Lue keskustelun säännöt.
Saanko tuulettaa täällä, miten mahtava työ mulla on:)) Aineenope oon lukiossa..
18.01.2008 |
Oon oikeasti niin ONNELLINEN tästä työstä! Kolmas vuosi työssä menossa, ja kaks ekaa vuotta oli melkein helvetillisiä sen työmäärän kanssa. Ekana vuonna en tehnyt MITÄÄN muuta koulun jälkeen kuin suunnittelin tunteja. Mutta nyt:)
Ei vois olla mahtavampaa työtä!! Työpäivät on lyhyitä, monesti alkaa vasta kahdeltatoista, ei tarvi laittaa edes kelloa soimaan:)) Yhden oppitunnin päiviä on kans pari kertaa viikossa (parissa-kolmessa jaksossa), oppilaat motivoituneita (tunneilla on oikeasti mukavaa!), on pitkät lomat -ja ennen kaikkea: se ikuinen, hirveä, kuluttava tuntien suunnitteleminen on siinä mittakaavassa taaksejäänyttä elämää!! Monesti ei enää tarvi suunnitella ollenkaan tunteja, vain vähän viilata joskus ja laittaa paperit järjestykseen. Toki se asia muuttuu, jos tulisi opetettavaksi sellaisia kursseja, joita ei ole ennen pitänyt. Mut yks kurssi siellä täällä ei haittaa..
Perheelle on aikaa tosi hyvin ja siitä iloitsen eniten! On tässä työssä huonotkin puolensa, mutta tällä hetkellä näen vain hyvät! Onko muita opettajia samoissa fiiliksissä? Tällain ei kehtaa kenellekään oman ammatin etuja esitellä, mutta pakko oli päästä jonnekin purkamaan:)
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinua siis komppaan täysin! Tuon persoona-ajatuksen siis halusin sinulle myös sanoa, että varmaan myös jostain sellaisesta voisi olla kyse...
En ole lukio-opetusta päässyt kokeilemaan vielä lainkaan, vaikka kovasti houkuttaisi.
Miten jaksat kirjoitusten aikana?
Vaan vähän suuremman velvollisuuden omaavana jo 15 vuotta alalla olleena sanon, että tunteja suunnittelen edelleen - perheestä huolimatta päivittäin. Työpäivä alkaa yleensä klo 8-9. Yhden tunnin päiviä ei ole. Eikä ylitunteja, mutta itse aineeni valitsin. Nimim. myös äidinkieltä lukemaan päässyt.
Yks jakso on sit tiukempi: silloin menee viisi kurssia. Mut yks oppitunti kestää meillä 75 minuuttia. Pitkät tunnit tällä paikkakunnalla on rauhoittanut ihan älyttömästi päivää, jostain kumman syystä tuntuu, että työmääräkin on helpottanut. Ihan eri asia aloittaa uus oppitunti uuden ryhmän kanssa kuin jatkaa saman ryhmän kanssa. Ikinä ei oo yli kolmen oppitunnin päiviä. Ja kun on abi-kursseja niin tulee kertoimia ja opetusvelvollisuuskin ylittyy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lukioajoiltanne. Ja kertokaa se määrä esim. 120 oppilaalla/jakso.
vaan reaaliaineen. Kirjotukset jaksan hyvin, koska tätä ainetta ei suuret joukot kirjoita.
Minä tein periaatepäätöksen äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen, etten enää ajaudu siihen hirveään tuntien suunnitteluun. Tosiaan viilaan, muuttelen ja syventelen sellaisia tunteja, joihin on tarvetta, mutta ihan tarkoituksella nyt nautin siitä, että olen käyttänyt satoja-satoja tunteja siihen suunnitteluun, aina uudelleen ja uudelleen samoja tunteja. Nyt ne saavat vähän aikaa kelvata ja ajan käytän lapsiin:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en nimittäin usko yhdenkään yliopiston läpikäyneen kirjoittavan noin onnetonta kieltä.
Ja selitys " näin vapaalla kirjoittelen näin" ei mene läpi: tietty kielitaju ja - tyyli säilyy oli sitten vapaalla tai ei. Pillkusäännöt ym. jäävät helposti vapaa-ajan tekstistä pois, mutta tietyt tyyliseikat säilyvät.
Ja tuskin missään oppiaineessa pärjää vain pienellä viilauksella, vaikka olisikin tehnyt kunnon pohjatyön - vuosia sitten. Itselläni on ainakin sellainen ammattiylpeys ja kiinnostus oppilaisiin, että haluan todellakin hoitaa työni hyvin.
t. aineenope
Olen opiskellut psykaa ja filosofiaa 40-50 ov:tä (tutkinto toisesta aineesta), pitäisköhän vaihtaa stressaavasta ja huonosti palkastusta yliopiston tutkija-open hommasta sinne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta muitakin kouluasteita nähneenä lukiosta en pois vaihtaisi. Ns. ongelmaoppilaat ovat harvassa, kurinpitoa ei juurikaan tarvitse ' harrastaa' , palkka on työhön nähden hyvä ja lomatkin ihan kivat. Eli juu, ihan samaa mieltä työn hyvistä puolista. Ja epäilijälle tiedoksi, kyllä minullakin yhden tunnin työpäiviä tulee muutamaan jaksoon vuodessa, vaikka ylitunteja on vuositasolla neljä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ottaa huomioon myös ne lyhyet päivät; parhaimmillaan 8-9, yleensä lyhyet kuitenkin 8-13, pitkät sitten 8-15.
Itse olen ensimmäistä vuotta alalla, peruskoulussa aineenopettajana ja todellakaan en ehdi mitään muuta tehdä kuin työtä.. Kaksi pientä lasta löytyy. Ylitunteja on ihan julmetusti. Mutta uskon kyllä, että ajan kanssa työstä tulee ihan mahtavaa. Tykkään aineestani kovasti ja lasten/nuorten kanssa olemisesta. Kivaa työtä, mutta menee muutama vuosi ennen kuin se on minulle yhtä helppoa kuin sinulle.
Siitä huolimatta, onneksi olkoon :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asiassa pitää pysyä kärryillä ja tietoja päivittää... Voi oppilas raukkojasi, samat kalvot vuodesta toiseen. Kyllä minä edelleen mietin seuraavan päivän tunnit vaikka kuudes vuosi menossa!
Saako tiedustella, mitä ainetta oikein opetat?
Minullakin bruttopalkka hiukan yli 4000 ja miehenä opettaja yläkoulusta, joka tekee ainakin saman työmäärän kuin minä - ja saa paljon huonompaa palkkaa... Kun meillä menee lapsi nukkumaan, alkaa miehellä ja minulla uusi työaika. Puoleen öihin valmistelemme tunteja, leikkaamme lehtiä ja äänittelemme/katsomme tulevia opetusohjelmia sekä korjaamme esseitä, (mies vihkoja) kokeita ja lähettelemme sähköpostia ties minne. Reaaliainetta opetamme, opetusvelvollisuus yli 20 tuntia ja työkokemusta siis paljon. Vanhoja kalvoja emme pyöritä ja uusia powerpointeja teemme kaiken aikaa. Oppilaat ovat vaativia ja huomaavat, jos tiedot ei täsmää nykytutkimuksen kanssa. Vaikka onkin kiva välillä ottaa löysemmin, kehoitan kuitenkin tekemään työtä ajantasalla pysymiseksi.
paljoa kuin lukiossa (nyt 50% tehdystä työstä ainakin), mutta työn mukavuus korvaa sen moninkertaisesti - ei valvontoja, jälki-istuntoja, ei kurinpitoa, ei välienselvittelyjä, ei kiukkuavia teinejä jne. yläkoulun opettajana tiedät kyllä. Kyllä siitä hyvästä sen muutaman tunnin päivässä korjaa ja suunnittelee. t.11 ja jotain muita
Ap täällä häiriköi edelleen!
Uskon, että näissä kirjoitustyyli-jutuissa on kyse myös persoonasta. Itse oon luonteeltani spontaani, eläytyvä, innostuva jne. ja se näkyy myös kirjoittelemisessa tällaisella palstalla! Joku vähän hillitympi ei varmasti ikinä kirjoittelis sellaista tekstiä kuin minä tässä ketjussa, vaikka kokisikin asian samalla tavalla kuin minä. Mut oikeasti joskus pitää päästä sanomaan asiat just niin kuin ne kokee, just sillä tunteella kuin ne tulee! Kun oikeasti ei kehtaa näin hehkuttaa ihan livenä;)
Ei pidä siis mennä vetelmään kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä nettikeskusteluista. :)