykkiä ja käännellä.



Tänään oli lääkärinla ja siellä lääkäri sanoi, että käy nyt loman päälle koittamassa, miten töissä käy ja hakee sit saikkua, jos ei onnistu. Muuten neuvolassa kaikki hyvin, kohtu kasvaa ja paino nousee. Onneks kohtuudella kuitenkin. Hb oli noussu ja paineet on ok. Ötökän sydän lyö n. 150. Viikkoja nyt 26+1. Sokerirasituksen tulokset oli myös hyvät. Tuli hyvä mieli, kun oli jo pitkä aika edellisestä käynnistä, nyt taas tietää et kaikki on kunnossa. Seuraava kerta on kuukauden päästä ja silloin vaihtuu neuvolatäti, kun meidän alueen oma täti palaa töihin. Toivottavasti on uus yhtä mukava kun tämä nykyinen.



Aika kuluu ja viikot kertyy. Välillä tulee pakokauhu, et kohta vauva oikeesti syntyy ja tulee osaks meidän arkee. Ja toisaalta, kun tuo jalka on nyt tommonen toukokuuhun tuntuu olevan ikuisuus. Ja toisaalta ois ihana saada jo Ötökkä syliin.



Semmosta täältä, hyvää viikkoa kaikille!