tavarapaljous :(

Tuolle edelliselle kirjoittajalle tiedoksi, että paljon tuota kamalampaa on se kun itse haluaisi olla ainakin osittainen minimalisti, mutta toisen vain sotkevan ihmisen kanssa, joka ei minimalismia halua kanssa asuminen estää tämän. Elämä on jatkuvaa toisen ihmisen ehdoilla elämistä kun tämän tarpeet menevät aina edelle, toisen sotkujen siivoamista ja törmäyskurssilla olemista myös siitä tavaramäärästä. Muutenkin kamalaan elämään ja huonoihin väleihin ei vielä tällaistakin tarvitsisi. 

Kodissa on aina kaaos ja se lisää entisestään sitä jo valmiiksi suurta ahdistus ja masennuskuormaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuolle edelliselle kirjoittajalle tiedoksi, että paljon tuota kamalampaa on se kun itse haluaisi olla ainakin osittainen minimalisti, mutta toisen vain sotkevan ihmisen kanssa, joka ei minimalismia halua kanssa asuminen estää tämän. Elämä on jatkuvaa toisen ihmisen ehdoilla elämistä kun tämän tarpeet menevät aina edelle, toisen sotkujen siivoamista ja törmäyskurssilla olemista myös siitä tavaramäärästä. Muutenkin kamalaan elämään ja huonoihin väleihin ei vielä tällaistakin tarvitsisi. 

Onko tilanteessasi ainoa vaihtoehto joutua kodittomaksi?

Vierailija kirjoitti:

Kodissa on aina kaaos ja se lisää entisestään sitä jo valmiiksi suurta ahdistus ja masennuskuormaa.

Ethän lannistu! Minulla oli samantapainen tilanne. Mietin tilannetta yhdessä toimintaterapeutin kanssa, mistä oli suuri apu. Ammattijärjestäjien vinkeistä voi myös olla hyötyä.

Myin, lahjoitin ja vein jäteastioihin suurimman osan tavaroista, jotka aiheuttivat kaaoksen.

Itseen kohdistuva vaativuus ja suorituspakko piti kohdata ja yrittää  pudottaa rimaa. Silloin, kun vaadin itseltäni täydellisyyttä, lamaannuin ja uuvuin ennen kuin pääsin edes alkuun.

Urakat piti pilkkoa tosi pieniin osiin. Kun saavutti vaikka kuinka pienen osatavoitteen, tuli voittajan olo. Nykyään alan olla lähellä loppusuoraa loppusuoralla kaaoksen kesyttämisessä.

Tsemppiä!

Mulla on pitänyt luopua siitä ajatuksesta "kun kaikki on valmista". Lapsiperheessä ei ikinä tule valmista, täytyy vain sietää tavaran puljausta sisään ja ulos lasten tarpeiden ja kasvun mukaan. Täytyy vain kehittää systeemi, jolla se olisi mahdollisimman sujuvaa. Siksi meilläkin on ihan pysyvä kirppiskaappi olemassa, sieltä sitten välillä yhtenä pompsina kamppeita myyntiin ja eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on pitänyt luopua siitä ajatuksesta "kun kaikki on valmista". Lapsiperheessä ei ikinä tule valmista, täytyy vain sietää tavaran puljausta sisään ja ulos lasten tarpeiden ja kasvun mukaan. Täytyy vain kehittää systeemi, jolla se olisi mahdollisimman sujuvaa. Siksi meilläkin on ihan pysyvä kirppiskaappi olemassa, sieltä sitten välillä yhtenä pompsina kamppeita myyntiin ja eteenpäin.

Mulla ihan sama. On vaan pakko ostaa isompia vaatteita ja tarvikkeita lapselle jatkuvasti ja sellaista se vaan on. Kun vaan samalla muistaa tehdä niille pieneksi jääneille jotain tietoisesti eli että en vaan jätä niitä jonnekin vaan joko myyn, laitan kierrätykseen, kaverille tai säästän parhaimmat pikkusisaruksille tms. Toki itsellekin tulee ostettua silloin tällöin kaikenlaista mutta lapsen ostettavan tavaran määrä on vaan väistämättä iso, ei voi mitään. 

Koska lastenvaatteita on vaan pakko ajoittain ostaa, olen yrittänyt keskittää hankinnat Vintediin. Rahan säästö on melkoinen enkä halua tukea vaateteollisuuden massatuotantoa. Käytetyistä vaatteista ei myöskään tarvitse maksaa veroa (huom. veronkorotukset)

Esim. Nyt tilasin meidän 10v pojalle back to school-vaatteet. Suosin merkkivaatteita, mutta osa myös perus h&m:ää. 

Ostin pojalle takin, shortsit sählyyn, 4 hupparia/collegea ja 3 t-paitaa. Merkkeinä Champion, Peak performance, The North Face, Jack & Jones, Gant, Superdry, H&M, Lmtd. 

Ostoksiin meni yhteensä alle 50€ eli yhden merkkipaidan hinta, joita nuoret suosii. 

Bokserit, sukat ostan tietysti uutena. Ja uudet lenkkarit löysin juhannuksen jälkeen Intersportin alesta. 

Samoin päiväkodin aloittavalle olen ostanut enimmäkseen Vintedistä. Kengät ostan uutena, mutta esim. saappaat voi mielestäni hyvin ostaa käytettynä. 

Lapselle ehkä kelpaavat käytetyt vaatteet, mutta tuskin enää teinille. Toki ihan pienten lasten kohdalla käytettynä vaatteiden ostaminen onkin järkevää. Jossain vaiheessa se raja kuitenkin tulee vastaan ja vähän kasvaessaan lapsi kärsii pahimmillaan hyvinkin kielteisistä tuntemuksista kun joutuu käyttämään käytettyjä vaatteita. Tämä ei suinkaan tarkoita toista ääripäätä eli että kaikki merkkivaatteet pitäisi saada uutena, vaan sitä että lapsi saa uudet perusvaatteet silloin kun niitä tarvitsee. Pahimmillaan lapsi kokee olevansa vastuussa huonosta taloudellisesta tilanteesta ja se uhrattu. Äitini ei oikeastaan suostunut ostamaan uusia vaatteita kuin itselleen ja siskolleni ja jäin itse ilman. Yritin sitten niillä rahoilla, joita joskus sain esim. lahjaksi ostaa Tarjoustalosta jotain halpaa. Äitini jaksoi kuitenkin aina valittaa kun näytän niin rähjäiseltä. En lopulta uskaltanut edes pyytää mitään kun en saanut edes uusia alushousuja tai sukkia. Uutta talvitakkiakaan en saanut ja jouduin kulkemaan useamman talven rikkinäisellä kesätakilla. 

Toisaalta, jos äiti ostaa itselleen vain uusia vaatteita ja jo lähes teinille tai teinille pelkästään käytettyjä vaatteita, joita teini ei edes halua esim. väri tai malli on väärä ja sanelee muutenkin liikaa lasten pukeutumista niin viimeistään teinin pitää kyseenalaistaa tilanne. En itse olisi saanut pukeutua mustaan, mutta onneksi vihdoin lukion loppupuolella kun olin jo täysi-ikäinen uskalsin vihdoin hankkia ihan perusmallisia ja asiallisia mustia vaatteita, joissa tunsin olevani enemmän sinut itseni kanssa kuin  niissä kirvavimmissä ja värikkäisimmisdä vaatteissa, joita olin siihen asti joutunut käyttämään. Suurin järkytys äidilleni oli kun aloin käyttämään pelkästään mustia alusvaatteita, ihan perusmallisia arkikäyttöön tarkoitettuja nämäkin.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle ehkä kelpaavat käytetyt vaatteet, mutta tuskin enää teinille. Toki ihan pienten lasten kohdalla käytettynä vaatteiden ostaminen onkin järkevää. Jossain vaiheessa se raja kuitenkin tulee vastaan ja vähän kasvaessaan lapsi kärsii pahimmillaan hyvinkin kielteisistä tuntemuksista kun joutuu käyttämään käytettyjä vaatteita. Tämä ei suinkaan tarkoita toista ääripäätä eli että kaikki merkkivaatteet pitäisi saada uutena, vaan sitä että lapsi saa uudet perusvaatteet silloin kun niitä tarvitsee. Pahimmillaan lapsi kokee olevansa vastuussa huonosta taloudellisesta tilanteesta ja se uhrattu. Äitini ei oikeastaan suostunut ostamaan uusia vaatteita kuin itselleen ja siskolleni ja jäin itse ilman. Yritin sitten niillä rahoilla, joita joskus sain esim. lahjaksi ostaa Tarjoustalosta jotain halpaa. Äitini jaksoi kuitenkin aina valittaa kun näytän niin rähjäiseltä. En lopulta uskaltanut edes pyytää mitään kun en saanut edes uusia alushousuja tai suk

Harmi, että sinulla on tuollainen kokemus, mutta ajat ovat muuttuneet. Vaatteet kiertää todella nopealla tahdilla ja vaikka ostat ne käytettynä, niin ne ovat kuin uusia. Esim. oma tyttäreni 15v on tehnyt todella hyviä löytöjä Vintedistä ja niin olen itsekin. Asenne secondhand vaatteita kohtaan on muuttunut merkittävästi eikä niiden ajatella olevan mitään toisten hylkäämiä lumppuja. Väittäisin, että huolella ostetut kierrätysvaatteet näyttävät paljon laadukkaammilta kuin pikamuodin tuotokset, joissa esim. t-paitojen saumat kiertävät ja parin pesun jälkeen vaate on parhaat päivänsä nähnyt.

Itse tulen pienituloisesta perheestä ja meillä opittiin kiertämään kirpputoreja jo pienestä pitäen. En ole koskaan hävennyt kirppisvaatteita, siistiä sitä silloinkin löytyi kun etsi vaan. Toki nykyään on silti paljon isompi valikoima. Vanhemmat eivät ladelleet mitään sääntöjä pukeutumiselle kun oli säähän sopivaa päällä, joten aivan hyvät muistot jäi kyllä itselle. Sain second hand tuotteiden avulla helposti kokeilla erilaisia tyylejäkin vuosien varrella.

Samaa linjaa jatkan omien lasten kanssa. Joskus jotain pitää ostaa uutena, mutta ainakin 90% käytettynä. Pienten lasten kanssa onnistuu vielä tosi hyvin.

Varmasti käytettynäkin löytyy myös hyviä ja laadukkaita vaatteita, jotka ovat paljon pikamuotia parempi vaihtoehto. En itsekään edes pikamuotia kaikkein äärimmillään hyväksy ja toivon esim., että Temu saadaan kielletyksi EU-alueella. Tässä parikin kirjoittanutta toimikin itse esimerkkinä eli selvästi itselleenkin ne laadukkaat second hand- tuotteet kelpasivat, eikä teiniä pakotettu uhrautumaan. Omalla kohdallani tilanne oli vain se, että kirpputorejakaan ei hyväksytty, eikä niiltä saanut ostella, vaan yksinkertaisesti jouduin tulemaan toimeen vain mahdollisimman vähillä vaatteilla ja ainoita kauppoja, joista joskus sai jotain ostella oli Tarjoustalo ja ehkä Citymarket tai Anttila, mutta lähinnä siis Tarjoustalo. Toki taloudellinen tilanne oli huono, mutta silti äiti osteli itselleen uusia vaatteita ja myös sisarelleni, mutta itse jäin ilman. Olin äitini mielestä myös niin lihava, että mistään kaupasta ei vaatteita löytynyt. Oli siis itse vielä lihavampi. Mutta elämässämme oli moni asia pielessä ja tämä vaateasia oli vain ongelmista lievemmästä päästä.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti käytettynäkin löytyy myös hyviä ja laadukkaita vaatteita, jotka ovat paljon pikamuotia parempi vaihtoehto. En itsekään edes pikamuotia kaikkein äärimmillään hyväksy ja toivon esim., että Temu saadaan kielletyksi EU-alueella. Tässä parikin kirjoittanutta toimikin itse esimerkkinä eli selvästi itselleenkin ne laadukkaat second hand- tuotteet kelpasivat, eikä teiniä pakotettu uhrautumaan. Omalla kohdallani tilanne oli vain se, että kirpputorejakaan ei hyväksytty, eikä niiltä saanut ostella, vaan yksinkertaisesti jouduin tulemaan toimeen vain mahdollisimman vähillä vaatteilla ja ainoita kauppoja, joista joskus sai jotain ostella oli Tarjoustalo ja ehkä Citymarket tai Anttila, mutta lähinnä siis Tarjoustalo. Toki taloudellinen tilanne oli huono, mutta silti äiti osteli itselleen uusia vaatteita ja myös sisarelleni, mutta itse jäin ilman. Olin äitini mielestä myös niin lihava, että mistään kaupasta ei vaatteita löytynyt. Oli siis itse vielä

Kannattaa nyt kuitenkin ottaa huomioon, että suurinosa vanhemmista kohtelee lapsiaan hyvin ja rakastavasti eikä kohdista heihin henkistä väkivaltaa eikä pakottamista. Kokemuksesi ei ole vertailukelpoinen normaaliin perhe-elämään verrattuna ja olen pahoillani kokemastasi. 

Vierailija kirjoitti:

Olen täällä kertonut että matkat ovat kompastuskiveni. Siellä kun on aikaa ja kiinnostustakin shoppailuun.

Palasin juuri reissulta ja ostin sieltä nahkasandaalit (tarve) sekä mekon (heräteostos, mutta tulen varmasti käyttämään)

Kotiin ostan yleensä "tuliaisia" mutta nyt en mitään! Ihan mahtavaa.

Kosmetiikkaa hamstraan myös mutta ostin sitä nyt vain lapsilleni tuliaiseksi (ovat nuoria aikuisia) ja itselleni yhden deodorantin. 

En shoppaillut edes paikallista ruokaa. Enkä alkoholia! No holvasin sitä kyllä muutaman lasin itseeni, heh.

Hyvä mieli. Olen huomattavasti tiedostavampi kuin ennen kun matkalta oli aina "pakko ostaa" jotain.

Kiitos ketju !

 

Ostin itse Köpisestä viimeksi tanskalaisen puuhevosen ja jääkaappimagneetin (se katosi matkalla.) En mitään muuta. 

Posti jakaa yhä Postista ja sen mukana Tokmannin tarjouslehtistä. Tuolla on aina joku täysin turha vitsitavara, joka on vielä laitettu joksikin loppuhuipennustuotteeksi eli yritys myöntää itsekin hankkivan turhaa tavaraa vitsillä myyntiin. Tällainen vain ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Posti jakaa yhä Postista ja sen mukana Tokmannin tarjouslehtistä. Tuolla on aina joku täysin turha vitsitavara, joka on vielä laitettu joksikin loppuhuipennustuotteeksi eli yritys myöntää itsekin hankkivan turhaa tavaraa vitsillä myyntiin. Tällainen vain ärsyttää.

tällä viikolla elektroninen kissan hiirilelu 14,99 €

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Posti jakaa yhä Postista ja sen mukana Tokmannin tarjouslehtistä. Tuolla on aina joku täysin turha vitsitavara, joka on vielä laitettu joksikin loppuhuipennustuotteeksi eli yritys myöntää itsekin hankkivan turhaa tavaraa vitsillä myyntiin. Tällainen vain ärsyttää.

tällä viikolla elektroninen kissan hiirilelu 14,99 €

Kissat on mahtavia, mutta kiinnostaako niitä tuollainen hökötys? :D

Vierailija kirjoitti:

Lapselle ehkä kelpaavat käytetyt vaatteet, mutta tuskin enää teinille. Toki ihan pienten lasten kohdalla käytettynä vaatteiden ostaminen onkin järkevää. Jossain vaiheessa se raja kuitenkin tulee vastaan ja vähän kasvaessaan lapsi kärsii pahimmillaan hyvinkin kielteisistä tuntemuksista kun joutuu käyttämään käytettyjä vaatteita. Tämä ei suinkaan tarkoita toista ääripäätä eli että kaikki merkkivaatteet pitäisi saada uutena, vaan sitä että lapsi saa uudet perusvaatteet silloin kun niitä tarvitsee. Pahimmillaan lapsi kokee olevansa vastuussa huonosta taloudellisesta tilanteesta ja se uhrattu. Äitini ei oikeastaan suostunut ostamaan uusia vaatteita kuin itselleen ja siskolleni ja jäin itse ilman. Yritin sitten niillä rahoilla, joita joskus sain esim. lahjaksi ostaa Tarjoustalosta jotain halpaa. Äitini jaksoi kuitenkin aina valittaa kun näytän niin rähjäiseltä. En lopulta uskaltanut edes pyytää mitään kun en saanut edes uusia alushousuja tai suk

Kyllä moni teini kiertelee kirppiksiä.   Omasta perheestä teinipoika on ainoa, joka käyttää lisäksi  Vintediä. Muut lähinnä kivijalkakirppiksiä.

Älkää ihmiset vielä kenenkään kotiin turhaa tavaraa lahjoina ja tuliaisina!!! Jos ajattelet, että sehän on vain pieni tavara, mutta kun juuri niistä se iso määrä ja säilytysongelmat kertyy. Viekää vain korkeintaan juuri sitä, mitä vastaanottaja toivoo. 

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän poistot:

4 kosmetiikkatuotetta

3 sukkahousut

virkattu otus

2 kenkälaatikkoa

lahjakassi

Aku Ankan taskukirja

Teippirulla 

Tehtiin tyttären huoneeseen perusteellinen siivous ennen koulun alkua. Oltiin jo aiemmin karsittu sieltä turhat tavarat pois. Vaihdettiin samalla huoneen järjestystä. Tuli kuin uusi huone. 

Tuossa on kyllä siis vähän tavaroita vielä.. Mutta jos joka päivä, niin sitten kai jotain hyötyä