Psykologi hetken vastailemassa
Kommentit (46)
Periytyykö geneettisesti / siirtyykö sosiaalisesti mallioppimisen kautta? Millainen ennuste on narsistin lapsella?
Narsistisen persoonallisuushäiriön esiintyvyydestä en osaa tarkkoja lukuja sanoa, toisaalta narsistisia piirteitä esiintyy myös muiden persoonallisuushäiriöiden yhteydessä. Ja vähän jokaisella meistä on joitakin narsistisia piirteitä. Narsismin ei ajatella olevan periytyvää, vaan sen oletetaan johtuvan varhaisesta traumasta, esim. varhaisen vuorovaikutuksen pulmista. Näin ollen narsistin lapsi voi kyllä selvitä maailmaan terveenä aikuisena, mutta mikäli narsistinen vanhempi on tiiviinä osana arkea, tarvitsee lapsikin todennäköisesti tukea kasvaakseen itsenäiseksi ja itseensä luottavaksi.
t. vielä eräs psykologi, joka ei ole vastannut noihin aiempiin :)
näemmä arvioidaan olevan alle prosentin luokkaa, jos mukaan lasketaan vain ne, jotka täyttävät sairausluokituksen kriteerit. Lievempiä 2-16% väestöstä.
Onko normaalia, että masennuslääkkeiden aloitusvaiheessa masennus pahenee aivan järjettömästi? Kohta 2 viikkoa takana aivan kamalaa oloa..
ei psykologi, koska meillä ei ole mitään lääketieteellistä koulutusta. Itse olen käynyt lääkiksen psykiatrian kurssit, enkä kyllä ihan heti muista että ne lääkkeet sitä oloa pahentaisi, vaikka vaikutuksen alkaminen saattaa viedä pitkänkin aikaa. Itse siis kehottaisin sinua kääntymään lääkkeen määränneen lääkärin puoleen!
t. psykologi
En jaksa mitään, haluaisin vain maata sängyssä ja öisin herään tuntikausiksi miettimään mitä kirjoitan jäähyväiskirjeeseen. Tämä on ihan kamalaa.. Ensi tiistaina on seuraava puhelinaika lääkärille.
älä odota soittoaikaa, vaan mene päivystykseen. Mielenterveystoimistoon, päivystävälle lääkärille tms. mikä teidän paikkakunnalla on mahdollista.
odottelemaan. Päivystyksen kautta lääkäriin!
Miksikö ei ole koskaan liian myöhäistä?
Itselläni on ehkä jossain määrin naivikin uskomus, että myöhäistä vasta on sitten, kun on mullan alla. Eli ihminen pystyy riittävällä tuella ja hyvien olosuhteiden myötävaikutuksella selviämään aivan käsittämättömän vaikeista elämänkokemuksista ja loppujen lopuksi elää ainakin jossain määrin tyydyttävää elämää.
Rohkeutta vaikeuden elämänkokemusten jäljeen jaloilleen pääseminen vaatii. Ja ympäristöltä tukea, rakkautta ja ymmärrystä. Ja sitä tällä kyseisessä esimerkiissä ilmeisesti mieheltä on saatavissa?
Joskus voi käydä niin, että aika, uudet elämänkokemukset ja tuki voivat tehdä ihmeitä. Sinusta nyt tuntuu, että terapiasta ei ole ollut apua, mutta et voi olla varma ettei esim. uusi terapeutti, uudellainen suhtauminen voisi tuoda jotain uutta toipumisprosessiisi.
ja olen todella kiitollinen terapeutilleni! Hänen avullaan olen todella voinut peilata itseäni. Kuka olen, ja miksi olen sellainen kuin olen? Hän on antanut minun itse (!) luoda oivalluksia, miksi teen niin kuin teen, ja oman kerrontani avulla myös saada vaihtoehtoja, miten voisin tehdä toisin. Olen hyvin, hyvin kiitollinen tästä! Terapiani jatkuu...suuria kysymyksiä mm. mitä muuta voisin tehdä työkseni, sillä työni stressaa minua todella paljon. Vielä en (emme) ole löytänyt (-neet) vastauksia tähän. Ehkäpä ja todennäköisestikin jatkan työssäni, sillä hänen avullaan olen oppinut sanomaan ei, ja vieläpä ilman syyllisyyttä... koska syyllisyys, perfektionismi ja itseruoskinta on minun persoonaani määrittäviä tekijöitä.
19:lle. Lapsen pakkoajatukset muuttuvat silloin " epänormaaleiksi" , jos lapsi itse niistä kärsii ja jos niihin liittyy väkivaltaisia elementtejä. Sinänsä pakkoajatukset eivät ole epänormaaleja, kunhan pysyvät hallinnassa, eivätkä vaikuta toimintakykyyn.
Mikä lapsesi elämäntilanne on? Onko kavereita? Onko kiusattu/kiusaaja?
Miten koulussa menee? Ilmaiseeko normaalisti tunteitaan, iloa, vihaa jne.? Pelaako liikaa väkivaltaisia pelejä? Miten arki sujuu?
Jos huolta on lapsen arjessa, suosittelen ottamaan yhteyttä esim. perheneuvolaan, asian selvittäminen tuon ikäisenä on huisin paljon helpompaa kuin murrosiässä.
Toinen psykologi vielä vastailee.
Itse en lukeudu psykoanalyyttisen suuntauksen kannattajiin, pikemmin ajattelen Furmanin tyyliin " ei ole koskaan myöhäistä saada onnellinen lapsuus" . Tunnut tunnistavan hyvin omia motiivejasi ja tunteitasi; ehkä asian pohtiminen esim. kognitiivisesti suuntautuneen terapeutin kanssa voisi auttaa, luovuttaa ei kannata!!
Voiko sellainen että ihminen on tarkka terveydestään ja siitä mitä syö, olla oire jostain, tms. pakkoneuroosi?
Voiko ihmisestä joka on lapsena kokenut traumaattisia asioita ( sotaa) mutta elänyt välittävässä ja rakastavassa ympäristössä, tulla ihan tasapainoinen ihminen? Ainakin siltä vaikuttaa.. Ihmettelen vaan kuinka se ylipäätään on mahdollista että joku voi olla niin fiksu ja järkevä vaikka on nähnyt vaikka mitä.
Postraumaattisesta stressireaktiosta kyllä. Ja kyllä on mahdollista selvitä hurjistakin kokemuksista, jos on paljon ns. suojaavia tekijöitä ja on käsitellyt asioita riittävästi.
Hänellä on kamala miellyttämisen halu, on alituisesti tekopirteä ja teennäinen, valehtelee mutta ilmeisesti tunne-elämä on todella häiriintynyttä.
Vierailija:
Postraumaattisesta stressireaktiosta kyllä. Ja kyllä on mahdollista selvitä hurjistakin kokemuksista, jos on paljon ns. suojaavia tekijöitä ja on käsitellyt asioita riittävästi.
Tapaisn kerran työssäni tälläisen ihmisen jolla oli ollut aika kolkko lapsuus, hengen lähtökin oli ollut muutaman kerran lähellä.
Mutta ikinä en ole tavannut niin tasapainoista, nöyrää, viisasta ja ikäisekseen henkisesti niin kypsää ihmistä. Hän teki minuun syvän vaikutuksen ja jäi lähtemättömästi mieleeni.
Kuulema hänellä menee nytkin oikein hyvin elämässään.
Jos olet varma oksentelusta, kannattaa yrittää ohjata hoitoon; bulimiaan liittyy usein masennusta ja ahdistuneisuutta ja bulimikko on usein kierteessä, josta on vaikea päästä itse irti. Ota asia esille ja tue avun hakemista.
Eli joskus kovia kokeneet todella saavat kokemuksistaan voimaa kestää tavallista paremmin arjen harmautta ja pieniä vastoinkäymisiä, olisi opittavaa meillä kaikilla!
että mitä on läheisriippuvuus, millainen on läheisriippuvainen ihminen? Käsittääkseni se ei tarkoita sitä että joku roikkuu koko ajan toisessa ihmisessä ja haluaa vain olla hänen kanssaan kuten täällä on joskus virheellisesti kirjoiteltu.