Miksei isät koskaan jää kotiin hoitamaan sairasta lasta?

Mut ei se raha korvaa aina

Haluaisin että jäisi joskus

En ymmärtänyt mitä tarkoitit.

Lapsen sairaudestahan nyt oli kyse, ei omasta. -21

Minun miehelläni ei ole edes selitystä sille, miksi hän ei jää kotiin. Hän on virkamies, hänellä ei ole työaikaa ja ottaa sillon tällöin ylimääräisiä vapaapäiviä jne. Hän on myös esimerkillinen isä ja viettää perheensä kanssa koko viikonlopun. Juuri tällä hetkelläkin lukee lapsille iltasatua. Sitä ennen pelasi heidän kanssaan lautapeliä.



Jostain syystä hän ei näe tarpeelliseksi jäädä hoitamaan sairasta lasta - jos joku muu vain jää. Ehkä selitys on ollut lähinnä se, että hänen ei ole todella tarvinnut, koska isovanhemmat ovat lähellä ja minä olen opettaja ja teen muutenkin paljon töitä kotosalla. Hän on vain sitä mieltä, että ota lapsi kotiin ja laita olemaan yksinään..

Vierailija:

Alle 10- vuotiaan lapsen sairastaessa ei kysytä työnantajan YMMÄRRYSTÄ sairaslomaan. LAKI VELVOITTAA maksamaan normaalin palkan. Ei siinä ole mitään vaihtoehtoa!

Kannattaisi perehtyä tarkemmin lakiin. Laki määrää, että 10-vuotiaan lapsen vanhemmalle on annettava 4 päivää tilapäistä hoitovapaata hoidon järjestämiseksi. Palkan maksu riippuu käytettävästä työehtosopimuksesta.

Edellisessä työpaikassani sain hoitaa yhden päivän kuukaudessa palkallisesti sairasta lasta.....

MIKÄÄN laki ei VELVOITA maksamaan palkkaa kolmelta päivältä, kun vanhempi on poissa työstä hoitaakseen sairasta lasta. Jos työnantaja maksaa palkan tältä ajalta, on kyse TYÖEHTOSOPIMUKSESTA (TES) tai työnantajan hyvyydestä ja kiltteydestä.



LAKI oikeuttaa tilapäiseen hoitovapaaseen ENINTÄÄN NELJÄN (4) päivän ajan, alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi.

Miehelle sairaan lapsen hoito on palkallista, minulle perhepäivähoitajana palkatonta. Käytännössä eristäisimme miehen ja lapsen kodinhoitohuoneeseen. Onneksi tätä järjestelyä ei ole vielä koskaan tarvittu, sillä aina, kun oma lapsi on ollut pahasti sairaana, työt ovat sairastaneet myös joukolla tai sitten olen itsekin ollut sairas.

jokaisesta poissaolopäivästä lääkärin paperin. Minä voin olla 3 pvää vain ilmoittamalla työnantajalle. Se, että minä jään, on yksinkertaisesti helpompaa meille molemmille. En ikinä lähtisi raahaamaan kipeitä lapsia lääkärin mahataudin, flunssan, vesirokon tms. taudin takia, johon ei tarvitse reseptilääkettä.

Muuten mies jäisi ihan mielellään lasten kanssa, mutta näin niin kauan kuin ei oikeesti tarvita lääkäriä tai mies ole sellaisen työnantajan palveluksessa, jossa voi olla kotona hoitamassa lasta ilman lääkärin paperia.

Ei kyllä ole mikään ihme, että suomalaiset avioliitot voi huonosti!



Onneksi minulla on mies joka haluaa hoitaa omaa lastaan ihan yhtä paljon kuin minäkin. Hänelle on tärkeää saada hoitaa pientä potilasta; olla lähellä ja lohduttaa, käyttää lääkärissä. SIksihän niitä lapsia hankitaan, että niiden elämään osallistutaan.

Jos minun poissaoloni häiritsee työnantajaa, pistäköön pihalle.

Olemme kutakuinkin 50-50 kotosalla hoitamassa pieniä sairaita. Tyyliin katsomme kalenterista, kumman päivä antaa paremmin myöten.



Tosin minulla on työnantajan kautta myös mahdollisuus sairaan lapsen hoitajaan, jota käytämme silloin tällöin (= viimeisenä kuumettomana päivänä tms, suhteellisen terveen, mutta ei hoitoon vietävän lapsen hoitajana).



Samoin työpaikallani isät (niin perus" duunarit" kuin Vice Presidentit) ovat silloin tällöin kotosalla sairastelijoiden kanssa. Ihan suhteellisen normiasia.



Meillä työt eivät kaadu toisten niskaan, omalta kannaltani ikävä kyllä ;-), koska niitä eivät muut poissaollessa tee. Minun työni teen minä ja jos lapset kovasti sairastelevat (nyt on ollut influessa-putki), teen töitä öitä myöten, että kirin hommat kiinni. Kuten myös mies.



Aika paljon meillä mennään sillä mentaliteetilla, että tänään minä, huomenna sinä ja se, joka on töissä, vetää niin pitkään kuin jaksaa hommia tehdä.



Erona tietty se, että teemme ns. asiantuntijatehtäviä, jotka ovat melko pitkälti ajasta ja paikasta riippumattomia, eli voin hyvin tehdä hommiani esim. yölläkin (jos vain jaksan).

ja olen siitä todella helpottunut: )

Minä kyllä mielelläni jäisin, mutta olen yrittäjä eikä ole vielä mahdollisuutta. Tälläkin hetkellä iskä on saikulla kyseisestä syystä, eli sairastetaan...

Hän todellakin on se joka tuo meillä sen rahan

Meillä ollaan myös sairastavien lasten kanssa kotona n. 50-50. Kalentereista yleensä katsotaan, kumman on " helpompi" jäädä kotiin minäkin päivänä.



En minäkään ymmärrä, miksi äidin tulisi aina jäädä.

Joka työpaikassa on näitä pykäliin nojaavia vaatimuksia luettelevia henkilöitä. Kyllähän silläkin asenteella pärjää, mutta todellisuus on raadollisempi.



Kyllä kotiin jääminen on miehelle kovempi pala kuin naiselle, työympäristön hyväksynnän osalta. Ihan oikeasti.



Itse jään mielelläni kotiin, ja olen aika paljonkin ollut - jopa vanhempainlomastakin ottanut isoja siivuja, mutta samalla oppinut myös tiedostamaan ettei se ole puhtaasti positiivinen asia työyhteisössä.



Se on ikävä tosiasia. Kun ensimmäisen kerran huomasin asian olin kieltämättä järkyttynyt, olin ehkä naiivisti olettanut että vastaanotto olisi positiivinen, olinhan sentään järjestänyt asiani jopa niin etten aiheuttanut kenellekään suurta lisäkuormaa...

t. 36, jolla mies ansaitsee tuplasti sen, minkä minä

ja jos haluan, että lapsia myös hoidetaan, jään minä kotiin. Tuo kun ei osaa edes lääkkeitä antaa..

Vierailija:

ja jos haluan, että lapsia myös hoidetaan, jään minä kotiin. Tuo kun ei osaa edes lääkkeitä antaa..

Entäs jos näyttäisit, kuinka niitä lääkkeitä annetaan?

Sinällään en ihmettele, jos isä ei ns. kanna osaansa, jos oletusarvona on, ettei " tuo" osaa edes...

Minä tosin meilläkin olen ns. päävastuullinen lääkitysten suhteen (ts. tiedän, koska astmalääkettä korotetaan jne), mutta kyllä ihan normaali älykäs mies selviää lapsen lääkitsemisestä. Jos ei muuten, niin ohjeet paperille ;-)

Entäs jos näyttäisit, kuinka niitä lääkkeitä annetaan?









Jos sitä ei yhtään kiinnosta? Siis toista kun ei vaan kiinnosta hoitaa niitä millään tavalla.

Varsinkin sillon jos on muuten vähän leipääntynyt työhönsä ja ei haittaa vaikka olis pois.



Mutta annas olla jos on edes joku pieni kissanristiäinen sovittuna hänen kalenterissaan ko päivälle, ei sitten onnistukaan millään kun on niin tärkeetä.



Miehet ovat loistavia tekemään omasta työstään maailman tärkeintä.



Itse tienaan bruttotasolla melkein tuplasti sen minkä mieheni ja häntä ei kiinnosta vaikka joutuisin peruuttamaan 40 henkilön tilaisuuden, jota olen vetämässä, johon ihmisiä saapuu eri maista.



Onneksi on olemassa eläkkeellä oleva äiti tollasia päiviä varten. Muuten voin kyllä ihan rehellisesti todeta, että jos olisin tän tiennyt ton miehen kanssa yhteen mennessä niin olisin kyllä valinnut vähän tarkemmin.