Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin niin kovasti olla "kartanonrouva"
31.05.2014 |
Ihailen kovasti vanhaa ylhäisön elämää ja olisin onnellinen, jos voisin joskus vähän vanhempana rakennuttaa suuren talon ja elää siellä vapaaherrattaren elämää vailla huolia huomisesta ja työnteosta.
Olisi ihana herätä aamupalalle, jonka taloudenhoitaja olisi kattanut. Päivällä lukisin kirjoja, lehtiä ja kävisin kävelyllä kartanon puistossa. Iltapäivällä kutsuisin naapureita kylään ja illalla kestitsisin vieraita. Kutsuisin usein vieraita yökylään. Harrastuksena olisi hyväntekeväisyys, puutarhanhoito ja käsityöt.
Eräällä tuttavallani on tällainen elämä ja ihailen hänen elämäntyyliään kovasti. Hänellä on tietysti suuri omaisuus. Hän on hyvin kouluttautunut, muttei käy missään töissä. Ihanaa, kun joillain ihmisillä on aikaa keskittyä elämään tätä elämää! Haluaisin juuri tuollaisen elämän. Todellisuudessa elän vain epävarmassa taloudellisessa tilanteessa ja stressaan ihan perushankinnoista ja tulevasta. Kohtalotovereita?
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluun olla sellainen eksentrinen rikas täti jolla on paljon sosiaalista elämää (eli ei erisäytynyt kahelimummo, jollainen minusta on oikeasti tulossa). Mulla olis koiria ja paljon hyväntekeväisyyskohteita. Palvelusväkeä yllättäisin aina jollain kuukauden palkallisella lomalla kun kyllästyn siihen että pyörivät olemassa ja muutenkin huvittaa tehdä omat taloustyöt.
Minne se palvelusväki nyt yhtäkkiä menisi, jos asuvat kartanossa?
Lähikartanon palvelusväki asuu hieman kauempana ok-taloissa (kartanon omistama työsuhdeasunto) ja nähdäkseni ovat laittaneet tyhjilleen ne kaikkein lähimmät mökit. On hyvin toimiva yritys, joten mökkejä ei ole ollut tarvis käyttää mihinkään, esim maaseutumatkailuun. Taitaa olla työntekijöille hieno työpaikka, ksoka kaikki ovat viihtyneet hyvin, yksikin ok-talo on upealla paikalla joen rannalla. Työntekijät ovat useimmat virolaisia. Suomalaiset eivät enää jaksa tehdä raskaita maataloustöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta täälläpä olisi ihan oikea varakas, aatelinen, akateeminen kartanonherra vailla sitä omaa kartanonrouvaa!😍
Henkinen kartanoherra kannelmäessä rapsuttelemassa muniaan päivän kolmatta lonkeroa ottaessa(?)
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä tavallaan ihan kivaa asua kartanossa, jos sulkee mielestään pois kaiken sen työn, joka tähän kuuluu. Aikoinaan oli erikseen puutarhuri apulaisineen, nyt minun pitää yksin huolehtia pihasta ja omenapuista. Ei siksi, etteikö voisi jonkun palkata, mutta ei kukaan suostu työsuhteeseen, jossa vuosiloma on vasta syksyllä ja jossa talvella joutuisi olemaan arboristina ja osin metsurinakin. Kasvihuoneestakin huolehdin yksin, määräaikaiseen kesäapupestiin ei ole tulijoita.
Minua ei häiritse se, että osa työntekijöistä asuu tilan mailla eikä se, että siivooja tekee oman työnsä. Minua ottaa päähän se satunnaisten kävijöiden joukko, joka olettaa, että jokainen kartano on Museoviraston suojelupäätöksen myötä yhteisessä omistuksessa ja siksi kuka tahansa voi tulla viettämään päiväänsä pihaamme. Onpa satunnainen pikkubussi joskus pyyhkäissyt pihaan ja minulta on kysytty, missä vessat ovat, heillä on ensin tarve päästä toiletin
Kuulostaa uskomattomalta. Mutta uskon kyllä, että noin kävi. Itsekin kun olin työni takia julkisuudessa, tuli kerran eräs tuntematon mies pihaan noin vain "pyytämään nimikirjoitusta". Inhottavaa, että joku oli kertonut missä asun, onneksi myös eräs yrittäjä kertoi, että oli pari kertaa kieltäytynyt kertomasta missä asun. Hieman pelottavaa tuollainen, että pihaan tullaan euroopan omistajan asenteella. Oli se sitten Museoviraston tai julkkisaseman kuviteltu mandaatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta täälläpä olisi ihan oikea varakas, aatelinen, akateeminen kartanonherra vailla sitä omaa kartanonrouvaa!😍
Henkinen kartanoherra kannelmäessä rapsuttelemassa muniaan päivän kolmatta lonkeroa ottaessa(?)
Eikö jossain päin Suomea kartano tarkoita murteessa yksinkertaisesti pihaa ja pihapiiriä?
Olen tosi tyytyväinen kerrostaloasunnossa. Viikon työt ovat viikkosiivous ja pyykinpesu. Ruokakaupassa käyn melkein joka päivä. Huoltoyhtiö hoitaa tukkeutuneet viemärit. Tämä riittää. Jää aikaa nähdä ystäviä, istua kahviloissa ja huoltaa kehoa jumpassa. Ikinä en haksahtaisi omakotitalon ostoon. Joku pieni mökki ehkä, alle 70 m2. Mutta sen pitää olla hyvässä kunnossa. Iso ja vanha rakennus on painajainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki vihaa ja kadehtii. Kartanoa ei saa rehellisellä työllä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi tyytyväinen kerrostaloasunnossa. Viikon työt ovat viikkosiivous ja pyykinpesu. Ruokakaupassa käyn melkein joka päivä. Huoltoyhtiö hoitaa tukkeutuneet viemärit. Tämä riittää. Jää aikaa nähdä ystäviä, istua kahviloissa ja huoltaa kehoa jumpassa. Ikinä en haksahtaisi omakotitalon ostoon. Joku pieni mökki ehkä, alle 70 m2. Mutta sen pitää olla hyvässä kunnossa. Iso ja vanha rakennus on painajainen.
Huh! Jää aikaa kehon ja mielen huoltoon. Voin mennä oopperaan leikkimään kartanonrouvaa. Tai sipsutella lämmitettyjä katuja pitkin. Käydä näyteikkunaostoksilla.
Kyllä vanhempani ovat olleet oikeassa siinä, että kannattaa muuttaa kaupunkiin. Kun on ikänsä korjaillut vanhaa maataloa, aurannut teitä ja taistellut jos minkäkinlaisen ongelman kanssa. Kaupungissa asuminen on kuin istuisi valmiiseen pöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle riittää et katon Downton Abbeytä ja pääsisin joskus elämässäni klo 5 iltapäiväteelle kuohuviinin kera :) n32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen naapureita voi kutsua kartanoonsa, jos porukka ympärillä on sikalanhoitajia, rengasasentajia ja sorvaajia? Ja kuka haluaa tulla yökylään länsisiipeesi, jota ei kannata lämmittää talvella ja joka on kylmä vielä heinäkuulle asti.
Toi oli tollasta maallaistollojen saippuaooppera haaveilua.
Palatsikreivinä olen osa high societyä seurustelen menestyvien merkkihenkilöiden kanssa. Me tapaamme yleensä kerholla jonne Rolls Roycella kuljettajana vie.
Tarkoitit varmaan palstakreivinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi tyytyväinen kerrostaloasunnossa. Viikon työt ovat viikkosiivous ja pyykinpesu. Ruokakaupassa käyn melkein joka päivä. Huoltoyhtiö hoitaa tukkeutuneet viemärit. Tämä riittää. Jää aikaa nähdä ystäviä, istua kahviloissa ja huoltaa kehoa jumpassa. Ikinä en haksahtaisi omakotitalon ostoon. Joku pieni mökki ehkä, alle 70 m2. Mutta sen pitää olla hyvässä kunnossa. Iso ja vanha rakennus on painajainen.
Huh! Jää aikaa kehon ja mielen huoltoon. Voin mennä oopperaan leikkimään kartanonrouvaa. Tai sipsutella lämmitettyjä katuja pitkin. Käydä näyteikkunaostoksilla.
Kyllä vanhempani ovat olleet oikeassa siinä, että kannattaa muuttaa kaupunkiin. Kun on ikänsä korjaillut vanhaa maataloa, aurannut teitä ja taistellut jos minkäkinlaisen ongelman kanssa. Kaupungissa asuminen on kuin istuisi valmiiseen pöytään.
Totta, ei tässä jouda kotirouvana istuskelemaan, vaikka ei edes oikeaa kartanoa olekaan. Vain iso ja vanha maatilan päärakennus ja maatilayritys.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vihaa ja kadehtii. Kartanoa ei saa rehellisellä työllä.
Siinä sitten harrastat puutarhanhoitoa ja jos jonkinlaista remppaa. Yksin puurrat illat. Heräät aikaisin luomaan lumet. Minulle ei tuo iloa tuommoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuolisin tylsyyteen.
Niinkuin sanotaan, vain tylsillä ihmisillä on tylsää. Me muut kyllä tykkäisimme, jos voisimme viettää kaikki päivämme ihan omien suunnitelmien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen aivan oikea Kartanon rouva. Minä ja mieheni olemme aatelisia ja erittäin huom. erittäin varakkaita varakkaista suvuista.
Tänä aamuna kamarineitini palmikoi ranskalaisia lettejä tuuheisiin pitkiin lainehtiviin kullankeltaisiin hiuksiini ja asetteli aistikkaasti nutturalle.
Kauniit jalokivin koristellut hiusneulat sädehtivät jalopiirteisten kasvojeni keralla.
Kasvojeni joissa loistaa sinistäkin sinisemmät suuret silmäni tuuheiden, pitkien ripsien ympäröimänä.
Huuleni punattiin syksyn ruskan sävyisellä huulipunalla. Poskissani helottaa luonnollinen tervehenkinen punaisuus.
Aamupäivällä käyskentelin kartanoni puutarhassa puutarhurimme kanssa. Suunnittelimme puistoalueen syysistutuksia.
Illalla kartanossamme vietetään Syyskuun juhlia. Tarjolla on riistaa, hyviä viinejä ja maistuvaisia syyssadon leivonnaisia. Esim. tässä jotain mainitakseni :Omenapiirasta, kurpitsavanukasta ja tryffelisienipasteijoita.
Kyllä
Mutta eipä taida 3ea eri leikkelettä löytyä kuten meillä. Mies on toimari. Miksi kadehdit onneamme?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi tyytyväinen kerrostaloasunnossa. Viikon työt ovat viikkosiivous ja pyykinpesu. Ruokakaupassa käyn melkein joka päivä. Huoltoyhtiö hoitaa tukkeutuneet viemärit. Tämä riittää. Jää aikaa nähdä ystäviä, istua kahviloissa ja huoltaa kehoa jumpassa. Ikinä en haksahtaisi omakotitalon ostoon. Joku pieni mökki ehkä, alle 70 m2. Mutta sen pitää olla hyvässä kunnossa. Iso ja vanha rakennus on painajainen.
Huh! Jää aikaa kehon ja mielen huoltoon. Voin mennä oopperaan leikkimään kartanonrouvaa. Tai sipsutella lämmitettyjä katuja pitkin. Käydä näyteikkunaostoksilla.
Kyllä vanhempani ovat olleet oikeassa siinä, että kannattaa muuttaa kaupunkiin. Kun on ikänsä korjaillut vanhaa maataloa, aurannut teitä ja taistellut jos minkäkinlaisen ongelman kanssa. Kaupungissa asuminen on kuin istuisi valmiiseen pöySe on sun oikea työ sitten. En ymmärrä ihmisiä, jotka haaveilevat isosta omakotitalosta. Vielä joku vanha rakennus. Työmäärä on valtava. Kyllä kerrostalossa on ihmisen hyvä ja halpa olla.
Varallisuus riittää vain "Malminkartanon rouvan" titteliin...
Vierailija kirjoitti:
Mulle riittää et katon Downton Abbeytä ja pääsisin joskus elämässäni klo 5 iltapäiväteelle kuohuviinin kera :) n32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolisin tylsyyteen.
Niinkuin sanotaan, vain tylsillä ihmisillä on tylsää. Me muut kyllä tykkäisimme, jos voisimme viettää kaikki päivämme ihan omien suunnitelmien mukaan.
Pitää paikkansa. Mullekin aina taivastellaan että miten saan aikani kulumaan ja oispa tylsää olla vaan kotona - mähän voin tehdä mitä vaan kotona olemisen lisäksi.
-ei ihan kartanonrouva mutta vapaaherratar
Vierailija kirjoitti:
Eikö sitä voisi kuvitella ihan pienessäkin talossa, jopa asunnossa ja sisustaa siten. Ei siihen tarvitse välttämättä aina jättikokoista hankalasti remontoitavaa taloa. Elää teeman mukaan.
Olen selaillut joitain kotimaisia sisutuslehtiä netissä ja yllättävän paljon on ollut kerrostalo- tai omakotitaloja, jotka on sisustettu todella persoonallisesti oman tyylin mukaan. Muutamia juurikin noita herraskartanotyylisiä, jne. Ehkä pysäyttävin oli kämppä, joka oli kuin menneen ajan linna. Nykyaika on siitä hienoa, että ihminen voi vapaammin toteuttaa jotain sisäistä kaipuutaan tai unelmaansa.
Se on työ olla kartanonrouva. Pitää huolehtia kartanon siisteydestä ja puutarhasta. Suunnitella ruokalista. Jos on palvelijoita, työt pitää suunnitella. Olet työnjohtaja. Palkat pitää maksaa.
Jos sinulla on upeita asuja, niin asut pitää miettiä, päivän look.
Isoissa rakennuksissa on paljon hommaa. Pitää tehdä remonttia. Kuka muu ne huolehtisi kuin sinä?
Lisäksi jos on eläimiä, koiria tai hevosia, iso työ.
Ja money, money, money. Ei ole halpaa puuhaa.