°oOo°HELMIEN' 06 helmikuu (onnea!)°oOo°

Meidän perheen joka päivä annettavia karkkeja on " vitamiinikarkit" . Niitä tullaan oikein pyytämään. Eli d-vitamiini (MiniSun) tulee kerran päivässä tablettina (puolivuotiaasta olen antanut tablettina), sit vadelmaxylitol-tabletit aina ruoan jälkeen. Muutoin meillä syödään tosi vähän karkkia tai makeaa. Jos meillä on karkkia, annetaan siitä joskus muutama lapsille, mutta yleensä syödään itse herkut sitten kun lapset ovat menneet nukkumaan. Hyvin vähän syödään myös sipsejä tai vastaavia. Ollaan kuitenkin annettu lasten maistaa karkkeja, en muista kyllä minkä ikäisinä. Synttäreillä ja välillä " syyttäkin" ostetaan askit karkkeja, mutta viime kertaa en edes muista, joten pitkä aika on siitäkin.



Samoin mehuja ei juoda koskaan. Synttäreillä on ollut mehua ja kylässä ollaan annettu juoda (esikoisella laktoosi-intoleranssi ja harvassa paikassa hänelle sopivaa maitoa) eli kun toinen saa mehua niin toinenkin tietysti haluaa. Pillimehuja on joskus retkillä kesällä mukana. Kaakaosta isompi ei tykkää, Noora kylläkin, mutta sitäkin saa vain harvoin, lähinnä jos on kipeänä, niin saa nestettä (maitoa) menemään paremmin kaakaon kera.

Meilläkin lapset saavat joka aterian jälkeen joko ksylitol-pastillit (joita en sen takia pidä karkkeina) tai purkat. Ihan hullua vaan, että joissan purkissa (siis purkassa) on ksylitolia vain jotain 30 % ja joissain sitten jotain 70 %. Ja noissa pastilleissa on vieläkin enemmän. Siis hullua on se, että ne noin paljon vaihtelevat ja ne, jotka eivät sitä tiedä (esim. mun äiti ennen, enkä mäkään ole tosta montaa vuotta tiennyt), saattavat syödä jotain lempipurkkaansa vuosikymmeniä, jossa on ksylitolia 3 kertaa vähemmän kuin jossain muussa merkissä olisi.



Mä en tajua, kun mun rytmi vaan myöhentyy ja myöhentyy. Muistan, kun reilu vuosi sitten joulukuussa 2006 yritin " Big Brotherin" loppumisen jälkeen alkaa aikaistamaan nukkumaanmenoa n. klo 23.30-24, mutta en ole siinä edelleenkään onnistunut. Nyt tavoitteena on päästä arkisin nukkumaan klo 24, mutta usein venyy tonne 01 asti tai myöhemmäksikin. Eilen kello oli 01.20, kun vihdoin pääsin sänkyyn. Yleensä saan nukkua onneksi vähintään klo 8.30 asti, joten periaatteessa mulle riittäisi, jos olisin klo 00.30 nukkumassa, niin ehtisin nukkua 8 h, jos nukahtaisin heti. Ja nyt vapaapäivinä kun herätään klo 21, ehdin nukkua 8 h, jos nukahdan klo 01. Vuosi vielä aikaa nukkua tällä tavalla. Sen jälkeen työelämä kutsuu jollain tavalla (joko täällä kotona tai jossain muualla) ja on PAKKO alkaa menemään aikaisemmin nukkumaan.



T:Fassiloora ja Helmi

En ois arvannut, kun ei aikaisemmin ollut niin innoissaan rattaista (sattarit) ja nukeista. Nyt hoitaa nukkea ja työntää rattaitaan koko ajan. Ja laskee ja nostaa rattaiden selkänojaa ja jalkatukea. Kaikista mieluisin puuha on kuitenkin edelleen vanhojen lelulehtien selaaminen. Meillä on noita aikamoinen kasa (ollaan säästetty kaikki ainakin 2 vuoden ajalta) ja molemmat lapset " lukevat" niitä joka päivä useita kertoja. Helmi huutelee nykyään aina, kun lukee sitä " Äiti tato" = äiti kato ja osoittelee jotain leluja.

Minäkin ilmoittaudun pitkästä aikaa...pinot on luettu, mutta jotenkin sitä ei saa aikaiseksi itse kirjoittaa mitään.



Oikein paljon onnea kaikille synttärisankareille, jo täyttäneille ja täyttäville ja onnittelut myös vaavin saaneille!



Meidän synttärit oli jo alkukuusta Tarjolla oli Nalle Puh kakku, tavallinen täytekakku, mustikkapiirakkaa, lusikkaleipiä ja tuulihattuja kinkku-tuorejuusto täytteellä, ja kaikki itse leivottu, jee. Paikalla oli mummoa, pappaa, serkkua, tätiä ja setää ja pari meidän kaveria. Kivat bileet ja poika sai mielekkäitä lahjoja (siis Nalle Puh tavaraa lähinnä). Oikein itse sanoi painokkaasti, että: Eetu kaks vuotta!



Meidän herrasta...No, se on oikein papupata...puhetta tulee ihan reippaasti jo, pitkiäkin lauseita. Matkii kaikkea, ei ole VIELÄ oppinut onneksi kirosanoja vaikka me ei mitään siivosuita ollakaan...no, mä ehkä kiroilen töissä kiintiöt täyteen niin ei sit kotona tule manattua.



Tutista käydään edelleen taistelua, välillä menee ihan hyvin ilman ja sitten taas se on pakko saada. Kai sitä on niin pirun väsy töiden jälkeen ettei hurjasti jaksa taistella vastaan. Mutta parempaa suuntaan ollaan menossa kokoajan.



Pottailukin harjoittelun alla, mutta ei kyllä vielä suju.



Meillä tehdään kuperkeikkoja ja kikkaillaan kyllä ihan kiitettävästi kokoajan. Uhkarohkeutta löytyy...



Meidän Eetu ei hirveesti karkista perusta, kerjää kyllä heti jos näkee että me syödään. Yleensä perso pillimehulle ja mehujäätelölle. Kekseistä tykkää, tosin ihan yksinkertaisista (marie yms) ja muna-allergian vuoksi ei voi kaikenlaista antaakaan. Monesti kun kerjää keksiä niin annan banskua tai viinirypäleitä, omenaa tms mitä nyt sattuu olemaan. Tykkää enemmän hedelmistä kuin vihanneksista. On hampaiden pesu niin taistelun alla että hyvä ettei karkkia syökään.



Mitäs muuta...ei kai tässä kuin töitä ja töitä ja töiden päälle pojan kanssa oleskelua. Mieshän on eri paikkakunnalla töissä viikot niin kahdestaan sitä ollaan reilut puolet viikosta. Poika onkin ihan mahdoton mun perääni, äiti tule ja äiti tee sitä ja tätä...Iltaisin se istuu mun kainalossa ja katsotaan salkkareita ku vanha pariskunta. On se kyllä niin ihana paketti ettei toista! Nyt on uhmakin vähän laantunut niin elo on taas leppoisaa.



Tänään paistoi niin makeasti aurinko, että kyllä oli oikein synti istua sisällä...Onneksi " jouduin" hakemaan papereita eräästä toimistosta ja pääsin sillä verukkeella vähän pihalle naatiskelemaan samalla :)



Aurinkoisia päiviä kaikille!



t. Sasuliini ja Eetu

Sulla kun tuntuu olevan tietoa noista koirista vähän enemmänkin... Niin mulla olis vähän kysyttävää. Meillä kun on noi kaksi koiraa, molemmat niitä Cavaliereita, ja toinen vanhempi neiti ikää kohta 5v, niin hällä todettiin tuossa tammikuussa luupiikki kaularangassa, ja me ollaan nyt vähän ihmeissämme miehen kanssa että mitä sen kanssa pitäs tehä? Siis lähinnä siitä kun lääkäri suositteli meille akupunktiohoitoa, niin kuinkahan tehokasta se on? Osaatko yhtään valaista asiaa? Tai oisko sulla mitään tietoa koko asiasta? Tuli vaan mieleen, kun oon sun juttuja lukenut ja havainnu että oot koiraihminen...



Ja tietty kaikki muutkin jotka tietää asiasta niin kertokaahan! Kiitos!



Tänne ei ihmeitä, huomenna viel ois lomaa ja to-pe töihin, ja sitten onkin taas viikonloppu, jippii! Mennään miehen kanssa miehen lapsuudenkaverin tupareihin KAKSIN, Eetu menee mun vanhemmille hoitoon... Jee!



Mutta nyt suihkuun ja nukkumaan!



napero ja Eetu

Kiva että huhuilit, vaikken tosiaan ole mikään pro koirien kanssa :). Omakohtaista kokemusta akupunktiosta ei ole, mutta koiratuttava kertoi siitä olleen tosi paljon apua nivelrikon hoidossa. Viimeksi kun juteltiin oli koira päässyt kipulääkkeistä kokonaan eroon. Alussa olivat käyneet akupunktiossa kerran viikossa, sen jälkeen kerran kuussa jne. Eli vaikka mä olen melkomoinen länsimaisen lääketieteen kannattaja niin _tässä tapauksessa_ akupunktiosta oli ollut apua. Kokeilkaa toimisiko teillä yhtä hyvin?



KL.

Siis alkaa perjantaina, mutta kuitenkin. Lomailemme 2 viikkoa suomessa alkaen perjantaina ja päättyy 10.3. Toki mukavammankin paikan olisi voinut valita, mutta tytöt haluaa suomeen katsomaan kavereita sekä mummuja ja pappoja. Ja mikäs meidän siellä ollessa kun lapsenvahtia syytää ovista ja ikkuinoista :)



Karkeista on puhetta. Meillä on karkkipäivä kerran viikossa jolloin ostetaan BIO karkkeja joissa ei siis ole mitään lisä- ja väriaineita. Ostetaan ne paikallisesta luomukaupasta. Tytöt tykkää niistä kauheasti eivätkä muita karkkeja edes halua.

Mehuja tai limuja meillä ei juoda muuta kuin äärimmäisen harvoin. Silloin kun juodaan niin ostaan Bionadea joka on luomulimua. Siitäkin tykätään meillä kovasti.



Inkerillä on mahdoton uhma päällä!! Mikään ei käy ja mikään ei ole hyvin. No se menee ohi aikanaan. Hyvä kun on omaa tahtoa ja osaa sen ilmaista. Huuto vain on välillä liian kovaa, Inkeri on kimakka sisätiloissa :) Ja kaikki tehdään perässä mitä isosiskokin tekee kuinkas muutenkaan.



Kellohan on jo vaikka mitä ja minä vain istun koneella. Täytyy laittaa Inke nukkumaan jotta ehtii nukkua sen pari tuntia ennen kuin haemme Alinan tarhasta. Kun Inkeri nukkuu niin minulla on aikaa pakata. Kuinkahan kylmä siellä suomessa oikein on... Täytyy kaivaa talvivaatteet esiin.



Birdy

Mitä tarjoatte synttäreillä? tuleeko kaverivieraita ja mitä lahjaksi??????

pää lyö tyhjää!!!





FannyK, et kyllä jumaliste kuulosta enää noin pirteeltä kun tulet tänne kirjoittamaan ;))) ihan käy kateeksi kun jaksat heti lähtee kämpästä ulos...



kuumetta

Eiköhän nyt irtoa muutama minuutti kirjoittamiselle... Keskustelun kun pistin pystyyn soitti lääkäri mun labratuloksista ja sen jälkeen tulikin jo kiire lenkille. Olipa kiva kävellä lähes vaakasuorassa lumisateessa, oltiin likomärkiä kun päästiin kotio vaikkei mitään räntää satanutkaan.



No niissä labratuloksissa ei ollut mitään kummallista. Toisin sanoen tää ihottuma ja järkyttävä kutina on luultavasti allergista ja ne pienet mustelmat on tulleet raapimisesta. Kun vaan tietäis mikä ihottuman aiheuttaa. Suklaan olen jo jättänyt pois, siitä tämä ei luultavasti johdu, muutoin olen syönyt aivan normaalisti. Dunskua lainatakseni voi vitsin pimpulat, tarttee lähtee raakkaamaan ruoka-aineita yksi kerrallaan. Todellakin kuvittelen ettei tämä ole koiran vika, epäilen että olisin jo kärsinyt hengitystieoireista tai silmien kutinasta, mutta varma ei voi olla :/.



Mutta se siitä. Kuumetta, miten lapset suhtautuivat siihen ettei koiraa enää ole?



Nonnu78 ja sinilila, toivon mukaan teillä ollaan terveitä!



Onnea Eetulle ja Einolle!!! Ja Hupulinäidille läpimenneestä inssistä :)!



Juniori on päättänyt nukahtaa illalla jo kahdeksan-yhdeksän aikoihin, mikäs siinä, kyllä se mulle sopii. Tänä aamuna viiden maissa kuului selostusta pahvisängystä ja kun menin katsomaan oli lapsi puuhakkaana aloittelemassa uutta päivää. Rise and shine!



KL, Silva 2 v. ja Jussi 3 kk tasan.

Oon just säätämässä synttäritarjoilua, luultavasti laitan salaattia ja pari suolaista piirakkaa, ehkä pasteijoita sekä makean kakun tai kaksi ja keksejä tms. pientä siihen sivuun. Tuun kertomaan tarjoiluista kunhan bileet sunnuntaina on juhlittu :).



KL.

joku keuhkotauti tai vastaava. :(

Mies on sairastanut jo pari päivää yskää ja kuumetta. Onnikin on yskinyt ja tänään minäkin. Tuntuu oikein tuolla keuhkoissa semmoinen kummallinen... Voi p*ska! Eli Onnin synttärit ainakin siirtyy johonkin hamaan tulevaisuuteen. Tosin synttärivieraistakin on pari perhettä jo ilmoittaneet, että eivät pääse tulemaan, kun ovat sairaana. Viikon päästä olisi mulla se rakenneultra, toivottavasti edes sinne pääsen!! Täällä jyllää joku semmoinen tauti mihin kuuluu kuumetta 5 päivää ja sitten yskää ym.



Kuumetta, mulla on se la 6.7. näillä näkymin. Heinäkuussa kuitenkin. Voisin harkitakin sitä liinan ostoa jos vaan rahatilanne antaa joskus myöten! ;-) Ne on aika kalliita ja vielä kun lisää postikulut niin aijai... ;-/ Minkä värinen se sun liina on? Entäs materiaali? Huutiksesta katsoin niin niitähän oli ties mitä pellavaa jne myynnissä. Mies ei oo yhtään innostunut tuosta liinahommasta. Huutiksesta ostin semmoisen lähes uuden kantorepun 11¿:lla mutta jotenkin mä kuitenkin mieluummin kuskaisin sitä mukulaa rengasliinassa/kantopussissa. Vaikka ei kyllä oo käytännönkokemusta kummastakaan mutta LUULEN, että se liina olis parempi. Tosin pitkää liinaa en edes harkitse. Semmoinen meillä kyllä jo onkin...



kumppari kurkku karheena

mä olen syntynyt 7.7.

Se liina on viininpunainen, reunoissa on jotain vaaleita ruutuja, siis niissä pehmusteosissa.Sitä ei tarvii ku kerran asentaa, sit vaan kiristät. Ei oo siis semmonen kieputettava malli.

Meillä on muuten rintareppukin...



Ja mehän tullaan kesällä Kuopiossa käymään.. että kyllä siinä yks liina mukana tulis ;))

Appivanhemmat kävivät illalla, tulivat tänään New Yorkin matkalta ja halusivat tietty heti nähdä lapsia. Juupa juu, mummilta oli taas karannut mopo käsistä paikallisella outlet-alueella. Lapset saivat valehtelematta säkillisen vaatteita :-o. Jussi sai ylisöpön Hilfiger-neuleen (plus kymmenkunta muuta vaatekappaletta), oli kuulemma maksanut peräti neljä euroa!!!



KL.

Onnittelut FannyK:lle tyttövauvasta! Kiva, kun kaikki on mennyt hyvin! :)



Minäpä lähden huomenna " hermolomalle" Ouluun! ;-) Menen yhden ystävän luo pariksi yöksi. Miehet jää kotiin. Ihanaa!!!!!!!! :) Tosin eipä sitä tässä tilassa ole tiedossa mitään kovin ihmeellistä biletystä mutta pääseepähän näkemään muita ihmisiä ja vaatekauppaan!! Luksusta!!! :) Paitsi, että pelkään koko ajan, että kohta joku meistä on sairaana tms. ja reissu peruuntuu... Ei pitäis hehkuttaa liikaa etukäteen!



Taisin jossain vaiheessa kehuskella Onnin pottailutaidoilla. Nyt näyttää siltä, että se on alkanut vähän tahallaan pissaamaan housuun ja lattialle. :( Pottaan on kyllä nyt tehnyt parit kakat mikä on edistystä... Mutta jospa se siitä.



Synttäritarjoilut on taas täällä meilläkin mielenvaivana. Mua ei siis yhtään pätkää kiinnosta alkaa leipomaan mitään. Täytekakku, voi yäk. En tiedä miksi ei mikään huvita mutta pakkohan se on jotain keksiä. Eli vinkkejä ja ohjeita otan minäkin ilomielin taas vastaan! Houkuttelisi ostaa valmiina kakut ja pullat... Jotain suolaista pitäis kai myös keksiä. Huoh. Pää humisee tyhjyyttään eikä netistäkään ole löytynyt mitään kivaa. Ja helppoa. ;-)



Mukavaa helmikuuta!



kumppari rv 18

Meinasin tänään saada sydärin -olin lähdössä pikaisesti käymään kaupassa ja pakkasin kauppakoria autoon, kun yhtäkkiä muistin ettei lompakkoa ole mukana. Takaisin sisälle lompsaa hakemaan ja kas, ei se ollutkaan siellä missä sen piti olla. Olen tosi tarkka lompakon ja avainten paikoista, avaimet naulaan ja lompakko keittiön tasolle. No just siinä se ei yllättäen ollutkaan. Nou hätä, viimeksi tarvitsin sitä kun heitin miehen eilenaamulla töihin, silloin se oli auton keskikonsolissa, eikun uudelleen autolle... Ei löytynyt, oisko tippunut lattialle, ei sinnekään. Takaisin sisälle ja tässä vaiheessa mies jo ryhtyi selaamaan verkkopankkia, oisko sinne tullut yllättäviä nostoja. Lompakkoa ei löytynyt mistään!!! Muistin että kotimatkalla pysähdyin nostamaan rahaa, en mä ikimaailmassa unohtaisi lompakkoa automaatille tai laittaisi sitä auton katolle kun avaan oven. Päätin ajaa automaatille tarkistamaan asiaa kun en muutakaan keksinyt. Kävelin jälleen autolle ja arvatkaa mitä löysin auton katolta... sen saamarin lompakon.



Niin, mä en _ikinä_ laske käsistäni mitään tavaraa auton katolle.



Pikkasen hävetti. Kukkaro oli viettänyt ulkoelämää eilisaamusta ja ne mun nostamat setelit oli hieman kosteita :). Ihme kyllä mitään ei ollut mennyt piloille, onneksi tuli aikoinaan ostettua hyvä nahkalompakko!



Hyvät viikonloput, terveisin dementoitunut KL.

eksyin eilen vahingossa väärälle palstalle helmikuisia lukemaan, sattu olemaan toi odotuspalsta...huomasin et Mikaela77 oli tyttönsä pyöräyttänyt.



Kuule Kl mä olen unhotanut vaikka mitä, kaikkee ei voi edes ääneen sanoo kun hävettää niin paljon. Joka päiväiselle unhoduslistalle pääsee kahvin keitto ilman vettä tai puruja sekä hella on/off. Olen muuten unhotanut ostokset kauppaan sekä rattaat Madridissa metroasemalle... lapsi kyllä tuli mukaan...



joo pitää lähtee ulos kun vielä valoa näkyy ja penskat on niin kiukkusia...



kuumetta

Kopsaan kirjoitukseni tuolta helmikuisten (08) pinosta:







" Avaat silmäsi ensi kertaa -äiti tässä. Katselen sinua, syliini painan. Teen tutuksi omaa vauvaa. Tätä hetkeä olen odottanut. Omaa paikkaa sinulle valmistellut meidän perheeseen. Juuri tuollaisena täytät unelmamme jokaisen."



Perheeseemme syntyi 21.2. klo 02.06 tyttövauva! Painoa 3660g ja pituutta 51cm.





Pikaisesti synnytyskertomus. Pikainen oli kyllä synnytyskin. Taisin jo kertoa että kävimme Jorvissa ke näytillä. Sieltä tultiin kotiin ja mä olin päättänyt, että olen sit ihan viime tippaan asti kotona. Illalla supisteli kipeästi mutta klo 22.45 alkoivat tulemaan n.3-4min välein säännöllisesti. Lopulta sattui jo NIIN hirveästi, että klo 23.40 soitin sairaalaan ja sanoivat että voin tulla Hyvinkäälle.



klo 00.10 kirjauduttiin sairaalaan. Tuskat oli jo hirveät. Olin 5cm auki enkä voinut enää istua, maata enkä seisoa, piti vain kävellä, se oli ainoa mitä pystyin jotenkuten tekemään ja sitäkin vaivoin. Käyrälläkin olin kävellen edestakas piuhoissa monitorin edessä. Anestesialääkäri oli kiinni joten jouduin odottaa miltei tunnin!



Klo 1.08 sain spinaalin

klo 1.20 kalvot puhkaistiin

klo 1.45 kohdunsuu 10cm auki

klo 1.55 ponnistusvaihe alkoi

klo 2.06 vauva syntyi

klo 2.15 istukka syntyi



Synnytyksen kokonaiskesto istukan syntymään oli 3h30min. Ihana kokemus oli taas, vaikkakin tosi kipeä spinaaliin asti. Lisäksi ponnistaminen oli hankalaa koska en tuntenut supistuksia enkä tuntenut koko alapäätä enkä vauvaa, joten vaikea oli paikallistaa mitä ponnistaa. Lisäksi vauva tuli poikittain niin, että kasvot eivät olleet ylöspäin vaan sivulle. Siitä tuli pieni repeämä, ja kaksi tikkiä tuli.







Vauva on hyvin rauhallinen kuten siskonsakin näin pienenä. En ole kuullut itkevän kuin sen muutaman minuutin silloin kun syntyi. Vauvan sokereita seurattiin, siksi ei päästy eilen kotiin, mutta tänään aamusta heti saimme luvan kotiutua. Vauva nukkuu koko ajan, mitä teki myös meidän edelliset vauvat. Kellastumista täytyy seurata.







Mikaela ja tyttötrio 4v, 2v (tänään!) ja 2vrk

Tuleeks teille vielä myöhemmin lisää helmikuisia =)?



KL.

Meil on helmikuu aika buukattu jo synttäreiden osalta, kun kaikkien lasten lisäksi vielä isilläkin on synttärit tässä kuussa :D Mutta kyllä tossa muutama päivä olis vielä vapaana jos lisää helmikuisia vauvoja tulisi :)



Sanotaan, että jotkut naiset on hedelmällisimmillään aina tiettynä aikana vuodesta. Mä näköjään toukokuussa. Lapsia on yritetty hyvin eri aikoja (esikoista ½v, toista n. 1v, kolmas tärppäsi heti), ja silti on osunut samalle kuulle. Aika hassua. Anoppi tuossa vitsailikin, että ens keväänä ne yrittää keksiä meille jotain muutakin tekemistä :D :D

On kyllä hauska sattuma, että kaikki kolme muksua on syntyneet helmikuussa!! :)



Minusta tuo kuulostaa ihan uskomattomalle, että jonkun vauva voi rauhallinen! Mä oon jo valmiiksi peloissani siitä, että jos tämä meidän tuleva vauva on samanlainen kärsimätön reuhaaja kuin Onnikin on ollut vauvasta saakka... Pelottaa miten sitä itse jaksaa. Ja jos taaskaan ei imetys onnistu niin apua... No ne on onneksi vasta sitten sen ajan murheita. :)



Me ollaan oltu nyt sit siinä flunssassa. Onnin kanssa molemmilla välillä 40 astetta kuumetta ja yskä. Onnin synttärit meni siis sairastaessa. Tänään ei onneksi enää ole ollut kuumetta. Keuhkot ja koko kroppa vaan ihan kipeänä yskimisestä. Ja nokka tukossa. Plääh.

Huvitti aamulla kun Onni alkoi höpöttää sängyssä ja minä en siihen jaksanut reagoida mitenkään. Mies sitten kokeili mun otsaa ajatellen, että paljonkohan mulla on vielä kuumetta. No mun otsa oli kuulema ihan kylmännihkeä ja mies alkoi hyvin huolestuneena tiedustella onko mulla kaikki hyvin. Mä sitten, että on, miten niin? Miehen mielestä mä olin ollut sen tuntuinen kuin olisin ollut kuolleena jo useamman tunnin!! :D



Kaalilaatikko, mullakin on tuota dementiaa. Unohdan joka ikinen kerta laittaa uunin pellin kiinni, kun sitä lämmitetään. Ja samoin lähes aina, kun teen ruokaa niin mulla unohtuu levy päälle. Pitäis varmaan vaihtaa semmoinen malli jossa on se ajastin... Mutta aika hyvin, että se sun lompakko pysyi siellä auton katolla eikä tippunut!! :)