Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19918)
Vierailija kirjoitti:
Miten salaattikulho voi olla ongelma? Meillä on salaattikulho päivittäisessä käytössä ihan salaattikulhona. Harvoin ehtii tiskikoneesta edes kaappiin, kun on uudelleen käytösdä.
Tuskin se kenellekään ongelma on, mutta miksi ei voisi olla yksi yleiskulho, josta voisi tarjoilla salaatit, kiisselit, sipsit/popparit ja valmistaa taikinat? Mitä järkeä on olla erillinen kulho salaatille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huomanneet, että monesti pienituloisten ihmisten asunnot saattavat olla täynnä tavaraa ja tilpehööriä, mutta ”hyvätuloisten” siistejä, vähemmän tavaraa? Tämä nyt on aika karkea yleistys, mutta pohjautuu omiin havaintoihini. Onko niin, että ne ”vähätuloiset” ostavat enemmän pientä ja halpaa tavaraa? Joka kirppiskäynnillä lapsille jotain pientä kivaa, kun ei muka kalliiseen ole varaa (vaikka oikeasti ei tarvitsisi mitään)
Omalta kohdaltani voin sanoa että kun olin köyhä, niin koti pursusi tavaraa. Koti oli silloin toki pienempikin kuin nykyään, mutta köyhyys aiheutti sen että kaikki oli säästettävä, kaikki ilmaiseksi tai todella halvalla saatu otettiin vastaan ja säästettiin. Tämän aiheutti jatkuva huoli siitä että tarpeen tullessa ja edellisen hajotessa ei tarvitsemaansa tavaraa tai vaatetta voi ostaa.
Nyt keskituloisena on helppo karsia tavaraa, kun voi ostaa laadukkaampaa, kestävämpää, monikäyttöistä ja vaikka luopua jostain tarpeettomasta kokonaan, koska uuden voi ostaa jos tarve realistoituu tulevaisuudessa.
Itselläni kaikki mahdollinen on monikäyttöistä. Salaattikulhosta tarjoillaan myös sipsit ja popparit ja siinä sekoitetaan jauhot. Kalavadissa voi pitää tarjolla muutakin kuin kalaa, tarjoilulautanen soveltuu monenlaisten tarjottavien esilläpitoon, joskus siinä on esim. hedelmiä. Smoothiekoneella teen smoothiet monta kertaa viikossa ja sillä voi myös murskata jäät tarvittaessa. Jos en joisi smoothieita, ei olisi konettakaan kaapissa.
Lahjaksi saadut viinilasit pakkaisin laatikkoon ja varastoon tai yläkaappiin, jos ei oikeasti halua loukata esim. vanhaa sukulaista luopumalla niistä. Jos ovat kauniita, niin vitriiniin voi jättää kaksi koristeeksi. Itse tosin juon viinilaseista ihan vettäkin päivittäin koska ne ovat mukavia laseja. Tosin menevät tiskikoneeseen.
Mulla on yksi lasikulho, siinä voi sekoittaa taikinan tai tarjota sipsejä. Jos joskus harvoin tarvitsee useamman, joko tarjoilen esim popcornia kattilasta suoraan, tai pieniä asioita kuten karkkia soppakulhoista. Tarjoilulautasina toimii ihan normaalit nätit ruokalautaset. Perusviinilasit on ainoat ruokajuomalasit mitä meillä on, kyllä niistä voi juoda vettäkin ihan hyvin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi eri tuotteille pitäisi olla eri astiat, aivan turhaa tilan hukkaa olla erikseen popcorn, salaatti, keksi ja taikinakulhot kun yksi ja sama käy kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi lasikulho, siinä voi sekoittaa taikinan tai tarjota sipsejä. Jos joskus harvoin tarvitsee useamman, joko tarjoilen esim popcornia kattilasta suoraan, tai pieniä asioita kuten karkkia soppakulhoista. Tarjoilulautasina toimii ihan normaalit nätit ruokalautaset. Perusviinilasit on ainoat ruokajuomalasit mitä meillä on, kyllä niistä voi juoda vettäkin ihan hyvin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi eri tuotteille pitäisi olla eri astiat, aivan turhaa tilan hukkaa olla erikseen popcorn, salaatti, keksi ja taikinakulhot kun yksi ja sama käy kaikille.
Aivan samaa mieltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko huomanneet, että monesti pienituloisten ihmisten asunnot saattavat olla täynnä tavaraa ja tilpehööriä, mutta ”hyvätuloisten” siistejä, vähemmän tavaraa? Tämä nyt on aika karkea yleistys, mutta pohjautuu omiin havaintoihini. Onko niin, että ne ”vähätuloiset” ostavat enemmän pientä ja halpaa tavaraa? Joka kirppiskäynnillä lapsille jotain pientä kivaa, kun ei muka kalliiseen ole varaa (vaikka oikeasti ei tarvitsisi mitään)
Omalta kohdaltani voin sanoa että kun olin köyhä, niin koti pursusi tavaraa. Koti oli silloin toki pienempikin kuin nykyään, mutta köyhyys aiheutti sen että kaikki oli säästettävä, kaikki ilmaiseksi tai todella halvalla saatu otettiin vastaan ja säästettiin. Tämän aiheutti jatkuva huoli siitä että tarpeen tullessa ja edellisen hajotessa ei tarvitsemaansa tavaraa tai vaatetta voi ostaa.
Nyt keskituloisena on helppo karsia tavaraa, kun voi ostaa laadukkaampaa, kestävämpää, monikäyttöistä ja vaikka luopua jostain tarpeettomasta kokonaan, koska uuden voi ostaa jos tarve realistoituu tulevaisuudessa.
Yritän perustella tavarasta luopumista myös sillä, että jos kaipaan jotain jälkikäteen niin melkein kaikkea löytyy edullisesti kierrätettynä. Eli suurta vahinkoa ei voi tulla. Niin ajateltuna ei tarvitse hillota kotona kaikkea mahdollista. Olen lahjoittanut paljon kirjoja Konttiin ja käyn niitä joskus tervehtimässä. Kirjoista luopuminen on minulle ollut kaikkein vaikeinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten salaattikulho voi olla ongelma? Meillä on salaattikulho päivittäisessä käytössä ihan salaattikulhona. Harvoin ehtii tiskikoneesta edes kaappiin, kun on uudelleen käytösdä.
Tuskin se kenellekään ongelma on, mutta miksi ei voisi olla yksi yleiskulho, josta voisi tarjoilla salaatit, kiisselit, sipsit/popparit ja valmistaa taikinat? Mitä järkeä on olla erillinen kulho salaatille?
Kyllä! Mulla on valtavan iso muovinen kulho, jossa teen taikinat kaikkeen ruuanvalmistukseen - tai teen siihen salaatin. Lisäksi on hieman pienempi Teeman kulho, jossa voin tarjota salaattia tai vaikka omppuja. En tarvitse esim. leipomiseen muita astioita juurikaan. Mulla on 1 pienempi muovikippo, joka riittää. Tarvittaessa voin sekoitella ainekset vaikka kattilassa, jonka sitten huuhtelen välittömästi.
Ainoa ruuanvalmistustavara minkä olen viimeisen viiden vuoden aikana hankkinut on suti, jolla voi levittää öljyä ja rasvaa leipomusten päälle. Edellinen oli vuosikymmenet käytössä ja päätin, että hygienian nimissä voin hommata uuden. Harmittaa vaan, kun ostin sellaisen uudenlaisen silikonisen, se on jotenkin veltto. No, mutta sillä mennään nyt ainakin seuraavat 10 vuotta. Ps. tässä näiden kahden sudin välissä levittelin rasvaa myös mm. pikkulusikalla ja (puhtain) sormin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni kaikki mahdollinen on monikäyttöistä. Salaattikulhosta tarjoillaan myös sipsit ja popparit ja siinä sekoitetaan jauhot. Kalavadissa voi pitää tarjolla muutakin kuin kalaa, tarjoilulautanen soveltuu monenlaisten tarjottavien esilläpitoon, joskus siinä on esim. hedelmiä. Smoothiekoneella teen smoothiet monta kertaa viikossa ja sillä voi myös murskata jäät tarvittaessa. Jos en joisi smoothieita, ei olisi konettakaan kaapissa.
Lahjaksi saadut viinilasit pakkaisin laatikkoon ja varastoon tai yläkaappiin, jos ei oikeasti halua loukata esim. vanhaa sukulaista luopumalla niistä. Jos ovat kauniita, niin vitriiniin voi jättää kaksi koristeeksi. Itse tosin juon viinilaseista ihan vettäkin päivittäin koska ne ovat mukavia laseja. Tosin menevät tiskikoneeseen.
Pitäisiköhän taas kertoa, että minä laitan mikropopcornit siihen sellaiseen mikrokupuun, se on just oikean kokoinen. Viimeksi kun siitä kerroin, sain miinusta järkyttyneiltä ihmisiltä :)
Menee hiusten halkomiseksi, mutta minulla on
- muovinen kirkas kannellinen salaattikulho, käytössä melkeinpä koko ajan, syön lähes joka päivä salaattia
- Iittalan kastehelmi kulho, tässä popparit, sipsit, jälkiruokarahka, jäätelö, munkit ja pullat, jne tarjolle
- yksi muovinen talouskulho, jota käytän ruoanlaitossa ja leipomisessa
Mistään en luopuisi, vaikka periaatteessa olisi mahdollista pärjätä vain yhdellä. Epäkäytännöllistä se olisi. Kaikki on aktiivisesti käytössä. Voisin ostaa toisenkin kastehelmi kulhon, koska usein siinä on jo jotain ja etsin sitten toiselle tarjoiltavalle sopivaa astiaa. Syvä ruokalautanen kyllä usein ajaa hyvin tarjoiluastian virkaa. ☺️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi lasikulho, siinä voi sekoittaa taikinan tai tarjota sipsejä. Jos joskus harvoin tarvitsee useamman, joko tarjoilen esim popcornia kattilasta suoraan, tai pieniä asioita kuten karkkia soppakulhoista. Tarjoilulautasina toimii ihan normaalit nätit ruokalautaset. Perusviinilasit on ainoat ruokajuomalasit mitä meillä on, kyllä niistä voi juoda vettäkin ihan hyvin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi eri tuotteille pitäisi olla eri astiat, aivan turhaa tilan hukkaa olla erikseen popcorn, salaatti, keksi ja taikinakulhot kun yksi ja sama käy kaikille.
Ihmiset ovat erilaisia ja meillä kokoontuu paljon ihmisiä syömään esim jouluna, niin ihan yhdellä salaattikupilla ei selvitä eli jos sinä pärjäät, niin elä kuitenkaan yleistä.
Usein nämä kenellä minimaalinen keittiö ei tee ruokaa alusta alkaen, niin ei ole käsitystä mitä tarvitaan mihinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi lasikulho, siinä voi sekoittaa taikinan tai tarjota sipsejä. Jos joskus harvoin tarvitsee useamman, joko tarjoilen esim popcornia kattilasta suoraan, tai pieniä asioita kuten karkkia soppakulhoista. Tarjoilulautasina toimii ihan normaalit nätit ruokalautaset. Perusviinilasit on ainoat ruokajuomalasit mitä meillä on, kyllä niistä voi juoda vettäkin ihan hyvin. En ole koskaan ymmärtänyt miksi eri tuotteille pitäisi olla eri astiat, aivan turhaa tilan hukkaa olla erikseen popcorn, salaatti, keksi ja taikinakulhot kun yksi ja sama käy kaikille.
Ihmiset ovat erilaisia ja meillä kokoontuu paljon ihmisiä syömään esim jouluna, niin ihan yhdellä salaattikupilla ei selvitä eli jos sinä pärjäät, niin elä kuitenkaan yleistä.
Usein nämä kenellä minimaalinen keittiö ei tee ruokaa alusta alkaen, niin ei ole käsitystä mitä tarvitaan mihinkin.
Huomasitko että henkilö jolle vastasit kertoi mitä hän omistaa ja sanoi ettei ymmärrä ihmisiä joilla on kaikelle omat astiat. Ei moittinut päinvastaista tyyliä lainkaan, mutta otit silti itseesi ja päätit käskeä häntä olemaan yleistämättä, vaikka hän ei yleistänyt lainkaan. Sinä taas yleistit hyökkäämällä ettei minimalistisen keittiön omaavat tekisi itse ruokaa ja eivät siten ymmärrä asian päälle lainkaan.. Vähälläkin voi pärjätä ja ruoanlaitto ei ole välineurheilua. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan tuossa vähän yleistystäkin, tai siis ettei ole ymmärrystä muiden toimintaan. Lainaus: "En ole koskaan ymmärtänyt miksi eri tuotteille pitäisi olla eri astiat, aivan turhaa tilan hukkaa olla erikseen popcorn, salaatti, keksi ja taikinakulhot kun yksi ja sama käy kaikille."
Itse ainakin ymmärrän, ettei yhtä kulhoa voi käyttää samaan aikaan moneen eri tarkoitukseen. ☺️
T:Eri
Enkä minä ainakaan tarjoile vieraille yhtään mitään edes popcorneja suoraan kattilasta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä voi myydä maalauksia? Siis jonkun nykytaiteilijan.
En ole osallistunut tähän keskusteluun aiemmin.
Pahoittelen, että hairahdan nyt tuosta salaattikulho-keskustelusta. Se on hyvä ja ajatuksia herättävä keskustelu, ja toivottavasti se jatkuu.
Muutin viime keväänä olosuhteiden pakosta pienempään asuntoon (pieni kaksio). Olen asunut aiemmin isommissa asunnoissa ja perheeseen on myös kuulunut enemmän jäseniä. Nyt olen yksin.
Olen hävittänyt tavaraa "kaksin käsin", vienyt Konttiin ainakin 15 kertaa useita säkkejä tai jokunen laatikko/ säkki kerrallaan (auto on pieni). Myin lukuisia huonekaluja pois. Jätteisiin meni hirveästi romua,
Vieläkin asunnossani on kolme pahvista muuttolaatikkoa, joita en ole saanut tyhjennettyä - siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole mitään paikkaa, mihin tyhjentää niitä enää.
Avasin juuri ne laatikot ja ahdistuin. Yhdessä näyttää olevan kirjoja ja vanhoja valokuva-albumeita. Ei ole enää hyllytilaa. Yhdessä erilaisia koriste-esineitä, Ei ole mitään paikkaa niille. Yhdessä kaikenlaista sälää.
Lisäksi minulla on valtava varasto erilaisia liinavaatteita, vaikka olen niistäkin hankkiutunut ahkerasti eroon. Miksi minulla on edelleen niin paljon pussilakanoita, aluslakanoita, ja ties mitä äidiltä saatuja pöytäliinoja, joita en edes ikinä käytä?
Olen niin uupunut tähän tavaroiden setvimiseen. Haluaisin vaan, että ne kaikki olisi pois eikä minun tarvitsisi enää ikinä nähdä niitä, koskea niihin, lajitella niitä tai roudata niitä mihinkään.
Onko lohdun sanoja? Onko joku joskus päässyt pois tästä tilanteesta?
hattentatti kirjoitti:
En ole osallistunut tähän keskusteluun aiemmin.
Pahoittelen, että hairahdan nyt tuosta salaattikulho-keskustelusta. Se on hyvä ja ajatuksia herättävä keskustelu, ja toivottavasti se jatkuu.
Muutin viime keväänä olosuhteiden pakosta pienempään asuntoon (pieni kaksio). Olen asunut aiemmin isommissa asunnoissa ja perheeseen on myös kuulunut enemmän jäseniä. Nyt olen yksin.
Olen hävittänyt tavaraa "kaksin käsin", vienyt Konttiin ainakin 15 kertaa useita säkkejä tai jokunen laatikko/ säkki kerrallaan (auto on pieni). Myin lukuisia huonekaluja pois. Jätteisiin meni hirveästi romua,
Vieläkin asunnossani on kolme pahvista muuttolaatikkoa, joita en ole saanut tyhjennettyä - siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole mitään paikkaa, mihin tyhjentää niitä enää.
Avasin juuri ne laatikot ja ahdistuin. Yhdessä näyttää olevan kirjoja ja vanhoja valokuva-albumeita. Ei ole enää hyllytilaa. Yhdessä erilaisia koriste-esineitä, Ei ole mitään paikkaa niille. Yhdessä kaikenlaista sälää.
Lisäksi minulla on valtava varasto erilaisia liinavaatteita, vaikka olen niistäkin hankkiutunut ahkerasti eroon. Miksi minulla on edelleen niin paljon pussilakanoita, aluslakanoita, ja ties mitä äidiltä saatuja pöytäliinoja, joita en edes ikinä käytä?
Olen niin uupunut tähän tavaroiden setvimiseen. Haluaisin vaan, että ne kaikki olisi pois eikä minun tarvitsisi enää ikinä nähdä niitä, koskea niihin, lajitella niitä tai roudata niitä mihinkään.
Onko lohdun sanoja? Onko joku joskus päässyt pois tästä tilanteesta?
Kuullostaa uuvuttavalta ja ymmärrän hyvin, että jossain kohta ei enää ole mitään "onpas kivaa raivailla, pirskahteleeko tämä tavara iloa"-tunnelmaa.
Voi olla että olet jo tämän tehnyt, mutta mitä jos ottaisit sieltä liinavaatteista kaikkein ihanimmat, vaikka kolme aluslakanaa ja kolme pussilakanaa, jotka haluat käyttää? Ja loput kierrätykseen, jos ovat kuluneita niin energiajäte on ihan ok paikka, jos et jaksa alkaa enempää kierrättämään. Sama pyyhkeissä. Jos et käytä pöytäliinoja, nekin pois tai säästät yhden, joka on erityisen kaunis ja käytät sitä vaikka jouluna. Tällöin et joudu varsinaisesti arvioimaan kaikkia läpi, vaan mietit vaan onko joukossa jotain erityisesti säilyttämisen arvoista. Loput laatikkoon/pussiin ja kierrätykseen/roskiin sen kummemmin läpikäymättä.
Koriste-esineissä sama, onko joku, jonka haluat nähdä esillä? Säilytä se, loput läpikäymättä kierrätykseen/roskiin.
Musta itsestäni tuntui muuton jälkeen välillä tuolta ja me sentään muutettiin isompaan..Jotenkin se tavara oli aiemmin kaikki paikoillaan ja kun muutti, piti kaikelle miettiä paikka uudelleen ja tuntui että kaikki on vaan tavaraa täynnä. Mutta tuolla metodilla, että kierrätykseen/ roskiin vaan jos ei erityisesti nimenomaan halua säilyttää jotain, saatiin varastollinen meille turhia tavaroita hävitettyä.
Tsemppiä!
Valokuva-albumit voisivat tämän jälkeen mahtua vaikka vaatekaapin hyllylle? Niitä en lähtisi hävittämään läpikäymättä.
Vierailija kirjoitti:
hattentatti kirjoitti:
En ole osallistunut tähän keskusteluun aiemmin.
Pahoittelen, että hairahdan nyt tuosta salaattikulho-keskustelusta. Se on hyvä ja ajatuksia herättävä keskustelu, ja toivottavasti se jatkuu.
Muutin viime keväänä olosuhteiden pakosta pienempään asuntoon (pieni kaksio). Olen asunut aiemmin isommissa asunnoissa ja perheeseen on myös kuulunut enemmän jäseniä. Nyt olen yksin.
Olen hävittänyt tavaraa "kaksin käsin", vienyt Konttiin ainakin 15 kertaa useita säkkejä tai jokunen laatikko/ säkki kerrallaan (auto on pieni). Myin lukuisia huonekaluja pois. Jätteisiin meni hirveästi romua,
Vieläkin asunnossani on kolme pahvista muuttolaatikkoa, joita en ole saanut tyhjennettyä - siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole mitään paikkaa, mihin tyhjentää niitä enää.
Avasin juuri ne laatikot ja ahdistuin. Yhdessä näyttää olevan kirjoja ja vanhoja valokuva-albumeita. Ei ole enää hyllytilaa. Yhdessä erilaisia koriste-esineitä, Ei ole mitään paikkaa niille. Yhdessä kaikenlaista sälää.
Lisäksi minulla on valtava varasto erilaisia liinavaatteita, vaikka olen niistäkin hankkiutunut ahkerasti eroon. Miksi minulla on edelleen niin paljon pussilakanoita, aluslakanoita, ja ties mitä äidiltä saatuja pöytäliinoja, joita en edes ikinä käytä?
Olen niin uupunut tähän tavaroiden setvimiseen. Haluaisin vaan, että ne kaikki olisi pois eikä minun tarvitsisi enää ikinä nähdä niitä, koskea niihin, lajitella niitä tai roudata niitä mihinkään.
Onko lohdun sanoja? Onko joku joskus päässyt pois tästä tilanteesta?
Kuullostaa uuvuttavalta ja ymmärrän hyvin, että jossain kohta ei enää ole mitään "onpas kivaa raivailla, pirskahteleeko tämä tavara iloa"-tunnelmaa.
Voi olla että olet jo tämän tehnyt, mutta mitä jos ottaisit sieltä liinavaatteista kaikkein ihanimmat, vaikka kolme aluslakanaa ja kolme pussilakanaa, jotka haluat käyttää? Ja loput kierrätykseen, jos ovat kuluneita niin energiajäte on ihan ok paikka, jos et jaksa alkaa enempää kierrättämään. Sama pyyhkeissä. Jos et ....
Kiitos myötäelämisestä ja kiitos hyvistä ohjeista. En tosiaan ole osannut katsoa tuosta näkökulmasta, että minkä rajatun määrän tiettyjä tavaroita haluaisin säilyttää. Olen vain jotenkin tavara tavaralta tehnyt päätöksiä.
Vaikeinta onkin ehkä muuttaa itseäni ajatuksissani YKSIN asuvaksi. Yksin asuva ei tarvitse kovin monia lakanoita ja kippoja... eikä minulla käy paljon vieraitakaan, no ei nyt ainakaan kun on tämä korona. Mutta ei muutenkaan hirveästi.
On hirveän vaikea ymmärtää, miten kaikki nämä järkyttävät määrät tavaraa ovat joutuneet haltuuni. Olen ainakin kymmenen viimeisen vuoden ajan ollut ostavinani "vain tarpeeseen". Totuus taitaa olla jotain muuta. Minulla on vielä varastokin ihan pullollaan tavaraa, ja mikä pahinta, myös vanhempieni luona oleva varasto on täynnä vain minun tavaroitani. Näyttääpä hirveältä, nyt kun kirjoitin sen tähän.
Rupeankin tosiaan miettimään, että mitä tarvitsen (tai välttämättä haluan säilyttää, kuten valokuvat ja muut erityiset muistot), ja loput on turhaa. Mielenkiintoinen näkökulma kyllä.
hattentatti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hattentatti kirjoitti:
En ole osallistunut tähän keskusteluun aiemmin.
Pahoittelen, että hairahdan nyt tuosta salaattikulho-keskustelusta. Se on hyvä ja ajatuksia herättävä keskustelu, ja toivottavasti se jatkuu.
Muutin viime keväänä olosuhteiden pakosta pienempään asuntoon (pieni kaksio). Olen asunut aiemmin isommissa asunnoissa ja perheeseen on myös kuulunut enemmän jäseniä. Nyt olen yksin.
Olen hävittänyt tavaraa "kaksin käsin", vienyt Konttiin ainakin 15 kertaa useita säkkejä tai jokunen laatikko/ säkki kerrallaan (auto on pieni). Myin lukuisia huonekaluja pois. Jätteisiin meni hirveästi romua,
Vieläkin asunnossani on kolme pahvista muuttolaatikkoa, joita en ole saanut tyhjennettyä - siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole mitään paikkaa, mihin tyhjentää niitä enää.
Avasin juuri ne laatikot ja ahdistuin. Yhdessä näyttää olevan kirjoja ja vanhoja valokuva-albumeita. Ei ole enää hyllytilaa. Yhdessä erilaisia koriste-esineitä, Ei ole mitään paikkaa niille. Yhdessä kaikenlaista sälää.
Lisäksi minulla on valtava varasto erilaisia liinavaatteita, vaikka olen niistäkin hankkiutunut ahkerasti eroon. Miksi minulla on edelleen niin paljon pussilakanoita, aluslakanoita, ja ties mitä äidiltä saatuja pöytäliinoja, joita en edes ikinä käytä?
Olen niin uupunut tähän tavaroiden setvimiseen. Haluaisin vaan, että ne kaikki olisi pois eikä minun tarvitsisi enää ikinä nähdä niitä, koskea niihin, lajitella niitä tai roudata niitä mihinkään.
Onko lohdun sanoja? Onko joku joskus päässyt pois tästä tilanteesta?
Kuullostaa uuvuttavalta ja ymmärrän hyvin, että jossain kohta ei enää ole mitään "onpas kivaa raivailla, pirskahteleeko tämä tavara iloa"-tunnelmaa.
Voi olla että olet jo tämän tehnyt, mutta mitä jos ottaisit sieltä liinavaatteista kaikkein ihanimmat, vaikka kolme aluslakanaa ja kolme pussilakanaa, jotka haluat käyttää? Ja loput kierrätykseen, jos ovat kuluneita niin energiajäte on ihan ok paikka, jos et jaksa alkaa enempää kierrättämään. Sama pyyhkeissä. Jos et ....
Kiitos myötäelämisestä ja kiitos hyvistä ohjeista. En tosiaan ole osannut katsoa tuosta näkökulmasta, että minkä rajatun määrän tiettyjä tavaroita haluaisin säilyttää. Olen vain jotenkin tavara tavaralta tehnyt päätöksiä.
Vaikeinta onkin ehkä muuttaa itseäni ajatuksissani YKSIN asuvaksi. Yksin asuva ei tarvitse kovin monia lakanoita ja kippoja... eikä minulla käy paljon vieraitakaan, no ei nyt ainakaan kun on tämä korona. Mutta ei muutenkaan hirveästi.
On hirveän vaikea ymmärtää, miten kaikki nämä järkyttävät määrät tavaraa ovat joutuneet haltuuni. Olen ainakin kymmenen viimeisen vuoden ajan ollut ostavinani "vain tarpeeseen". Totuus taitaa olla jotain muuta. Minulla on vielä varastokin ihan pullollaan tavaraa, ja mikä pahinta, myös vanhempieni luona oleva varasto on täynnä vain minun tavaroitani. Näyttääpä hirveältä, nyt kun kirjoitin sen tähän.
Rupeankin tosiaan miettimään, että mitä tarvitsen (tai välttämättä haluan säilyttää, kuten valokuvat ja muut erityiset muistot), ja loput on turhaa. Mielenkiintoinen näkökulma kyllä.
Joo, minäkin ajattelin muutossa, että onneksi ei ole ylimääräistä tavaraa kun mitään turhaa ei ole vuosiin ostettu.. Totuus olikin sitten vähän toinen, oli se varastollinen kaikkea itselle turhaa. Näin se varmaan on useimmilla, joku asia voi olla sillä hetkellä ollut tarpeellinen kun se on ostettu ja vasta ajan kanssa sitten muuttunut tarpeettomaksi.
Tuossa tilanteessa en ehkä ottaisi stressiä niistä varastoista, kun saa arjen kannalta sen kodin toimivaksi ja sieltä ylimääräiset pois, niin varastossa olevien kamojen suhteen voi tehdä jotain sitten joskus, kun jaksaa.
Niin ja sanottakoon, etten ole itse kaivannut yhtään niistä tavaroista, joita laitettiin pois tuolla "säästän minkä erityisesti haluan säästää, muut pois"-tavalla. En oikeasti näin muutaman vuoden jälkeen enää muista edes osaa tavaroista mitä oli, muistan vaan sen ahdistavan määrän.
hattentatti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hattentatti kirjoitti:
En ole osallistunut tähän keskusteluun aiemmin.
Pahoittelen, että hairahdan nyt tuosta salaattikulho-keskustelusta. Se on hyvä ja ajatuksia herättävä keskustelu, ja toivottavasti se jatkuu.
Muutin viime keväänä olosuhteiden pakosta pienempään asuntoon (pieni kaksio). Olen asunut aiemmin isommissa asunnoissa ja perheeseen on myös kuulunut enemmän jäseniä. Nyt olen yksin.
Olen hävittänyt tavaraa "kaksin käsin", vienyt Konttiin ainakin 15 kertaa useita säkkejä tai jokunen laatikko/ säkki kerrallaan (auto on pieni). Myin lukuisia huonekaluja pois. Jätteisiin meni hirveästi romua,
Vieläkin asunnossani on kolme pahvista muuttolaatikkoa, joita en ole saanut tyhjennettyä - siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole mitään paikkaa, mihin tyhjentää niitä enää.
Avasin juuri ne laatikot ja ahdistuin. Yhdessä näyttää olevan kirjoja ja vanhoja valokuva-albumeita. Ei ole enää hyllytilaa. Yhdessä erilaisia koriste-esineitä, Ei ole mitään paikkaa niille. Yhdessä kaikenlaista sälää.
Lisäksi minulla on valtava varasto erilaisia liinavaatteita, vaikka olen niistäkin hankkiutunut ahkerasti eroon. Miksi minulla on edelleen niin paljon pussilakanoita, aluslakanoita, ja ties mitä äidiltä saatuja pöytäliinoja, joita en edes ikinä käytä?
Olen niin uupunut tähän tavaroiden setvimiseen. Haluaisin vaan, että ne kaikki olisi pois eikä minun tarvitsisi enää ikinä nähdä niitä, koskea niihin, lajitella niitä tai roudata niitä mihinkään.
Onko lohdun sanoja? Onko joku joskus päässyt pois tästä tilanteesta?
Kuullostaa uuvuttavalta ja ymmärrän hyvin, että jossain kohta ei enää ole mitään "onpas kivaa raivailla, pirskahteleeko tämä tavara iloa"-tunnelmaa.
Voi olla että olet jo tämän tehnyt, mutta mitä jos ottaisit sieltä liinavaatteista kaikkein ihanimmat, vaikka kolme aluslakanaa ja kolme pussilakanaa, jotka haluat käyttää? Ja loput kierrätykseen, jos ovat kuluneita niin energiajäte on ihan ok paikka, jos et jaksa alkaa enempää kierrättämään. Sama pyyhkeissä. Jos et ....
Kiitos myötäelämisestä ja kiitos hyvistä ohjeista. En tosiaan ole osannut katsoa tuosta näkökulmasta, että minkä rajatun määrän tiettyjä tavaroita haluaisin säilyttää. Olen vain jotenkin tavara tavaralta tehnyt päätöksiä.
Vaikeinta onkin ehkä muuttaa itseäni ajatuksissani YKSIN asuvaksi. Yksin asuva ei tarvitse kovin monia lakanoita ja kippoja... eikä minulla käy paljon vieraitakaan, no ei nyt ainakaan kun on tämä korona. Mutta ei muutenkaan hirveästi.
On hirveän vaikea ymmärtää, miten kaikki nämä järkyttävät määrät tavaraa ovat joutuneet haltuuni. Olen ainakin kymmenen viimeisen vuoden ajan ollut ostavinani "vain tarpeeseen". Totuus taitaa olla jotain muuta. Minulla on vielä varastokin ihan pullollaan tavaraa, ja mikä pahinta, myös vanhempieni luona oleva varasto on täynnä vain minun tavaroitani. Näyttääpä hirveältä, nyt kun kirjoitin sen tähän.
Rupeankin tosiaan miettimään, että mitä tarvitsen (tai välttämättä haluan säilyttää, kuten valokuvat ja muut erityiset muistot), ja loput on turhaa. Mielenkiintoinen näkökulma kyllä.
Minä olen tehnyt myös niin, että joskus inspiraation iskiessä kerään pari kassillista kierrätykseen / roskiin. Sitten tilanne saa olla ja marinoitua ja taas myöhemmin iskee inspiraatio ja jotain lähtee luonnostaan, ilman tuskaa.
Tsemppiä <3
Miten salaattikulho voi olla ongelma? Meillä on salaattikulho päivittäisessä käytössä ihan salaattikulhona. Harvoin ehtii tiskikoneesta edes kaappiin, kun on uudelleen käytösdä.