tavarapaljous :(

Meillä näköjään tavarat konmarittaa itseään. Uimapatja hajosi, samoin yksi kylpylelu. 

Aamupäivän tein kotitöitä. Vaihdoin kahteen sänkyyn puhtaat lakanat, ripustin 2 koneellista pyykkiä kuivumaan, tyhjensin ja täytin astianpesukoneen, tein ruokaa, imuroin, palautin tavarat paikoilleen, vein roskat ym. Kotitöiden jälkeen lähdettiin uimarannalle. Olen aamuisin energisimmilläni ja ryhtyminen on helpointa silloin. 

Aviomieheni sai firmansa myymisestä ja metsän myymisestä monta kymmentä tonnia rahaa.

Nyt on tuhlannu melkein kaikki, on ostellut sitä ja tätä, monen moista vekotinta ehjää ja rikkinäistä.

Ulkovarastot ja tontti täynnä turhaa tavaraa. Hänelle ilmeisen tärkeitä.

(niin olen itse pienipalkkainen, minua ei ne ostokset hyödytä tai arkea helpota)

Vierailija kirjoitti:

Aviomieheni sai firmansa myymisestä ja metsän myymisestä monta kymmentä tonnia rahaa.

Nyt on tuhlannu melkein kaikki, on ostellut sitä ja tätä, monen moista vekotinta ehjää ja rikkinäistä.

Ulkovarastot ja tontti täynnä turhaa tavaraa. Hänelle ilmeisen tärkeitä.

 

(niin olen itse pienipalkkainen, minua ei ne ostokset hyödytä tai arkea helpota) 

Tuo on kyllä kurjaa. Miehillä tuppaa olemaan ne omat mieltymykset kaikenlaisiin vempaimiin, joille ei sitten lopulta ole mitään käyttöä. Tarvittavat työkalut ovat asia erikseen. 

Meillä mies osti just hiljattain hitsauskoneen, vaikka ei ole koskaan hitsannut (eikä hitsaa). Sitten osti sähkömaastopyörän. Kuten aiemmin täällä kerroinkin, kehotin tyhjentämään varaston, ei se olisi sinne muuten mahtunut. 

Ihme tapahtui, lähti täysi peräkärryllinen sekalaista roinaa meidän ulkovarastosta. Se pyörä on kai niin tärkeä, että sain suostuteltua raivaamaan tilaa. Hyvä puhe tehoaa paremmin kun rähjääminen - jos tehoaa ;)

Minulla toimii rahan laittaminen säästöön. Ei voi ostaa mitään ylimääräistä, kun käyttötilillä ei ole rahaa ja on pakko käyttää vanhat vaatteet ja rasvatuubit loppuun.

Minä rakastan tavaroita. Koti pitää näyttää kodilta, ei  sairaalan käytävltä jossa ei ole mitään. Kotini on   täynnä kaikkea kaunista ja ihanaa, mutta siisti, jokaiselle tavaralle on oma paikka, en kaidhsa  pientä epäjärjestystä, jos se ei ole hyrskynmyrskyn, vaan siististi paikoillana. On ihanaa kun on matot lattialla, verohot ikkunassa, sohvalla tyynyjä, on kukkia ja  ikkunakoristeita, valokuvista tehtyjä tauluja, lasten lasten piirustuksia, koriste esineitä, kynttilöitä, kaikkea ihanaa.

Koti pitää olla kodikas, ei mikään autiotupa. Paikka jossa viihtyy ja voi ihanlla kuinka kaunista meillä on.  Ennemmin paljon tavaraa kuin liian vähän. Jouluna on tionttuja joka puolella kotia, on kynttilää ja  sähkökynttilöitä  joulukuusi ja  vaikka mitä valoja. En viihdy soha-pöytä-nojatuoli kodeissa, vaan tavaraa pitää olla jotta tunnen olevani kotona.

Kuolinpaidassa ei ole taskuja.

Käyttäkää rahanne elämyksiin ja hyvään ruokaan.

Tavaralla ei tee taivaan porteilla mitään.

Osta semmoiset nauhan kiristäjät prismasta. Toimii

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpaidassa ei ole taskuja.

Käyttäkää rahanne elämyksiin ja hyvään ruokaan.

Tavaralla ei tee taivaan porteilla mitään.

Ihmiset on erilaisia, joidenkin mielestä runsas koti on viihtyisä ja kaunis ja jonkin tavaran keräily harrastus, toinen taas istuu teatterissa ja ravintoloissa ja joku tykkää tästä kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Kuolinpaidassa ei ole taskuja.

Käyttäkää rahanne elämyksiin ja hyvään ruokaan.

Tavaralla ei tee taivaan porteilla mitään.

Kuolemaan asti voi kuitenkin ihailla esim. kauniita tauluja seinällä ja nauttia esteettisestä kahvinkeittimestä ja vaikka muumimukikokoelmasta. Edelleenkään tämä ei ole minimalismiketju ja ihmisillä on eri kynnys sille missä vaiheessa tavaramäärä alkaa haittaamaan omaa elämää siinä määrin että tullaan tähän ketjuun hakemaan vinkkejä ja vertaistukea.

Vierailija kirjoitti:

Minä rakastan tavaroita. Koti pitää näyttää kodilta, ei  sairaalan käytävltä jossa ei ole mitään. Kotini on   täynnä kaikkea kaunista ja ihanaa, mutta siisti, jokaiselle tavaralle on oma paikka, en kaidhsa  pientä epäjärjestystä, jos se ei ole hyrskynmyrskyn, vaan siististi paikoillana. On ihanaa kun on matot lattialla, verohot ikkunassa, sohvalla tyynyjä, on kukkia ja  ikkunakoristeita, valokuvista tehtyjä tauluja, lasten lasten piirustuksia, koriste esineitä, kynttilöitä, kaikkea ihanaa.

Koti pitää olla kodikas, ei mikään autiotupa. Paikka jossa viihtyy ja voi ihanlla kuinka kaunista meillä on.  Ennemmin paljon tavaraa kuin liian vähän. Jouluna on tionttuja joka puolella kotia, on kynttilää ja  sähkökynttilöitä  joulukuusi ja  vaikka mitä valoja. En viihdy soha-pöytä-nojatuoli kodeissa, vaan tavaraa pitää olla jotta tunnen olevani kotona. 

Ymmärrän mitä tarkoitat. Minäkään en ole minimalisti. Olen käynyt joskus tyjyyttään kaikuvassa kolkossa kodissa, jossa ei ollut mitään. Lopulta vaimo raivasi sieltä pois jopa aviomiehensä.

Meidän koti on (kuuleman mukaan) ns. maalaisromantiikkaa, vähän vanhanaikaista. Kauniit verhot, matot, tunnelmalliset valaisimet, perinnöksi saatuja koriste-esineitä ja tauluja. Viherpeukalona rakastan kasvattaa kukkia, ne luovat viihtyisyyttä ja lisäksi puhdistavat ilmaa.

Mutta huom! Tärkeää on, että koti ei ole mikään törkypesä. Kaapeissa ja vaatehuoneissa on hyvä järjestys, eikä ole turhaa roinaa nurkissa pyörimässä. 

Noin 5 vuotta sitten minulle tuli stoppi tavaran haalimiselle kotiin, lopetin shoppailun. Tietysti joka kauppareissulla näen vaikka mitä kaunista, mutta en koske niihin.

Tavaraliikenne muutti suuntaa, nykyään meiltä lähtee pahvilaatikollisia Spr:n Konttiin. Koska liika vaan on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä olen aina vienyt tavatat Kierrätyskeskukseen. Nyt varasin eka kertaa kirppispaikan. Saa nähdä, mitä siitä tulee.

Minulla kävi keväällä ammattijärjestäjä kahden päivän ajan, kun tavaroita piti karsia runsaasti. Oli kyllä ihan mahtava apu. 

Hei! Kertoisitko tuosta ammattijärjestäjästä, mistä löysit ja mitä tuo kaksi päivää kustansi? Moni muukin täällä aiemmin on sitä kysellyt, mutta kukaan ei osannut vastata. 

Joskus tavaraa voi olla niin paljon, että ammatti-ihminen on paikallaan. 

Hamstraus ja kaaos loppuu, kun omassa päässä kuuluu "klik".

Pitää kyllästyä entiseen ennen kuin voi luopua ja tehdä tilaa uusille tavoille ja uudelle tilalle.

Jos kaipaa uutta avaruutta, joka tuo mukanaan aivan uusia asioita, eikä pysty itse saamaan aikaiseksi muutosta, niin ammattiapuakin on saatavilla, psykologeja ja ammattijärjestäjiä, joiden kanssa voi päästä alkuun, josta itse on hyvä jatkaa.

Itse juuri keväällä aloitin "kuolinsiivouksen", vasta/jo myöhäisessä keski-iässä.

Kierrätyskeskus ja UFF asiakkaineen saavat hyvää, mutta itse saan vielä paljon parempaa.

Eilen kävin kukkaruukut, maljakot ja kulhot läpi ja muutamia vähemmän kivoja sain karsittua, odotan että pääsen viikonloppuna viemään ne kierrätyskeskukseen kun kerrankin saa autokyydin. Tässä on sopivasti vielä pari päivää aikaa kaivella kaapeista muutakin poisannettavaa.

Yksi lelu tuli taas tiensä päähän ja hajosi. No, ihan ymmärrettävää, koska lelut ovat siirtyneet leikkijältä toiselle ja meidän pienin leikkii 10v isoveljen leluilla.

Kävin kynsilakat läpi ja luovuin yhdestä. Se oli lahjana meille tullut enkä pitänyt sen sävystä. Kaikki kynsilakat mahtuu nyt mariskooliin. Toivoin, että kesän aikana olisin saanut käytettyä yhden pois, mutta tuntuvat kestävän ikuisuuden.  

Eilen leivoin ja sain käytettyä kuiva-ainekaapista tuotteita pois. Sekin on jotenkin palkitsevaa, kun edes nonparellipussi, joka on pyörinyt kaapissa kauan, lopulta tyhjenee ja saat heittää sen roskiin. 

Syksy ja uusi alkava kouluvuosi tuntuu aina uuden aikakauden alulta. Kaipaan rutiineja, arjen helppoutta ja selkeyttä. Meillä on jo koti tosi hyvällä mallilla, mutta aina voi vielä hieman parantaa. Jokainen tavara vähemmän kodissa on yksi asia vähemmän vaatimassa toimenpiteitä: omalle paikalle vientiä, pölyjen pyyhkimistä ym ym. Minulle kodikkuus tarkoittaa sitä, että kotona on aina perussiistiä, koti ei vaadi jatkuvaa työtä/suorittamista ja voin ladata akkuni tutussa, turvallisessa paikassa omien rakkaiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi lelu tuli taas tiensä päähän ja hajosi. No, ihan ymmärrettävää, koska lelut ovat siirtyneet leikkijältä toiselle ja meidän pienin leikkii 10v isoveljen leluilla.

Kävin kynsilakat läpi ja luovuin yhdestä. Se oli lahjana meille tullut enkä pitänyt sen sävystä. Kaikki kynsilakat mahtuu nyt mariskooliin. Toivoin, että kesän aikana olisin saanut käytettyä yhden pois, mutta tuntuvat kestävän ikuisuuden.  

Eilen leivoin ja sain käytettyä kuiva-ainekaapista tuotteita pois. Sekin on jotenkin palkitsevaa, kun edes nonparellipussi, joka on pyörinyt kaapissa kauan, lopulta tyhjenee ja saat heittää sen roskiin. 

Syksy ja uusi alkava kouluvuosi tuntuu aina uuden aikakauden alulta. Kaipaan rutiineja, arjen helppoutta ja selkeyttä. Meillä on jo koti tosi hyvällä mallilla, mutta aina voi vielä hieman parantaa. Jokainen tavara vähemmän kodissa on yksi asia vähemmän vaatimassa toimenpiteitä: omalle paikalle vienti

Hyvä pointti tuo, että koti ei vaadi jatkuvaa työtä tai suorittamista. Tavaramäärä on silloin hyvä, kun sen hallitseminen (huoltaminen, siivoaminen, järjestely jne.) ei tunnu rasittavalta vaan sujuu muun tekemisen ja olemisen ohessa. Toinen on visuaalisuus ja estetiikka eli minkänäköisessä ympäristössä viihtyy. Minä en pidä kovin runsaasta sisustuksesta mutta kodikasta ja viihtyisää täällä on silti. Hyvä, kaunis ja mielihyvää tuottava koti minulle, jonkun toisen mielestä sairaalan tai autiotuvan näköinen.

Nyt on Funky ladyssä alennusmyynti ja tarvitsen uudet rintaliivit. En nyt vaan uskalla, kehtaa tai viitsi  mennä tuonne kun pelkään syyhyä ja kun olen lihonnut niin kokoni on nykyään varmaan joku 100F. En siis oikein kehtaakaan, vaikka tuolla on toki myynnissä myös isoja kokoja.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on Funky ladyssä alennusmyynti ja tarvitsen uudet rintaliivit. En nyt vaan uskalla, kehtaa tai viitsi  mennä tuonne kun pelkään syyhyä ja kun olen lihonnut niin kokoni on nykyään varmaan joku 100F. En siis oikein kehtaakaan, vaikka tuolla on toki myynnissä myös isoja kokoja.

Tuskin sieltä mitään syyhyää saa. Itselleni ei tulisi edes mieleen. 

Olen myös lihonut ja menin reippaasti. Myyjä perehtyi erinomaisesti minua palvelemaan eikä hävettänyt yhtään siinä peilin edessä pyöriä löllyt hyllyten sovittamassa. Hankin jopa kahdet ja alushousut molempiin. Kotona sitten heitin tämän ketjun linjauksen mukaisesti muutamat huonot alusvaatteet pois (tai ensin ne käyvät matkalla) 

Laadukkaat alusvaatteet ovat arjen ilo ! Sijoita ihmeessä itseesi.

Mä olen vuosien varrella usein toivonut, että tulisi tarve muuttaa, niin olisi järkevä syy syynätä kaikki tavarat läpi kokonaisuutena. 

Nyt tuntuu, että vuodesta toiseen tahkoan tätä samaa kierrosta ympäri kotia, mutta tavaraa on aina vain liikaa. Kiroan myös sitä, että tuli aikoinaan rakennettua 200 m2 talo, jossa riittää komeroa ja kaappia sun muuta tilaa, minne hillota kaikkea roinaa, sillä mä en enää tunne iloa tästä kaikesta, vaan huonekalujen ja tavaroiden määrä ahdistaa. Tuntuu, ettei saa edes hengitettyä, kun tavaraa on mulle liikaa.

Sanotaanko, että vielä kolmi-nelikymppisenä kaipasin ympärilleni kaikenlaista, mutta näin 50+ olen sitä mieltä, että mitä vähemmän kaikkea sitä parempi. 

Mulla homma etenee nyt niin, että käyn aina huoneen kerrallaan läpi. Yhden huoneen kaikki kaapit, laatikot ja komerot tyhjäksi. Pesu ja siivous, jonka jälkeen vain ne tavarat takaisin, jotka todella haluan. Tämä malli tuntuu sopivan mulle. Jos hypin tyhjennyksessä huoneesta toiseen, niin se tuntuu ihan loputtomalta tahkoamiselta. Näin voin iloita aina jostain siististä kokonaisuudesta. 

Mekin rakennettiin 200 neliön talo kun olimme lapsiperhe. Kun jäimme miehen kanssa kahden, ostimme puolta pienemmän talon. Oikeastaan mahtuisimme kt-kaksioon, mutta aikamoinen kuorma tavaraa pitäisi laittaa kierrätykseen. Laitetaan sitä pois nytkin, koska tosi on, ettei ihminen oikeasti tarvitse niin hirveää määrää tavaraa. Tehokkainta on ollut, etten enää kanna kaupoilta kassitolkulla "kaikkea kivaa" nurkkien täytöksi. 

Tsemppiä sinulle, tuo huone kerrallaan homma vaikuttaa järkevältä!👍