tavarapaljous :(
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19829)
Hyvä mutta älä osta uutta tilalle ellet TODELLA tarvitse.
Kommenttina vaan että ipad ei korvaa puhelinta vaan ehkä läppäriä. Sillä voi lukea kirjaa, reseptejä, pelata pelejä, isommalla ruudulla mitä kännykällä ei voi. Vähän kuin että ei voi ostaa venettä jos on jo auto.
Vein tänään postiin Torissa myymäni tavaran. Jännä, että juhannusaattonakin kauppa käy.
Tämä taas motivoi jatkamaan karsimista ja ehkä löydän lisää myytävää Toriin.
Koti on taas kaaoksessa, kun tullaan ja mennään ja rutiinit ei pidä. Huomenna pitää taas pakata yhdelle varusteet kesäleirille.
Yhden meikkituotteen käytin loppuun ja yhden epäsopivan heitin pois.
Poistoja ei ole tullut yhtään ja pakkaaminenkin jäänyt pahasti tauolle. Masennus taas päällä, ei jaksa eikä huvita. Kaipa tämä tästä, toivottavasti. Asuntoa ei vieläkään tiedossa.
H
Vierailija kirjoitti:
Luopumisen esteenä on harmitus vikaostoksista ja menetetystä rahasta.
Siksi yritän hitaasti sitkutellen myydä. Paljon olen lahjoittanutkin. Ja tärkeintä on tietysti se etten enää osta uutta. Yritän ainakin kovasti taistella mielitekoja (sitähän ne lähinnä ovat) vastaan
Kannattaa kokeilla sitä, että laittaa säästötilille aina se summa millä olisi ostanit jotain ei välttämätöntä. Kun huomaa miten suuret summat kertyy, ei tee enää mieli ostaa mitään uutta. Mulle on vaikeeta ostaa enää edes tarpeellista, vitkutan viimeiseen pakkoon asti.
Vierailija kirjoitti:
Siirtymä pienempään tavaramäärään ja sitä kautta vapaampaan ja rauhallisempaan arkeen saattaa kestää mutta suositan kyllä. Itselläni homma on kesken mutta hyvässä vauhdissa. En osta juuri mitään uutta ja käytän edelliset loppuun. Ainoa uusittava ja tarpeellinen asia on kahvinkeitin. Joka viikko teen inventaariota tavaran vähentämisessä ja koko ajan määrä vähenee. Tavoitteena on saada tilat lähes tyhjiksi niin kaapeissa kuin varastossakin. Jäljelle jääköön tärkeinmät ja käytetyimmät tavarat. Se mikä jää, tulee olemaan laadukasta.
Hyvä menetelmä tuo, että vähentää tavaramäärää pikku hiljaa. Voi rauhassa miettiä, mistä kannattaa luopua ja mikä kannattaa pitää. Osan voi ehkä myydäkin, vaikka netissä. Eikä tunnu niin pahalta kuin jos heittää kaiken pois kertarysäyksellä. Moniin esineisiin liittyy rakkaita muistoja.
Mulle toimii se etten yritä siivota liian isoa aluetta kerralla. Ei siis huone vaan yksi kaappi tai vain hylly. Lisäksi aina laatikko mihin laittaa poismenevä. Vaatteille on aina vaatehuoneessa tyhjä laatikko johon kertyy kaikki turha. Sitten kun laatikko on täynnä pussitan ne säkkiin ja nostan eteiseen. Siitä seuraavalla kävelyllä vaatekeräyslaatikkoon.
Jouluna kävin joulukoristeet läpi, piti vaihtaa lamppu niin kävin lamppulaatikosta vanhat turhat pois jnejne. Jos suunnittelen liikaa en saa koskaan tehtyä. Tämä on hidasta mutta tuleepa tehtyä.
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa mattoja. Ilman mattoja koti on nimenomaan ihanan acaran näköinen. Kaikki sanovat sadan neliön kotiamme paljon suuremman näköiseksi ja heti perään toteavat, että se johtuu just varmaan mattojen puuttumisesta. Ei oo ollenkaan kalsea tunnelma, päinvastoin raikas ja ilmava. On meillä varastossa pari arvokasta mattoa rullalla, jos nyt haluaisi joskus laittaa lattialle, mutta en usko että laitetaan. Keittiön tiskipöydän edusta on ainut paikka, johon ehkä voisin harkita jotain pientä maton pätkää.
Toivottavasti asutte omakotitalossa. Nimittäin laminaattilattiasta kuuluu kaikki äänet naapuriin, varsinkin kun ei ole edes mattoja. Kokemusta on kun yläkerran naapuri poisti parketit ja asensi laminaatit tilalle. Seuraava perhe olikin lapsiperhe ja vanhemmat kanta-astujia. Eivät varmaan itse tajua että kaikki sieltä kuuluu tänne. Sen ekan naapurin (jolla oli parkettilattia + matot) aikana ei kuulunut mitään.
Meistä ei ole kukaan kanta-astuja, eikä lapsistakaan kukaan enää leluja pudotteleva leikki-ikäinen. Eipä juuri ääntä lähde kun täällä hiippaillaan. Sen sijaan mattotelineellä jopa sunnuntai aamuina mattojaan paukuttavat naapurit kyllä kieltämättä vähän häiritsevät, mutta toisaalta ajattelen silloin, että onneksi meidän ei tarvitse tehdä tuotakaan. Mutta ymmärrän pointin, olen asunut joskus kanta-astujan alapuolella. Tällä henkilöllä oli vielä koira, joka pudotteli jatkuvasti jotain kolisevaa kilinäpalloa ja joka spurttaili kynnet lattiaan rapisten. Toisaalta koiran touhuista välittyi vain ilo enkä antanut sen häiritä ollenkaan, mutta jotain toista saattaisi ärsyttää.
Joudun tänään menemään Prismaan ostamaan ruokatarvikkeita, talouspaperia, vessapaperia ja pesuainetta kun ovat lopussa. Mihinkään varsinaisiin alennusmyynteihin en kuitenkaan ole menossa tai mitään noista ostamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa mattoja. Ilman mattoja koti on nimenomaan ihanan acaran näköinen. Kaikki sanovat sadan neliön kotiamme paljon suuremman näköiseksi ja heti perään toteavat, että se johtuu just varmaan mattojen puuttumisesta. Ei oo ollenkaan kalsea tunnelma, päinvastoin raikas ja ilmava. On meillä varastossa pari arvokasta mattoa rullalla, jos nyt haluaisi joskus laittaa lattialle, mutta en usko että laitetaan. Keittiön tiskipöydän edusta on ainut paikka, johon ehkä voisin harkita jotain pientä maton pätkää.
Toivottavasti asutte omakotitalossa. Nimittäin laminaattilattiasta kuuluu kaikki äänet naapuriin, varsinkin kun ei ole edes mattoja. Kokemusta on kun yläkerran naapuri poisti parketit ja asensi laminaatit tilalle. Seuraava perhe olikin lapsiperhe ja vanhemmat kanta-astujia. Eivät varmaan itse tajua että kaikki sieltä kuuluu tänne. Sen ekan naapurin (jolla oli parkettilattia + matot) a
Kanta-astujien töminät kuuluvat alakertaan ihan mattotilasteesta riippumatta (ellei ole oikeasti paksut pörrömatot) ja normaalisti kävelijöiden eivät... terveisin matollisten kanta-astujan alapuolella vielä hetken aikaa asuva :D
Mulle on kertynyt vaatteita liikaa vaikka tavaramäärä on muuten ojennuksessa. Vaatekokoni on vuosien mittaan kasvanut hieman, mutta pieni painonpudotus on käynnissä. Olen jossain vaiheessa joutunut ostamaan uusia isompia vaatteita, ja samalla säilyttänyt nuo hieman pienemmät sitä hetkeä varten kun taas hoikistun.
Pyrin siihen, että en enää ostele uusia vaatteita vaan käyn huolellisesti läpi koko vaatekaapin sisällön ja laitan kiertoon kaikki sellaiset, jotka eivät istu kivasti sekä nyt että myös hieman pienemmässä koossa. Nyt aikuisena käytän muutenkin mieluusti suht väljiä laskeutuvia vaatteita, jotka sopivat vaikka paino hieman vaihtelee. Tiukat kittanat saavat siis lähteä, kun ne näyttäisivät kuitenkin hyviltä vain erityisen timmeinä päivinä :D
Muutto asuntoon, jossa on säilytystilaa alle puolet ratkaisi ongelman kertalaakista. Mitään poislaitettua ei ole kaivattu.
Ajankäytön kannalta keskittyisin ennemmin lapseen kuin tämän ongelman ratkaisemiseen, ellei se ole juuri nyt välttämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kaipaa mattoja. Ilman mattoja koti on nimenomaan ihanan acaran näköinen. Kaikki sanovat sadan neliön kotiamme paljon suuremman näköiseksi ja heti perään toteavat, että se johtuu just varmaan mattojen puuttumisesta. Ei oo ollenkaan kalsea tunnelma, päinvastoin raikas ja ilmava. On meillä varastossa pari arvokasta mattoa rullalla, jos nyt haluaisi joskus laittaa lattialle, mutta en usko että laitetaan. Keittiön tiskipöydän edusta on ainut paikka, johon ehkä voisin harkita jotain pientä maton pätkää.
Toivottavasti asutte omakotitalossa. Nimittäin laminaattilattiasta kuuluu kaikki äänet naapuriin, varsinkin kun ei ole edes mattoja. Kokemusta on kun yläkerran naapuri poisti parketit ja asensi laminaatit tilalle. Seuraava perhe olikin lapsiperhe ja vanhemmat kanta-astujia. Eivät varmaan itse tajua että kaikki sieltä kuuluu tänne. Se
En pidä laminaattilattioista kaiun ja muidenkaan syiden vuoksi. Mutta kanta-astujaa ei hillitse mikään. Meillä on toimistolla kokolattiamatto ja siellä pari sukkasillaan liikkuvaa norsua. Järkyttävä jytinä ja luulisi kantapäiden kärsivän moisesta lattian hakkaamisesta. Ollaan siis ihan samassa kerroksessa tätä jyskettä kuulemassa.
Meillä on tytär kanta-astuja, mutta meidän laminaattien alla on sellainen ääntä eristävä kerros, että eipä tömise ollenkaan. Meillä taas ei tykätty parkettilattiasta ja uusi vaalea laminaattilattia on upea. Varsinkin vanhat keltaiset parketit ovat aika kamalia. Ehkä joku uusi valkea olisi ok. Mutta makuja on monia ja saakin olla.
Olen itse hoikka ja sporttinen, mutta ei tulisi mieleeni kutsua työkavereitani norsuiksi. Ilmeisesti et ole pidetty työpaikallasi.
Nimittelevät ihmiset ovat kielellisesti köyhempiä kuin muut, tieteellisesti todistettu. Olen normaalipainoinen, mutta en koe tarvetta toisten nimittelyyn. Kyllä laiha aivotkin tarvitsee. Ei laihuus korvaa aivoja.
Vierailija kirjoitti:
Mulle toimii se etten yritä siivota liian isoa aluetta kerralla. Ei siis huone vaan yksi kaappi tai vain hylly. Lisäksi aina laatikko mihin laittaa poismenevä. Vaatteille on aina vaatehuoneessa tyhjä laatikko johon kertyy kaikki turha. Sitten kun laatikko on täynnä pussitan ne säkkiin ja nostan eteiseen. Siitä seuraavalla kävelyllä vaatekeräyslaatikkoon.
Jouluna kävin joulukoristeet läpi, piti vaihtaa lamppu niin kävin lamppulaatikosta vanhat turhat pois jnejne. Jos suunnittelen liikaa en saa koskaan tehtyä. Tämä on hidasta mutta tuleepa tehtyä.
tää kuulostaa juuri sopivalta tavalta, ei tule hetkessä valmista, muttei tule myöskään hurjaa väsymystä. Monesti kun itse silmäilee aina välillä kaaoksen puolelle lipsunutta kämppää, niin ahdistus iskee jo siitä kun ei osa päättää mistä aloittaa ja koko urakka tuntuu mahdottoman suurelta..ja sitten ei aloita mistään ja ahdistaa edelleenkin :D eli tollanen itsensärääkkäyskierros. Tänään on aikomus tuhota turhat paperit silppurilla, niitä on jo vähän keittiön tasolle kasattuna. Samalla aikomus käydä kodinkansio läpi että onko siellä jotakin vanhentunutta. Koko hommaan menee varmaan max tunti, mutta onpahan askel taas eteenpäin. Mulla ei siis edelleenkään ole yleisen käsityksen mukaan ns. liikaa ja kaiken saisi kaappeihin piiloon, mutta mieli kaipaa selkeyttämistä ja oikeasti turhasta irti päästämistä. Kun se muuttokin tossa jossakin vaiheessa siintää ja oikeasti jopa yksiö mielessä, jotta ei olisi edes tilaa millekään turhalle. Lisäksi nykyään isompi yksiö saattaa olla pohjaltaan ja ilmanvaihdon osalta fiksumpi kuin pieni kaksio, missä tuntuu että makkarissa ei ilma kierrä riittävästi kun on luokkaa komero.
Siirtymä pienempään tavaramäärään ja sitä kautta vapaampaan ja rauhallisempaan arkeen saattaa kestää mutta suositan kyllä. Itselläni homma on kesken mutta hyvässä vauhdissa. En osta juuri mitään uutta ja käytän edelliset loppuun. Ainoa uusittava ja tarpeellinen asia on kahvinkeitin. Joka viikko teen inventaariota tavaran vähentämisessä ja koko ajan määrä vähenee. Tavoitteena on saada tilat lähes tyhjiksi niin kaapeissa kuin varastossakin. Jäljelle jääköön tärkeinmät ja käytetyimmät tavarat. Se mikä jää, tulee olemaan laadukasta.