Yhteinen tili ei enää toimi --> molemmille omat käyttötilit?
Ollaan asuttu miehen kanssa yhdessä yli 8 vuotta ja koko sen ajan meillä on ollut yhteinen tili, jonne tulee molempien tulot ja josta maksetaan molempien menot. Alkuvaihe sujui suht hyvin, vaikka meillä onkin ihan eri periaatteet rahan käytöstä. Mä olen tosi tarkka, monissa asioissa pihikin. Mies on materialisti ja käyttää rahaa surutta useisiin mun mielestä tarpeettomiin asioihin. Ongelmaa ei ehkä olisi, jos olisimme hyvätuloisia, mutta olen ollut useita vuosia kotiäitinä ja mies on pienipalkkainen, joten rahaa mihinkään ylimääräiseen ei suoraan sanottuna ole. Tili meinaa mennä aina kuun lopussa miinukselle (ja on muutaman kerran mennytkin), mutta silti mies vaan tuhlaa ja tuhlaa. Ei ollenkaan sisäistä sitä, että meillä EI OLE ylimääräistä rahaa. Mies valehtelee mulle viikottain noista raha-asioista eli kun kysyn, mitä joku iso ostos (50-200 € arvoinen) maksoi, mies saa hinnan noin puolet oikeaa halvemmaksi.
Nyt on tullut sitten mitta täyteen ja haluan molemmille omat tilit, joista kumpikin maksaa itse kaikki harrastus-, vaate- yms. kulunsa. Mies ei suostu tuohon, mutta aion laittaa suostumaan (en tiedä vielä, miten). Olen piakkoin menossa töihin, joten rahatilanne hieman paranee (itsekin myös matalapalkkaisella alalla), mutta haluan silti noi omat tilit. Ajatus on, että koska molemmat tienaavat suht saman verran (siis sitten kun olen töissä), menisi kaikki meidän tulot yhteiselle tilille, josta sitten laitettais X-määrä molempien omille tilille.
Onko jollain muulla ollut samaa tilannetta, että ensin on ollut yhteinen tili, mutta se ei ole enää toiminut ja on otettu molemmille yhteisen tilin lisäksi omat tilit? Tai miten ylipäätään toimii (käytännössä) se, että on myös omat tilit?
Kommentit (34)
Mieluummin niin päin, että kun menet töihin, avaat uuden tilin, jonne ohjaat palkan. Sitten siitä palkasta ohjaat sovitun määrän yhteiselle tilille, josta yhteiset menot maksetaan. Mies tekee saman. Silloin hän ei voi hupskeikkaa käyttää kaikkia palkkarahojasi mihin sattuu.
vaikka alusta asti oli erilliset tilit.
Miehen holtittoman rahankäytön seuraksena ei minullakaan koskaan ollut rahaa. Minä kun siinä päädyin yksin maksamaan kaikki yhteiset menot ja vielä annoin miehelle rahaa kun sitä kovasti pyysi. Tulot meillä oli yhtä suuret.
Onneksi se mies on ollut jo kauan historiaa =D
molemmilla on omat tilit. Yhteiset menot, kuten sähkö, vuokra+ruoka+lasten vaatteet yms. maksetaan tasan. Muuten omilla rahoilla voi sitten tehdä mitä tahtoo. Tämä on toiminut meillä vaikka olen ollutr hoitovapaalla, ts.tuloni ovat olleet pienet. Myös lapsilisät ovat tavallaan yhteisiä, tosin ne menevät poikien omille tileille.
Yhteiseltä menee kaikki maksut ja sinne tulee lähes kaikki tulot. Omaa tiliäni käytän lähinnä huuto.nettiin, kätevää kun sieltä tulleet rahat voi sitten käyttää taas niihin ostoksiin, niin ei tarvitse miettiä/tarkistaa mikä on yhteisen tilin rahatilanne (voiko ostaa jotain kalliimpaa just silloin).
Mutta teillä voisi hyvinkin toimia se että yhteiselle tilille tulee molempien rahat, ja sieltä menevät (vaikka suoraveloituksena kaikki mahdollinen) yhteiset kulut (asuminen, ruoka, vakuutukset, sähkö, mahd. yhteiset autokulut, lasten vaatteet, mahd. yhteiset lehtitilaukset ym). Molempien tileille joka kuu siirtona tietty määrä rahaa jonka voi tosiaan käyttää omiin menoihinsa tai vaikka säästää. Tätä meilläkin on harkittu, mutta ei vielä toteutettu kun tuo yhteinenkin toimii kohtuullisesti.
Kannattaa laskea tarkkaan mitä nuo yhteiset kulut ovat kuussa ja pyöristää vielä sopivasti ylöspäin, niin kertyy hieman säästöäkin (ellei hinnat esim. ruoan nouse yllättäen). Se miten saat miehen tähän suostumaan onkin sitten toinen juttu, siihen en osaa antaa neuvoja...
suoraveloituksena jokin tietty summa yhteiselle tilille ja sinä sitten huolehtisit laskut. Sellaselle tilille johon miehellä ei ole korttia.
hei, tämä on nyt hieman aiheen sivusta, mutta miksi pienempituloiset suostuvat usein siihen, että yhteiset menot maksetaan 50-50? Silloinhan toisen suhteellinen taakka on paljon paljon suurempi.
Reilua minusta on, että suurempituloinen subventoi ainakin osan.
kuulostaa, sanotaanko nyt hieman epäilyttävältä. Onko niin, että mies tietää että omien tilien ja elinkustannusten mennessä puoliksi hänelle jääkin vähemmän kulutettavaksi?
Tässä järkevin ratkaisu: kummallekin oma tili, johon tulee palkka + mahdolliset muut (kelakorvaukset jne). Lisäksi yhteinen tili, jolle kumpikin siirtää sovitun summan kerran kuussa. Yhteiseltä tililtä maksetaan eläminen ja siihen liittyvät kulut, perheen yhteiset menot. Harrastukset, huvit, vaatteet ym maksetaan omilta tileiltä.
Meillä omat tilit se on toiminut ok. Se maksaa kummalla on rahaa.
Ystäväni tekee seuraavasti:
Hänellä on oikeus maksaa miehen nettipankin kautta laskuaj miehen tililtä. Yleensä hän maksaa ne heti kun tili on tullut ja "loput" on sitten mihen omaa rahaa. Monesti kuitenkin miehen suostumuksella sirtää rahaa jollekin yhteiselle tilille, jonne säästetään "pahan päivän" varalle.
Mutta kuten ylhäällä oli esimerkkejä, kannatta olla varovainen sen suhteen, että hoitaako mies varmasti hänen osuutensa vai jääkö ne kuitenkin sinun maksettavaksi. Toienen vaihtoehto on se, että mies siirtää heti tilin tultua yhteiselle tilille tietyn summan, ja sinä sitten maksat laskut sieltä.
nyt on iso asuntolaina, joka hoidetaan niin, että on yhteinen tili jonne molemmat siirtävät rahaa omilta tileiltään lainanlyhennystä varten. Mies tienaa minua enemmän, joten hän maksaa lainaa huomattavasti enemmän.
Minä olen tarkempi rahankäytöstä, ja pihimpi. Aiemmin asuessamme vuokralla mies maksoi käytännössä asumiskulut kokonaan, ja minä laitoin säästöön saman summan. Jos olisimme jakaneet vuokran puoliksi, mies olisi tuskin saanut mitään säästettyä.
Systeemi on toiminut hyvin. molemmat ovat tyytyväisiä...:)
Jos olette esim. hoitovapaalla ja mies palkkatyössä, ei teidän pitäisi maksaa yhteisistä menoista kuin max. 30%. Miksi suostutte tällaiseen, että mies saa tuhlata tai säästää loput palkastaan mielensä mukaan, mutta teidän tulot menee kokonaan yhteisten kulujen hoitamiseen tällä 50/50 systeemillä.
Tilanteen mukaan tietysti toimitaan. Tämä systeemi kuitenkin ok vain, jos molemmat on töissä ja palkka suurin piirtein samaa luokkaa. Mun mies saa lähes puolet enemmän palkkaa kuin minä eikä tulisi mieleenkään jakaa kuluja sentilleen tasan, koska molemmille on jäätävä myös omaa käyttörahaa.
Kummallakin on oma tili. Aiemmin minä huolehdin maksuista, sillä olin paremmin tienaava, ja mieheni maksoi minulle sovitun summan/kuukausi. Nykyään mieheni huolehtii laskuista ja minä siirrän hänelle sovitun summan. Tämä perustuu pitkälti luottamukseen ja siihen, että olemme aina pystyneet avoimesti keskustelemaan rahasta. Meillä minä olin se "tuhlari", mutta koska asuin vuosia yksin, opin ettei kukaan maksa laskuja puolestani, joten en ole koskaan elänyt yli varojeni.
Nykyään meillä on yhteinen luottokortti, joka maksetaan kokonaan heti kun lasku tulee, joten emme elä luotolla. Idea on siinä, että tuo kortti on tavallaan sama kuin toisille yhteinen tili. Mieheni maksaa luottokorttilaskun ja minä siirrän hänelle sen summan, jonka lasku osoittaa minun omalla kortillani maksaneeni. Minulle se, että joku "kyttää" rahan käyttöäni sopii :-). Kertaakaan mieheni ei tänä aikana ole arvostellut ostoksiani.
Yleinen ongelma ihmisillä tuntuu olevan se, ettei oteta vastuuta omista tekemisistä. Minä miettisin pitkään haluaisinko todella jatkaa miehen kanssa, joka valehtelee minulle raha-asioista, jos rahat ovat yhteisiä.
Loppujen lopuksi minä maksoin kaikki elämisen laskut ja miehellä ei koskaan rahaa.
Nyt exä onneksi historiaa.
Käräjäoikeuden kautta elatusmaksutkin sitten menneet.
Tosin ei maksa niitäkään. Jätkä tosi kusessa nykyään mutta se ei ole enää mun ongelma.
molempien palkat tulee omille tileille. Niistä siirretään summa xx yhteiselle tilille, jotka maksetaan kaikki yhteiset menot.
Kun tuloni pienentyvät, maksetaan molemmat tietty prosenttisumma yhteistilille (esim. puolet nettotuloista). Eli silloin mies enempi ja mä vähempi. Loput saa käyttää mihin haluaa. Minimissään mulle on jäätävä 300 e joka kuukausi omaan käyttöön (tai kieltäydyn hoitamasta lasta kotona).
ja sinä otat oman palkkatilin. Sitten sanot että 95% tuloista on yhteistä ja 5% omaa rahaa. Mies voi joko antaa kaiken palkkansa perheen käyttöön, sinä annat vain 95%. Lisäksi yhteiseltä tililtä ei saa ostaa mitään "omaa".
Mulla tunnukset pankkiin, mutta mies saa aina halutessaan katsoa eli tunnukset vapaasti otettavissa lipaston laatikosta.
Eli molemmilla palkat menee omalle tileille josta maksetaan xx summa yhteiselle tilille heti palkanmaksun jälkeen.
Yhteiseltä tililtä maksetaan sitten lainanlyhennykset, vastike, sähkö ym. yht. kulut.
En suostuisi, että palkkani menisi yhteiselle tilille (vaikka mieheni onkin luotettava).
Kun menet töihin ei miehesi voi estää sinua avaamasta omaa tiliä ja ohjaamasta palkkaasi omalle tilille.
Kuka hullu pitää yhteistä tiliä, johon molempien palkat menee. Hohhoijaa.
En minä ainakaan. Olemme olleet yhdessä 12 vuotta ja alusta asti ollut erilliset
tilit. Yhteinen lainatili on, johon kumpikin on siirtynyt lainasumman puoliksi.
Laskut menee kaikki puoliksi kuten lainat jne.
Mies kyllä maksaa suhteessa enemmän, kun palkka on suurempi.
Jos olisin ollut kotona silti minulla olisi ollut oma tili.
Maksut voi hoitaa sopimalla niistä eikä että rahat ovat yhteisiä.
Minun ansaitsemani rahat ovat minua eikä miehen. Kustannukset maksetaan yhdessä sekä pojan menot kuten vaatteet hoitomaksut jne.
Miehen taas omat.
Kyllä sulla on vanhanaikainen mies, jos kieltää sulta oman tilin.
Näin meillä ja se toimii meillä. Ei ole edes koskaan keskusteltu yhteisistä palkkatileistä.
Meilläkin menee niin, että kummallakin omat tilit. Maksetaan laskut suunnilleen puoliksi, kummalla on enemmän, niin maksaa sitten enemmän. Molemmille jää aina lähes saman verran sitten rahaa käyttöön. Helppoa.
palkat tulee omille tileille. molemmat lyhentää asuntolainaa samalla summalla (näin tein myös äitiys- ja hoitovapaalla). jäljelle jäävistä summista molemmat laittaa 50% ns. taloustilille (joka samalla säästötili), josta menee kaikki yhteiset talousmenot (ja jonne kertyy bufferia isompia hankintoja / menoja varten). loppuraha jää itselle käytettäväksi. tarpeen tullen tuota taloustilille siirrettävää osuutta tarkastetaan (esim. hoitovapaalla en sinne rahaa laittanut).
Kokemusta on..
Miehen holtittoman rahankäytön vuoksi siirryttiin omiin tileihin. Jatkuvasti häneltä löytyi "omia" laskuja jolloin ei voinut maksaa juuri mitään muuta kuten sähköä, lainanlyhennyksiä tai antaa ruokaan rahaa. Miehen omiin laskuihin kuului mm, autolyhennys, puhelin, auton huoltokulut ja bensa . Ilmeni sitten karhukirjeiden myötä ettei niitäkään ollut hoidettu.
Kiristi sitten multa rahaa että auto lähtee jos en maksa sitäkin laskua.
Vuosia jaksoin minäkin katsoa touhua ja riidellä jatkuvasti.
Ero siitä loppuenlopuksi tuli kun luottamus kaikkosi kokonaan.