~ Lokakuiset alkuviikolla~

En ole lukenut teidän kirjoituksianne, tulostin ne ja luen halulla hartaalla kun imetän vauvelia. Viime yö oli syöntien yö, vähän väliä vauvasöi ja piiitkään. Havahduin aamuyöstä kun olin itse nukahtanut. Siirsin vauvan sitten omaan sänkyyn ja sitten heräsikin kakkonen inisemään peittoa. Peittelin ja silitin ja taas jatkettiin unia..vauva taas heräili syömään. me ollaan miehen kanssa flunssassa. Lapset pitivät pikkunuhaa aikaisemmin. Meillä miehen kanssa vielä nenät vuotaa. Toivottavasti ensi yö olisi parempi.



TINTTI23: Onnittelut, että olet saanut tilanteen rauhoittumaan teillä. Meidän vauva ei suostu pulosta ottamaan yhtään mitään, kääk! Eilen meinasi illalla vielä pulllikoida rinnalla. Mutta sitten söikin illalla ja lähes koko yön!



Ei oo samanlaisia päivät meillä. Ai niin ja aikasemmin oli puhetta vatsalihaksista. Olen ljumpannut lantionpohjalihaksia silloin kun muistan ja kuntosalilla vatsalihaksia varovasti. Huomaa kyllä, että ei oo kunnossa lihakset.



Hyvää päivänjatkoa kaikille, Miranneli

Alotin jo vastaamisen ja sitten tuhosin koko tekstin... alusta siis:



Oltiin tänään pojan kanssa kaupungilla. Ostin parit sukkikset pieneksi menneiden tilalle ja sellaisen auringonsuojan auton ikkunaan. SItten innostuin ostamaan sellaisen tutinpidikkeen ja siitä seuraakin tyhmä kysymys: Miten tutti kiinnitetään ketjuun????? :



http://www.heimess.com/en/produkte3_1_1_en.htm



Luomet: On muutenkin ihan hirveästi, joten en oikein osaa sanoa tuliko niitä vielä lisääkin... Sellaisia punaisia pisteitä tuli, ne taitaa olla jo taas poiskin. Raskausarpia ei tullut mahaan, mutta rintojen alareunaan tuli repeymät joko maidonnoususta tai sitten pumppaamisesta. Onneksi ne repeymät on aika piilossa. Leikkaushaava onkin sitten sitäkin komiampi, liilan värinen melkein! Onneksi jää pikkuhousujen alle.



Eipä muuta tällä erää



AJL

Vastaan omaan kysymykseeni. Se puupää tietenkin laitetaan siitä renkulasta läpi ja sitten tutti siihen väliin. Jee, olen nero...??



Jatkoja



AJL

Vähän omanapaista juttua nyt tulee, sori jo etukäteen. Mutta kun ajatukset nyt vaan pyörii tässä yhdessä ja ainoassa imetysasiassa.



Eilen hehkutin miten tyytyväinen poika oli ja sitä jatkuikin sitten iltaan asti. Seitsemältä nukahti yöunilleen ja koko päivän aikana nukkui vain 2,5 tuntia päiväunia. Yö meni kahdella syötöllä, joista toisella annettiin pulloa ja toisella suostui tissiä huolimaan. Ei parane antaa huudella liian kauan kehdossa ja yrittää tutilla hiljentää, nimittäin tietyn pisteen jälkeen ei tissi todellakaan kelpaa. Ei sitä joka kitinästä tiedä onko se nälkää, mutta parempi näköjään silti vaan tarjota sitä tissiä nopeasti eikä yhtään pihtailla. Aamulla vähäsen taas kelpasi tissi, mutta pullolla ollaan menty muut syötöt.



Joka välissä yritän sitkeästi rintaa tarjota, mutta kun ei kestä hermo sitä huutoa, ei sitten millään. Kai mä teen niin että pumppailen nyt niin kauan kuin maitoa tulee ja jaksan. Harkitsen Avent Isis pumpun hankkimista. Jos imetys ja rintamaito sitten loppuu, niin ei voi mitään. Pitkän ajatustyön jälkeen tulin siihen tulokseen, että jos lapsi on pullolla tyytyväinen ja vaativa vauva onkin ollut nälkäinen vauva ja se tällä pulloratkaisulla korjaantuu, minkäs sille sitten voi. Mieleen tulee, että onko ne kaikki miljoonat kitinät olleetkin nälkää ja lisämaitoa olis pitänyt ajat sitten antaa... Koitan seuraavalla kerralla kirjoitella muistakin aiheista, nyt poika nukkuu jo kolmatta tuntia ja riennän nauttimaan vielä kupposen kahvia, jos ei sitten jo ehdi herätä.

Täällä taasen, ja melkein mukana kuvioissa... Yöt on aika levottomia, vauva nukkuu melko hyvin, mutta kun vauvan heräilyihin lisätään esikon seikkailut, niin lyhyiksi jää äidin unipätkät... :/ Mutta yllättävän hyvin täällä jaksellaan.



TINTIN imetysongelmat kuulostavat jotenkin etäisesti tutulta, kaverillani oli aikoinaan samankaltaisia ongelmia suunnilleen samanikäisen lapsen kanssa. Muistaakseni hän päätyi lopulta antamaan ensin pulloa ja vaihtamaan siitä sitten rintaan - vauvan pahin nälkäkiukku ohi ja sitten malttoikin jo tehdä töitä rintamaidon eteen. Eikä muistaakseni jatkunut edes kauhean kauan tuo vaihe, vaikka parikin viikkoa on tietty pitkään kun tilanne on päällä... Mutta että kaikkea voi tietysti kokeilla jos motivaatiota on!



Joku jo kyselikin onko KAKKOSEN hoitaminen rennompaa kuin ykkösen. On kyllä, vaikken ollenkaan ajatellut pingottavani ykkösenkään kohdalla. Kaikki on vaan hyvässä muistissa, ja toisaalta esikko on jo venyttänyt pinnaani niin paljon ettei samat asiat ja tilanteet enää ahdista läheskään yhtä paljon. " Vapaus" on kertaalleen jo menetetty, ei ole niin suuri elämänmuutos (tai toisaalta on, kun oma aika IHAN OIKEASTI jää usein muutamaan minuuttiin päivässä kun esikko herättää aamulla ja kuopus valvottaa illalla). Sitä oppii sietämään " pientä kitinää" saadakseen sitä omaa aikaa... ;) Ja jotenkin on oppinut luottamaan siihen että vauva pysyy hengissä ja kaikesta selvitään...



No, nyt vauva tuntuu kyllästyneen leluihinsa. Jospa me vaikka luettaisiin sitten KIRJAA - ihan uusi kiinnostuksen kohde meillä, ja tykkää tosi paljon kattella kuvia (esikkoa ei kiinnostanut ennen kuin reilu 1v).

Hei taas kaikille! Meillä menee tällä hetkellä ihan mukavasti lasten kanssa, mutta silti olen välillä aika väsynyt. Kai se on pakko myöntää etä lastenhoito ON vaativaa työtä ilman mitään erityisempiä ongelmiakaan. Vauveli nukkuu muuten ihan hyvin, mutta edelleen iltanukahtaminen on hankalaa. Olemme päätyneet laittamaan hänet vielä yksille ' päiväunille' yhdeksän aikoihin illalla. Siten kaikki jaksamme parermmin.



Tytteli on löytänyt kätensä jonkin aikaa sitten ja ihastelee ja hämmästelee niitä usein itsekseen:) Hän myös juttelee ihanasti nalleilleen ja muille ötököille, joita roikkuu jumppalelussa. Tyttö keskustelee mielellään myös meidän kanssa ja hurmaa äitinsä ihanilla kurlutuksillaan:) Hän on tyytyväisen ja rauhallisen oloinen vauveli.



TOINEN LAPSI: Olen huomannut, että melkein kaikki tutut kertovat toisen palsen oleen paljona helpompopi ja rauhallisempi. Näin myös meillä. Toki myös poikkeuksia tuttavapiirissä on, jos toisella lapsella on ollut jokin vaiva tai hän on temperamentiltaan vaativa. Mutta tosiaan, kyllä sitä ottaa paljon rennommin kaikessa toisen lapsen kohdalla. Välillä hieman huvittaa ja joskus jopa harmittaa, kun tuntuu, että esikoisrukka joutuu aina olemaan meidän harjoittelukohteemme:) Eli edelleen hermoilen enemmän hänen juttujaan kuin vauvan. Ja välillä tuntuu, että hän saa enemmän huomiota kuin vauva!!! Mutta onneksi olen oppinut ottamaan rennommin myös hänen kohdallaan toisen lapsen synnyttyä:)



PAINO on tippunut kyllä reippaasti, mutta silti vielä sellainen 6 kiloa on ylimääräistä... Uskon imetyksen vievän osan siitä pois ajan myötä, jos ei hirveästi popsi herkkuja:) En kyllä aio niistä tyystin kieltäytyäkään, sillä jotain iloa pitää olla elämässä, hehheh...



VATSA-ja LANIONPOHJALIHAKSET: Vatsaliahkset tuntuivat tosi oudoilta, kun jumppasin niitä kuntosalilla. No, eivätköhän ne siitä lutviudu kuntoon. Lantionpohjalihaksia en muista todellakaa treenata joka päivä, mutta yritän muistaa silloin tällöin niitäkin jumpata, sillä esikoisen kohdalla muistan seksielämän olleen jossain vaiheessa aika epätyydyttävää, kun lihakset olivat hävinneet olemattomiin...



KIRJAT kiinnostavat myös meidän tyttöä, joka on muutenkin kovin kiinnostunut ympäristöstään. Hän ei aina malta syödäkään, kun on niin jänniä juttuja katseltavana.



KENGÄT: musta tuntuu, että ekan raskauden jälkeen mun kengännumeroni suureni yhdellä koolla ja on siihen jämähtänyt.



LUOMET: en ole huomannut niiden lisääntyneen. Mutta komea raskausarpi löytyy mahasta. Äitini luuli sitä leikkaushaavaksi...



Meillä on nimiäiset lauantaina, joten on vielä paljon siivoiltavaa ym. Emme tosin vietä juhlia kotona, mutta osa vierista tulee meille yöksi. Ihanaa viettää iloisia juhlia (!!), vaikka ei kauheasti jaksakaan mitään ylimääräisiä järjestelyjä tehdä. Yksi kummeista kertoi olevansa kauheassa flunssssa, toivottavasti ehtii parantua launtaiksi. No, niin täytyy palata ruoanlaiton pariin.



Jaksamista ja voimia kaikille!!



T. Kerttu ja tytteli 071107

Meillä on viimeiset 3 kertaa kuntosalin lapsiparkissa menneet hienosti, tyttö on jaksanut tunnin kujerrella hoitajien kanssa oikein tyytyväisenä. Tosi kiva, on itekin mukavampi treenata kun ei tarvii miettiä että itkeeköhän se lapsi kohta ja pitääkö mennä rauhoittelemaan.



Kenkägallup: näyttäsi siltä, että jalka jää entiseen kokoonsa. Välillä kyllä huolestuin koska raskauden aikana ei mennyt koipeen kun tennarit eikä synnytyksen jälkeenkään. Nyt tuntuis että jalkaterä alkaa olla samaa kokoa kuin ennen. Hyvä, koska mulla on lukuisia kalliita kenkiä ja ois harmittanut jos räpylä ei enää menis niihin.



Hampaista: tytöllä on ikenet turvonneet ja nyrkit jatkuvasti suussa, taitaa välillä aiheuttaa ikenet ihan itkuakin. Tosin tänään on ollut superkiva päivä tytön kanssa, hän on nukkunut paljon ja ollut hereillä olleessaan olikein aurinkoinen.



Jee, mun laihdutus sujuu 200 gramman päivävauhtia. Saattaa siis olla , että pääsen tavoitteeseeni eli normipainoon helmikuun loppuun mennessä.



Tytöllä oli neuvola, ikää siis 3 kk 2 vko ja pituus 62 cm ja paino 6250g.



Lopuksi valitusta rinnoista: Mun tissit on aina olleet hieman eri kokoiset, mutta raskauden ja imetyksen myötä ero on mun mielestä suurentunut huomattavasti. Tissit on ihan epäsuhtaiset varsinkin kun tyttö on syönyt pienemmän rinnan tyhjäksi ja toinen alkaa täyttyä. Toivottavasti kokoero jälleen tasoittuu kun imetys lakkaa!



Riza ja tyttö 3kk reilu