°oOo°HELMIEN' 06 helmikuu (onnea!)°oOo°

Hei kaikki helmet, täällä taustailia kovasti kaipaa vertaistukea... tähän mennessä olen aina sitä teiltä saanut, ilman että itse on tarvinnut suutaan avata, mutta nyt on jo pakko kysyä teiltä neuvoa.

Hieman taustatietoa: poika on ollut kaksivuotiaan elämänsä aikana erittäin helppo, mutta nyt hän hankki sen ensimmäisen uhman ja minä äitinä olen aivan äimänä. Eli saisinko käytännön neuvoja



Miten ihmeessä saan hermoni pitämään? --- esim poika ollut päiväkuiva jo ties kuinka kauan ja nyt tulee viereen, katsoo silmiin ja pissii housuun???



Toinen on nipistäminen, olen kieltänyt siitä, ja se on lisännyt pojan nipistämishaluja... mitä muuta voin tehdä? Edellisen kerran annoin nipistää niin paljon kuin halusi, mutta se selvästi lisäsi pojan " ahdistusta" . En vain viitsisi kieltää ja kantaa nurkkaan.



Oletan, että lapsi hakee huomiota tai reagoi negatiivisella tavalla tunteisiin, joita ei osaa vielä käsitellä. Mutta kuinka ihmeessä minun pitäisi toimia? Olisiko teillä antaa minulle neuvoja?

ja mä voin ihan rehellisesti sanoo et kyllä pinna joskus katkee, sanot pari kertaa asiasta ja sit kuitenkin tehdään. Mä en siedä jos pikkuveljee tönitään ja itketetään sekä ruokapöydässä häsääminen. Sillon kyllä menee hermo hetkessä ja saatan huutaa, vaikkei se ainakaan auta.



Mä selitän miksi ei saa vaikka sylkeä toisen päälle tai juoda kuravettä. En oikeesti tiedä ymmärtääkö kaikkee mut on kyllä hetkeksi mennyt jakeluun. Tai sit yritän houkutella tekemään muuta.



Meilläkin tyttö pissas mielenosoitukseksi haalariin ulko-ovella, kielsin kaksi kertaa ottamasta rukkasia pois, sit sanoin että seuraavasta sanomisesta lähdetään kotiin... tyttö pissas ovella housuun...



pakko lähtee ukko hakemaan, arvatkaa kiinostaako

Ja ihana runo! Täytyykin kopsata se valmiiksi kesää ajatellen...



Oksennustaudista selvittyämme kävimme eilen Vilman kanssa neuvolassa. Pieni tyttömme on kasvanut kovasti, ja on nyt jo 89,5 cm pitkä ja painoa on 14,6 kg. Pituus on ihan keskikäyrällä ja paino nousussa, nyt noin 10%, mutta ei se nyt vielä ole huolestuttavaa. Pääasia, ettei jokaisesta suupalasta tarvitse tapella, ja lähinnä tyttö syö oikeaa ruokaa. Neuvolassa olikin jo aika paljon uusien temppujen esittelyä, ja nekin menivät oikein mallikkaasti. Vilma sai vielä Havrix tehorokotteen, muttei neiti edes inahtanutkaan siitä. Äiti oli aivan ylpeänä reissun jälkeen :)



Kotiin kun menimme niin mummo ja pappa jo meitä odottivat, ja tyttö pikkuemännän elkein esitteli mistä saa rappukäytävään valot, mistä hissi tilataan, mikä on oikea kerros, soitti ovikelloa kun mentiin himaan ja kotona laittoi ekana valot eteiseen ja alkoi riisumaan. Kyllä sitä siis osataan jo näyttää parhaat puolet isovanhemmille!



Vaikka täytyy sanoa, ettei meillä pahemmin ole uhmaa esiintynyt, lukuunottamatta minä itse vaihetta ja muutamia mahallaan huutoja, mutta kaiken kaikkiaan on ainakin toistaiseksi kaikki mennyt hyvin. Tietysti kun näin kirjoitan, niin kaikki muuttuu totaalisesti...



Näin kevään tullen huomaan oman fiiliksenkin nousevan kovasti, nytkin ihana auringonpaiste on pihalla! Sisustamisviettikin nosti kunnolla päätään, ja nyt pitäisi löytää uusi kulmasohva. Onko ideoita mikä olisi hyvä sohva ja materiaali? Meillä periaatteessa syödään aina keittiössä, mutta kyllä olohuoneen tapetissa on pieniä tahmajälkiä valokatkaisimen vieressä, joten sohvankin olisi syytä kestää lapsiperheen kulutusta. Ja kun se mahatauti oli juuri, niin vaikka Vilma hienosti oksensi kippoon, niin mistä sen tietää jos tauti joskus iskee kun istuskellaan sohvalla. Joten ainut vaihtoehtokohan on sitten nahkasohva?!



No joo, kait sitä pitäisi vähän töitäkin tehdä eikä miettiä kotijuttuja, oikein ihanaa tiistaita kaikille!



baby



jk. Kaalilaatikko, kaverilleni - myöskin kahden lapsen äidille - kävi samalla lailla, olisko unohtelun määrä verrannollista lasten lukumäärään...

Anastasia05, en tod ole oikea ihminen neuvomaan, mutta voin kertoa miten meillä toimitaan -Silppuhan on myös megahelppo tapaus, mutta saavat ne sellaisetkin uhmakohtauksia...



No ensinnäkin jos pikkupikku-uhmis sotkee tarkoituksella joutuu myös siivoamaan jälkensä. Eilen Silppu puhalsi piimää ruokailualustalle; syötiin loppuun ja sen jälkeen muksu pyyhki tiskirätillä oman paikkansa (tämä on Silppurin mielestä hauskaa hommaa, ei mikään rangaistus). Joskus intoutuu heittelemään tavaroitaan ympäri lattiaa, niitä ei jätetä ympäriinsä vaan lapsi kerää ne itse takaisin lelukoriin. Tämä ei kas kummaa olekaan niin hauskaa, joten olen ottanut sen kannan että istua jäkitän vaikka maailman tappiin siinä lapsen vieressä mutta ne leluthan kerätään kun kerran niin sanoin. Ensimmäisen kerran Silppu karjui varmaan 45 min., yritti välillä liueta paikalta ja minä ystävällisesti ohjasin kädestä pitäen takaisin lelujen keskelle. Kaiken sätkimisen, kiljumisen, maahanheittäytymisen ja piereskelyn jälkeen keräsi lelunsa ja asia oli sillä selvä. Nykyään ei juuri viitsi tavaroita heitellä ja jos niin tekee kerää ne yhdellä-kahdella kehoituksella.



Kieltämisestä -jos jotain kiellän se on kiellettyä. Piste. Ennen kuin kiellän mietin miksi niin teen ja perustelen sen lapselle. Tämän voi kääntää niinkin, että esitetään vain sellaisia kieltoja joista tiedetään voitavan pitää kiinni. Silppu esim. tönii meitä nyrkillä ja koska varmaan kohta keksii lyödäkin kiellän jo alkuunsa. Jos tönii minua tai miestä, kielletään tiukasti, jos jatkaa, sanotaan " menepä hetkeksi tupaan rauhoittumaan, tule takaisin kun olet rauhoittunut" tai " äiti lähtee nyt pois, äiti ei tykkää kun tönit" tms. Meillä on käytössä nk. rähinätuoli, mutta tuosta tönimisestä ei sinne joudu istumaan (vielä...). Anyway, jos rangaistuskäytäntönä meillä olisi tuoli, nurkka, porras, whatever, sinne ohjattaisiin vaikka sata kertaa päivässä. Mutta mun mielestä se ei oikein toimi tässä tapauksessa.



Pikku-uhmis opettelee käsittelemään aggressiivisia tunteita ja se kuuluu asiaan. Se ei mun mielestä kuitenkaan tee aggressiivisesta käytöksestä hyväksyttävää tyyliin " meidän nicopetteri se tässä vaan mäiskii, heh heh, tulee varmaan isona nyrkkeilijä" , noin niin kuin kärjistettynä :).



Ja anteeksipyytämistä harjoitellaan. Joku joskus sanoi että turha tämän ikäisen on vielä pyytää anteeksi, kun ei anteeksipyytämistä käsitteenä ymmärrä. Kyllä meillä sanotaan kädestä päivää, kiitetään ja sanotaan ole hyvä plus muita fraaseja. Hampaatkin pestään vaikkei kaksivuotias varmasti tajua vielä hampaidenpesun syvintä tarkoitusta.



Sitten sitä toooosi pitkää pinnaa. Lasketaan kymmeneen, poistutaan huoneesta, mennään ulos, sulkeudutaan vessaan tms. Ja kun (nimenomaan kun) se pinna katkeaa, ei jäädä murheen syvimpään alhoon ryömimään. Kaikilta katkeaa pinna joskus ja kannattaa ajatella niin, että siinähän se lapsikin oppii vanhempien jaksamisen rajat. Hyvä että se on oma rakas vanhempi jolta se hermo lapsen kanssa ensimmäisen kerran menee kuin jos se olisi joku perheen ulkopuolinen (olipa huonosti selitetty, toivottavasti ymmärsitte...).



Sorry, taitaa olla melkoisen epäselvää tekstiä, paras lopettaa. Mulla tää pääkoppa ei ylläripylläri ole terävimmillään. Palaan asiaan joskus, öh, kun noi kakarat muuttaa pois kotoa taijotain...



KL.

Täällä se kansankynttilä etusormi pystyssä paasaa lastenkasvatuksesta, just joo.



Silpun sanoin " Anteekki" ...



KL.

meillä tyttö seisoo ku tikku p*skassa ja sanoo auttaamuaauttaamua..... jos ei heti apua tule, niin karjuu kitarisat vilkkuen. Jos mä sanon et riisutko pipon jne. riisuu tasan pipon, kypärän ja rukkaset. Takki hermostuttaa kun ei lähde sekunnissa ja huuto on valmis. Mutta pikkuveljen vermeet lähtee tosi sukkelaan ;)))



Meillä on huomenna bileet, ukko toi duunista täytekakun, mä vässään jotain..en vieläkään tiedä mitä, ehkä toi broiskupiirakka olis kätevä. En tiiä, olen vaan pyörinyt kaupoissa ja syönyt karkkia.



Sit tein tortilloja ruuaksi,tyttö vetäs kaks niitä. Ruuan laiton lomaas tyttö pissiä lirutti lattialle kun leikki ilmapalloilla(ei malttanut mennä siis vessaan), toinen huru konttas sit siihen ja läiskytti onnessaan lammikkoa. Jauhelihan paloi pohjaan, poika pississä, tyttö kävelee asunnon läpi pissivana perässä, minä vauhkoon hakemaan pyyhettä ja soppa on valmis... omg mikä päivä.



Nyt pitää tainnuttaa pennut, huomenna on koulupäivä meilläpäin... pikkuset vielä valvoo kun äitä laiskottaa...



Ja onnea kaikille 2-vuotiaille helmille.



kuumetta ja huligaanit

Onnea synttäreitä jo juhlineille! Meillä vietetään synttäreitä ens sunnuntaina. Toi parmankinkku- yms piirakka kuulostaa ihanalta, onko se ihan tavallinen suolainen piirakka johon vaan täytteeksi noita em. aineita? Mä en yleensä jaksa meidän juhlista pahemmin stressata, järjestetään semmoiset kuin jaksetaan ja huvittaa. Leivon itse jos keksin jotain mitä huvittaa leipoa, muuten ostan kaupasta ja tilaan jostain leipomosta. Nyt kehtasin jopa sanoa vieraille, että haluaisin vain synttärisankarille lahjoja... En haluaisi opettaa penskoja siihen, että kaikki saa kolme kertaa vuodessa synttärilahjat! Sitä paitsi kun hukutaan muutenkin tavaraan, kiitos isovanhempien : )



Siiri on kyllä aina vaan hauskempi, meidän perheen pelle : ). Lauluja osaa kans monia, ja kaikkia hölmöjä renkutuksia.. ' Lällällällä lieru, sulta paukku tuli' ja muita omia sovelluksia.



Vauva on edelleen rauhallinen ja helppo tapaus, päivät tosin on tississä kiinni mutta yöllä nukkuu 22-8 syömättä ollenkaan tai ehkä yhdellä syötöllä. Saa nähdä jatkuuko näin hyvä tuuri : )



Laitan vielä yhden kuvan teidän kiusaksi, jos muistan miten toi aijjaa toimi...



http://www.aijaa.com/v.php?i=1572796.jpg



FannyK + tytöt

Täytyisi opetella tuo aijaan käyttö. Tuntuu vaan olevan niin rajallista tässä koneella olo että että...



Meillä kans vietettiin synt viikko sitten La:na (ja su:na). Mukavat juhlat oli! La:na vieraita melkein 30 (koostuen vain sisaruksista ja isovanhemmista+ 1 Einon ystävä :) ja Su:na oli 5 vierasta. Mä innostuin oikein leipomaan (??? hyvin hyvin harvinaista !!!), tein Muumi-täytekakun(Eino rakastaa Muumeja ja oli sit Muumi-teemana), suklaahippukuivakakun, Marianne kakun, tonnikala-vuohenjuusto kierteitä, kasvispiirakan, kinkkupiirakan, laskiaispullia ja lakritsi-kaurakeksejä. Taisin ostaa vain Muumi keksit. Olen erittäin tyytyväinen teoksiini, mutta täytyy myöntää että nämä kaikki oli _erittäin_ helppoja reseptejä!!!! Eino serkkuineen tietysti " riehui" ja nautti juhla-humusta:) Ostin muksuille sellaisia " valo-tikkuja" (oon nähnyt niitä ainakin laivoilla muksuilla," drinkki-tikkuina" ), kun niitä vääntää->hohtaa, ja ne oli kyl muksuista ihmeen kiinnostavia... Ja tietysti niillä sitten myös miekkailtiin jne :)))



Eilen oltiin neuvolassa. Ja huimat mitat tulee tässä: 16kg ja 97cm PITKÄ!!! No ainahan hän on ollut pitkä ja " omilla-käyrillään" mennyt ja tasaisesti venynyt pituutta. Toisessa silmässä karsastusta...? Oon kyllä joskus huomannut kun katsoo ns kaukaisuuteen, menee toinen silmä sisään päin. Saatiin lastenlääkäri aika joka kirj sit silmälääkärille lähetteen, jos tarve vaatii. Muuten neuvolassa vaan heppu leikki ja terkka välillä osallistui hänen leikkeihinsä:) Mutta huoneessa oltiin 45min, juteltiin kaikenmoisia, meillä aivan ihana terkka!



Meillä ei kyllä poika suostu pukemaan kuin lakin ja kengät... Täytys varmaan alkaa treenaamaan:)



Pissat tekee pääsääntöisesti pyttyyn(istuu supistajan kanssa) ja tänään teki kakkatkin!!!! Jippii ;)))



Mutta taidan alkaa puuron keittoon, kun Eino ei sitten tänään suostunut nukk päikkyjä, joten alkaa jo väsymään.



Mites teillä muuten mukelot nukkuu? Meillä normisti 21-08.30(aamu yöllä tulee meidän viereen) ja päiväunet 13-14.30. Ja toivon todella tämän rytmin pysyvän:)



T:Hupulinäiti, joka menee jälleen huomenna töihin(tekee keikkaa:)

Olin viikonlopun (pe-su) " yksinhuoltaja" , kun mies oli reissussa. Meni yllättävän hyvin johtuen siitä, että esikoinen käyttäytyi kaikki kolme päivää erittäin hyvin =) Raskainta mun mielestä tässä " yksinhuoltajuudessa" on se, kun joutuu yksin tekemään KAIKEN! Kun meillä mies osallistuu esim. kotitöihin hyvin kiitettävästi, niin en ole tottunut siihen, että pitää kaikki hommat tehdä itse. Onneksi näitä viikonloppureissuja on vain 2-3 kertaa vuodessa, joten ilomielin suon ne miehelle. Nyt se tossa purkaa tavaroitaan.



Helmillä on ollut jo kauan toi ihana " MINÄ ITSE" -vaihe päällä. Kesällä vissiinkin alkoi ja silloin se olikin tosi rasittavaa, kun Helmi olisi halunnut aina esim. avata meidän ulko-oven (avaimella), mikä ei mitenkään onnistunut ja kaikkea muuta 1-vuotiaalle sopivaa... Tai kiivetä itse vauvakeinuun ja sieltä pois. Nykyään ei enää yritä tehdä itse noita liian vaativia juttuja, mutta " MINÄ" kuuluu meilläkin hyvin usein ja oikein ihanalla äänenpainolla =) Neiti on kyllä kiitettävän omatoiminen. Kun on käynyt pissalla, repii vessapaperista sellaisen sentin palasen, jolla pyyhkii peppunsa. Sitten heittää paperin pönttöön, laittaa kannen kiinni, kiipeää pöntön päälle ja vetää vessan (muuten ei ylety). Pissoja en anna kaataa itse pönttöön, koska en jaksa siivota ylimääräisiä sotkuja. Tänään Helmillä tuli pitkästä aikaa pissavahinko. Istui syöttötuolissa ja sanoi " pissa pottaan" . Varmistin, että tuleeko pissa, mihin Helmi vastasi " ei" . Sen jälkeen liritti pissat siihen syöttötuoliin. Mur!



Pitäis tosiaan alkaa niitä synttäritarjottavien ohjeita etsiä, kun pitäis varmaan tiistaina käydä kaupassa. Mä tykkään ihan kamalasti leipoa ja sen takia odotan aina kaikkia juhlia, että pääsen kokeilemaan uusia reseptejä tai tekemään vanhoja herkkuja.



Unista... Helmi laitetaan illalla sänkyyn n. klo 21.30 ja nukahtaa klo 22-22.15 maissa. Herää alkuyöstä yleensä kerran tai pari, mutta sen jälkeen kun mä menen nukkumaan (klo 24-01), ei onneksi ole viime viikkoina herännyt. Aamulla herää klo 8.30-9 (tai klo 10). Päiväunet nukkuu yleensä klo 14.30-16.



Nyt jos menis juttelemaan ton miehen kanssa...



T:Fassiloora ja Helmi (kohta 2 v)

Huh, kai tänään on keskiviikko?



FannyK, kuinka söötti kuva!!!



Kuvitelkaa, me oltiin viikonloppuna miniristeilyllä ja lapset hoidossa! Lähdettiin mun systerin ja siskonmiehen kanssa ja oli todella hauska reissu. Tuli naurettua enemmän kuin pitkään aikaan. Lapset olivat mummilassa ja käyttäytyivät ja nukkuivat siellä kuin herran enkelit.



Fassiloora, ihanaa kun sun mies on niin osallistuvainen, normaalisti minä hoidan täällä meillä kaikki kotityöt, poikkeuksena ne kerrat jolloin heitän hetkeksi hanskat tiskiin ja soitan siistijät paikalle. Meillä olikin risteilyllä miehen kanssa pienoinen parisuhdekeskustelu (ei, älkää ymmärtäkö väärin, ihan selvinpäin). Mulle kun etenkin illat tekee tiukkaa, lasten iltapuurot (tai -maidot), -pisut ja -pesut, nukkumaanlaitto (onneksi kumpaakaan ei tarvitse nukuttaa, senkun laittaa sänkyyn), sen jälkeen tiskikone, tuttien käsinpesu, keittiön siivous, pyykkien laitto, aikuisten iltapala jne... Sen jälkeen olen kuitti ja voitte kuvitella ettei t-o-d-e-l-l-a-k-a-a-n kiinnosta miehen ehdottama tiedätte-kyllä-mikä. Tällä viikolla mies oli työreissulla ma-ti, to menee katsomaan kiakkoa, pe työpaikan illanvietto... oon jo valmiiksi puhki. Olipa hyvä etten kuitenkaan jättänyt tuota risteilyä väliin, sillä jaksaa pitkälle :). Anyway, mies lupasi ottaa osansa kotihommista, tällä kertaa jopa uskon niin käyvän. Opettelisi vaikka laittamaan ruokaa.



Anteeksi tämä vuodatus.



Joo, niistä rytmeistä. Silppu herää seitsemän jälkeen (taas vaihteeksi), yöunet siis klo 20-7.15 tjs, päikkärit klo 13.30-16(.30).



Nyt ne nukkuu samaan aikaan, menen sohvalle katsomaan jotain hömppää telkkarista ->



KL.

Helmillä oli tänään 2-v neuvola. Uudet mitat olivat 85 cm ja 11,4 kg. Helmin pituus oli noussut 0-käyrälle ja painoakin tuli tasaisesti, vaikka vähän. Helmi ei olisi halunnut mennä ollenkaan neuvolatädin huoneeseen ja ensin huusi siellä kuin hyeena. Helmi taisi saada joulukuussa influenssarokotuksesta neuvola- & lääkärikammon, koska on sen jälkeen aina itkenyt, kun on pitänyt mennä lääkäriin/terkkarille. No, huusi siis aikansa, mutta onneksi sitten rauhottui. Ei suostunut tekemään mitään, mitä neuvolatäti pyysi. Mutta kun täti laski esim. palapelin ja muotopalikkalaatikon maahan, Helmi kävi ne siinä tekemässä, kun ei oltu terkan kanssa huomaavinamme. Kun piti kertoa Puppe-kirjasta juttuja, Helmi halusi, että äiti kysyy ja mulle sitten vastasi, kun kyselin kirjasta. Neuvolatäti sitten totesi, että aika omapäinen tyttö ja kirjoitti neuvolakorttiin " omaehtoinen tyttö" . Aiemmin neuvolakortissa on maininta " voimakastahtoinen tyttö" .



On toi neiti kyllä sellaista tulta ja tappuraa, että oksat pois. Pomottaa ihan täysillä meidän perhettä (ainakin luulee tekevänsä niin) ja jos häntä ei totella, seuraa karmea huuto. Esim. eilen kun lähdettiin kerhosta kotiin, veli alkoi työntää rattaita ja me käveltiin rattaiden perään. Sitten Helmi tajusi, että haluaakin itse työntää rattaita ja tietenkin YKSIN ja meni työntämään veljeä pois. Kun poika ei väistynyt, vaan jatkoi työntämistä (ja mä sanoin Helmille, että joko työntävät yhdessä tai sitten poika työntää yksin, kun oli hommassa eka), Helmi raivostui ja yritti irrottaa veljensä käsiä rattaiden työntöaisasta. Siinä vaiheessa poika totesi, että Helmi saa työntää yksin. No, edessä oli jyrkkä alamäki, jossa mun on pakko pitää rattaista kiinni, koska muuten ne lähtisivät alas ihan hurjaa kyytiä, mutta Helmin mielestä kukaan ei saa koskea rattaisiin, vaan Helmi haluaa työntää niitä YKSIN. Mitkään selitykset ei auta. Niinpä mä pidin rattaista kiinni ja " jarrutin" ja Helmi roikkui työntöaisassa polvet maassa ja karjui. Mäen alla Helmi halusi sitten kyytiin ja kun veli halusi työntää Helmiä, Helmi alkoi karjua, että veli ei saa työntää!



Tälläistä samanlaista meillä on Helmin kanssa jatkuvasti. Kun luen molemmille lapsille kirjaa, Helmi luulee määräävänsä, kuka saa kirjan sivuja kääntää ja missä kohtaa sohvaa veli saa istua. Eikä me todellakaan anneta Helmin täällä määräillä, vaan puututaan kyllä tohon pomotteluun. Toivottavasti pikku hiljaa alkais mennä perille, ettei neiti ole tämän perheen pomo! Helmi harrastaa myös noita kiellettyjä juttuja, eikä juuri koskaan usko pelkällä sanomisella, vaan yleensä aina pitää käydä hakemassa pois. Helmi ei onneksi juuri harrasta lyömistä tms. mutta veljeään välillä lyö ja sen jälkeen käy käskystä/pyynnöstä pyytämässä anteeksi (halaa ja sanoo " atiiti" ). Ei tosin tajua vielä kunnolla tota anteeksi-sanaa, koska eilen, kun leikittiin lattialla ja sanoin Helmille " Tuu halaamaan äitiä" , Helmi tuli, halasi ja sanoi " atiiti" =) Taitaa enemmänkin luulla, että kun halataan, kuuluu sanoa " anteeksi" .



Tosta neuvolakäynnistä vielä. Hassua, kun se palapeli, mikä piti tehdä, oli kolmen ISON palan nuppipalapeli. Kun Helmi ei alkanut sitä heti tekemään, neuvolatäti kysyi, osaako tehdä sellaisia. Vastasin, että osaa tehdä 20 palan tavallisia palapelejä ja harjoittelee 25-30 palan palapelejä. Mä olen edelleen niin ihmeissäni tosta Helmin palapelintekokyvystä, kun esikoinen alkoi tekemään noita vasta yli 4-vuotiaana.



Nyt jos menis katsomaan eilisen Sydänjään nauhalta.



T:Fassiloora ja Helmi



T:Fassiloora ja Helmi

Mikaelalle onnittelut kolmannesta tytöstä! Ihan kamalasti on tässä parin viikon aikana syntynyt kaikille vauvoja (" oikeassa" elämässä). Mun kaveri sai 4,9 kg painavan tytön reilu viikko sitten. Alakautta ilman puudutuksia tms. Onneksi omat lapset ovat olleet alle 3,5-kiloisia...



Onpa Babyn Vilma pitkä tyttö! Meidän poika oli 2-vuotiaana 90 cm pitkä ja hieman keskikäyrää ylempänä oli kuulemma silloin. Siihen nähden Vilma ois kyllä myös ikäisiään pidempi, varsinkin kun on vielä tyttö. Mä olin yllättynyt siitä, että Helmin 85 cm oli ihan siinä keskikäyrällä, kun on " aina" ollut vähän lyhyempi. Mutta ei mua noissa käyrissä kiinnosta mikään muu kuin se, että osaan ostaa alesta aina seuraavaksi kaudeksi haalarit =)



T:Fassiloora uudestaan (äsken olikin jo tuplasti)

Mä olin eilen töissä, ihan vanhalla kaavalla kaikki meni..ihana oli olla kotoa pois. Poika vaan oli kiukutellut iskälle, ei syönyt mitään muuta ku maitoo ja kun tulin kotiin 1.30 niin kuulin alaovelle kun jätkä huusi ja kaikki muut nukkui ;))



Meillä on kans toi jäähypenkki käytössä, ei kyllä tarvii kovin useesti siihen istuttaa. Samoin anteeksi pyydetään, Dunsku kyllä pyytää anteeks herkästi, halaa ja sit suukottaa. Jopa kavereita. Sekä tietysti ojentaa toísia, ei saa ottaa kädestä, älä töni jne.



Me kans käytiin neuvolassa, Dunsku painoi tasan 14 kg ja pituutta oli 89,7 cm.



Me lähdetään nyt loskaan leikkimään ja sit pitkät päiväunet kaikille, mikä käytännössä ei toteudu. Mutta ajatuksena on aivan ihana!!

Huomenna mä menenkin kättärille leikkaukseen.. kohta jännittää ihan sairaasti.



kuumetta ja huligaanit

Paljon onnea mikaelalle! Hauska kun ihan samanikäiset tytöt meillä : )



Meidän 2v synttärit meni ihan hyvin, synttärisankari oli ihan tohkeissaan. Leivottiin lasten kanssa kokeeksi hedelmätäytekakku, jossa hedelmien kanssa oli pätkismoussea ja sitruunarahka-kermavaahtoa päällä, tuli aika hyvää. Ens viikonloppuna onkin ristiäiset, sinne tilasin kaikki leipomosta kun ei nyt inspiroi taas leipoa.



Hohhoijaa poikkesin aamupäivällä aikani kuluksi lasten kanssa shoppailemassa... Opin, että vaunuihin ei mahdu koko perheen ruokaostokset kissanhiekka- ja koiranruokasäkkien lisäksi. Ei sillä unohdin kyllä ostaa puolet, kun vauva tietysti huusi ja jouduin pitämään sylissä. Onneksi isommat on kilttejä eikä pahemmin sinkoile mihin sattuu. Meillä oli harkinnassa lähteä toukokuussa parin viikon lomamatkalle, mutta luulen ettei se olisi kovin rentouttavaa... : )



Huvittaisko tamperelaisia järkätä taas tapaamista? En tiedä teistä muista kotiäideistä, mutta mulla on ainakin välillä vähän tylsää päivisin : ). Meillekin saisi tietysti tulla. Ajattelin myös mennä joku päivä testaamaan Kangasalan HopLopin, onko kukaan käynyt? Siellä on kuulemma pienille alue erikseen, ja sais jotain ruokaakin.



Mitähän muuta mulla oli... Nyt vauva nukkuu sylissä ja esikoinen roikkuu niskassa, ilmeisesti mun tarvii mennä. Ai niin miestä on vokoteltu niiden firman Euroopan myyntiä vetämään, onneksi tajusi kieltäytyä kunniasta. Se tästä vielä puuttuiskin että ukko olis jatkuvasti työmatkoilla : )



Ai niin joo ja meillä on tosiaan Kaalilaatikon kanssa ihan samanlaiset kasvatuskonstit : ). Meidän penskat on kyllä ihan erilaisia, mikä motivoi isompaa niin ei toimi Siirille, mutta samat asiat siis vaaditaan. Lisää kun pystyn keskittymään" !



FannyK + tytöt

Paljon onnea Mikaelalle pikkuprinsessasta!



Mun piti myös ehdottaa tampereen seudun helmien tapaamista, mutta FannyK oli ehtinyt ensin. Ajattelin ehdottaa, että pidettäisiin se täällä meillä ja niinkin itsekkäästä syystä, ettei mulla ole päivisin autoa käytössä ja en millään viitsi lähteä noiden meidän vilperttejen kanssa minnekään kovin monella bussilla. Kävisikö vaikka tuossa maaliskuun loppupuolella? Kun mun isän selkä leikattiin nyt just viikonloppuna ja sitten on Veetin synttärit parin viikon päästä, mutta sen jälkeen sopisi hyvin. Esim. sillä maaliskuun viimeisellä viikolla. Mutta voidaan tapaaminen jossain muuallakin toki järjestää, jos meille on muiden hankala päästä tulemaan. Laitan vaikka huomenna sähköpostia niille joiden sähköpostiosoite mulla on. Jos joku, joka haluaisi osallistua tapaamiseen ei saa postia, niin laittakaa tänne palstalle sp-osoite, niin laitan sitten viestiä.



Tänään hain matkahuollosta Huuto.netistä ostamani kuomurattaat, jotka piti viedä mun vanhempien kesämökille mökkirattaiksi, kun edelliset rötisköt sanoivat sopimuksen irti. Kysyin erikseen onko homeettomat kuomun sisäkankaita myöten, ja sain vastauksen, että ovat kyllä. Kotona kun kasasin rattaat, niin ensimmäisenä huomasin kuomun sisäpuolella molemmin puolin hometta. Mies soitti niiden myyjälle, joka oli aidosti yllättynyt ja pahoillaan ja palautti rahat samantien. Nyt ei auta kun aloittaa taas sopivien kärryjen metsästäminen. En uskalla Joonaa pitää homeisissa rattaissa, vaikka olisivatkin vain mökkikäytössä, koska sillä on niitä astmaoireita.



Viikonloppuna ostimme Jompulle uuden sängyn ja pojat nukkuvat nyt kerrossängyssä. Myös Joona tahtoisi yläsänkyyn. Ja kiipeääkin sinne sekunnin sadasosassa, jos unohtaa nostaa portaat yläsänkyyn. Onneksi osaa tulla varovaisesti alaskin. Etukäteen ajattelin, että se varmaan karkaa sieltä sata kertaa illassa ja tulee meidän väliin tunnin kuluttua nukahtamisesta, mutta hyvin poika siellä on nukkunut.



Taidan mennä etsimään niitä rattaita Huuto.netistä...

nonnu78 ja pojat

Kuumetta, tsemppiä leikkaukseen!!! Jos tietäisin mikä sun oikea nimi on lähettäisin Interfloran kautta kukkia ;).



FannyK, ihanaa että joku muukin sanoo että on toisinaan tylsää! Olen siis aina valmiina miittiin. Teillä ei vissiin olla vielä oltukaan? Birdy, jos luet näitä viestejä niin pääsisitkö mukaan -taisi olla niin ettei sulla ole ajokorttia? FannyK, muistaakseni teille ei kovin lähelle tule bussia...? Kerro sitten millainen se HopLop oli, sehän on lähes meidän vieressä. Olen monta kertaa miettinyt kannattaisiko sinne mennä.



Kumppari, sen lompakon olin muistanut ottaa autoon rahannoston jälkeen, mutta kun oltiin kotipihassa olin laittanut rahapussin katolle koska Silppu piti nostaa istuimesta :). Siihen touhuun meni ainakin kymmenen sekuntia, ihan liikaa vaadittu että toimenpiteen jälkeen muistaisin mitä välittömästi sitä ennen tein.



Täällä tuli lunta kiitettävästi, en edes yrittänyt tuplilla liikkeelle vaan menin lenkille kahdestaan koiran kanssa. Mies teki etäpäivää ja katsoi lasten perään sen tunnin minkä olin pois. Koira oli aivan ihastuksissaan kun sai revitellä fleksissä, kärrylenkillä sillä on aina kuonopanta. Koira kulkee normaalisti aina mun vasemmalla puolella, mutta olen opettanut sen käskystä " oikea" tai " vasen" vaihtamaan puolta (turhaa säätöä, en ymmärrä miksen alunpitäen opettanut esim. " vaihda" tai " puoli" ). Muuten hyvä mutta tässä dementiassa en muista kumpi on vasen ja kumpi oikea... Koira kulki vasemmalla ja piti vaihtaa toiselle puolen



Minä: " Vasen!"

Koira katsoo vähän hämmästyneenä ja jatkaa matkaa.

Minä: (hihnaa nykäisten) No mitäh, sanoin vasen!

Koira mulkaisee ja siirtyy oikealle.

Minä: Voi vidu, eikun siis... Oikea!

Koira koettaa vaihtaa puolta.

Minä: EIEIEI! Eikun oikea, piti sanoa oikea, ei vaihda!

Koira lyö jarrut päälle ja katsoo sen näköisenä että päätä jo, hemmetti!



Baby2006, kun meille hankittiin sohvaa oli selvää että tulee sekä koira että lapsia, joten meidän sohvassa on irtotyynyt (myös istuintyynyt) ja vesipestävät päälliset. Plus että anoppi, joka on verhoilija, oli mukana valitsemassa sohvakangasta. Meidän sohva toimitettiin siis kestävämmällä kankaalla kuin mitä standardimyyntikappale oli. Maksoi enemmän, mutta oli sen väärti. Riittävän monta puklua kun on sohvatyynyille tullut irrotan päälliset ja laitan pesuun. Ja istuintyynyjen paikkaa vaihdan säännöllisesti niin että kuluvat tasaisesti.



Muistinkohan kertoa, että saatiin vihdoin ja viimein uusi jääkaappi ja että parin viimeisen päivän aikana on täällä käynyt remonttimiehiä katsomassa yläkerran kylppäriä, sieltä kun tihuttaa vettä alakertaan...? Ah tätä rintamamiestaloasumisen ihanuutta, ja rahanmenoa.



Yöt!



KL.

Rakenneultra on takana ja kaikki vaikutti olevan kunnossa!!! Ihanaa!!

Mä olen viimeiset 10 viikkoa hermoillut, kun siitä edellisestä ultrasta jäi niin kumma olo... Mutta ilmeisesti ja toivottavasti olen hermoillut turhaan! :)



Meillä kans ollaan yritetty pitää kuria laittamalla Onni istumaan tuolille. Tai oikeastaan se on semmoinen arkku... Kuulostaa ihan kamalalle sanoa lapselle, että jos et lopeta niin joudut arkun päälle istumaan. Tulee mieleen heti ruumisarkku... hyi! ;-)

Onnilla on semmoinen kamala tapa, että se alkaa sylkemään lattialle! Sitten, kun se on niin " kaikkitännehetimulle" -tyyppi ollut aina niin se saattaa sanoa, että maitoo ja alkaa samantien sylkemään, kun en nanosekunnissa ehtinyt jääkaapille... Huoh. Ajattelin ensin, että en kiinnitä tuohon sylkemiseen mitään huomiota, että jos se loppuis mutta eipä oo loppunut...

Televisio on vissiin kans syytä pitää jatkossa kiinni. Yksi ilta mies katseli sitä äijät ohjelmaa ja Onni pyöri siinä jaloissa. Silloin Onni sanoi pari kertaa ja tänään myös, että peekele.... Just tuntia aiemmin olin tänään puhelimessa sanonut, että onneksi Onni ei ole enää muistanut niitä kirosanoja. Joo eipä vissiin. :-/



Nyt se puhelin taas soi! Moi!

kumppari

En ole ehtinyt laittaa niitä sähköposteja vielä, mutta laitan myöhemmin...



nonnu78

Jaahas täytyykin het mennä, jopa tuli kirjoitettua......................

Ihana viikko ollut vauvan kanssa ja kolmen lapsen äitinä. Mieheni oli tämän viikon isyyslomalla, maanantaina sitten alkaa arki. Mutta tosi hyvin on mennyt. Vauva tosin kellastui niin paljon, että ravasimme verikokeissa tämän viikon, mutta tänään arvo oli vihdoin lähtenyt laskuun. Ei tarvinnut viedä pientä valohoitoon onneksi. Vauva on rauhallinen ja hyvä nukkumaan (tuo keltaisuus väsyttää entistä enemmän) ja syömään. Isosiskot hoivaavat pientä kovasti.





Elämä on ihanaa! :) :) :)