Puolijulkkikset vastatkaa

jossa oikeasti omaa jotain substanssia. Esim laulajan on ihan turha osallistua keskusteluun alkoholiverotuksesta tms.

Eli kannattaa pysyä omassa asiassaan ja silloinkin muistaa, ettei ole siinäkään mikään superasiantuntija. Eli jalat maassa.

Suurin osa on huonoa julkisuutta pitkällä tähtäimellä. Pikkuhiljaa muodostetaan ihmistä totaalisia pellejä. Esim saimi nousiainen. Olisi pysynyt vaan omalla alallaan, mutta sitten rupes jakelemaan kasvatusneuvoja ym joista ei tiedä hölkäsen helvettiä. Nythän sitä pidetäänkin jo julkisesti aika idioottina.

Julkisuudessa ei kyllä sinänsä ole mitään ihmeellistä. Oikeasti. Koko ajan saa olla hieman morkkista siitä miten omia sanomisiaan on vääristelty. Tai sitten ite vahingossa möläyttää jotain tosi tyhmää ja se onkin sitten siinä.

Toimittajat löytää parhaiten typeryydet. Harvoin kenestäkään halutaa tehdä mitään supertyyppiä, pikemminkin päinvastoin.

mutta sellaisen neuvon vois antaa, että jos esim. toimittaja soittaa huonolla hetkellä - lapsi huutaa, oot kiireessä tms. niin sano, että voisko se soittaa puolen tunnin tai tunnin päästä uudelleen tai huomenna. On hyvä jos voi keskittyä siihen, mitä aikoo sanoa, ja vähän ehkä miettiä etukäteenkin (jos se toim. vaikka suostuis sanomaan jutun aiheen)

kenellekään että en kommentoi jos toinen tinkaa ja tinkaa. Pitänee yrittää.

t. ap

t. julkkikseksi toivova

Eli jos ei halua jostain asiasta kommentoida, voi sanoa:

tämä asi on yksityisasia enkä siitä mielelläni keskustele tai

en osaa sanoa muiden puolesta tai

en ole tässä asiassa asiantuntija tms..



Noviiseilta just yritetäänkin usein saada kommenttia mitä kummallisimpiin asioihin juuri siksi, että eivät osaa sanoa " en kommentoi" mitenkään järkevästi ja silti sitten möläyttävät kuitenkin jotain urpoa.



T. 3, jolla on kokemusta



Se hyvä puoli asiassa on ettei muut yleensä muista mitään kommentteja ym puolta tuntia pidempään, koska joka päivä tulee jotain uutta. Itse vaan usein kiusaa itseään pidempään kun on tarpeen..

Minä en halunnut julkkikseksi, mutta työni johti siihen.

Siinä on huonoja puolia, mutta hyviäkin löytyy.

Usein on tervetullut olo, ihmiset tulevat juttelemaan mukavia, on helppo päästä treffeille (jos on sinkku, minä en ole enää, mutta sinkkuna oli kiva) Saan välillä lahjoja esim meikkejä tms.

Erilaisiin juhliin tulee kutsuja, harvemmin enää pääsen, mutta hauska välillä käydä.

Saa aika hyvää palvelua yleensä joka paikassa.



Että ei se pelkästään hirveetä ole ; ) t.3

Tuollaiset julkkikset ymmärränkin, jos on työn puolesta (esim. politiikka, tiede, urheilu, teatteri) joutunut julkisuuden valokeilaan. Sellaisten ajatuksenjuoksua en tajua, jos hakemalla hakee tilaisuutta päästä telkkariin tms. Esimerkiksi vaikka BB tai muut vastaavat. 9