tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Siitä on aikaa kun luin Fumio Sasakin kirjan Goodbye, things. Mutta se oivallus minkä hän huomasi ja analysoi itsessään soitti myös jotain säveltä minun sisälläni. Se, että hankimme kotiimme esineitä, joilla rakennamme omaa imagoa mahdollisia vieraita ajatellen. Haluamme esittää, että minä harrastan lukemista, juuri näiden kirjojen lukemista, huomaatteko, näettekö? Ja emme ehkä koskaan lue kaikkia, ja tunnemme ahdistusta.

Miksi ihmeessä yrittäisin tehdä esineillä vaikutusta itsestäni ihmisille, jotka olen kutsunut kotiini?

Jonkunlaisesta epävarmuudestahan se kertoo ja epävarmuutta on varmaankin meistä useimmilla ainakin jonkin verran. Pidäthän minusta, kodistani, olenko riittävän hyvä? 

Minulla on aina siivousstressi kun tiedän, että ystäviä on tulossa kylään. Tiedän että heilläkään ei ole kaikki aina 247 täydellisesti tiptop, mutta silti.

Ja tiedostan tämän stressaamisen olevan tarpeetonta, mutta silti.

Joka kerta sama homma, hädissäni siistin kotia ja sitten vielä kesken vierailunkin saatan mielessäni soimata itseäni jos huomaan jonkun asian mikä vielä olisi pitänyt siistiä. Huh. 

Kunpa oppisin ottamaan vähän rennommin. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä huomio. On kyllä aika järkyttävää, kun varsinaisia ns. lahjapapereita ei voi laittaa edes paperinkeräykseen. Myös erilaiset kierrätettävät pussukat yms. on toki myös hyviä.

Olen viimevuosina käyttänyt yhä useammin lahjakasseja. 

Enkä koskaan kirjoita kassiin mitään, niin lahjansaaja voi sen halutessaan käyttää uudelleen. 

(Jos tarvitsee merkitä, niin olen lahjanarulla kiinnittänyt kortin lahjakassin "sankaan". 

Sen voi leikata pois ilman, että kassi vahingoittuu). 

Mielenkiintoisia kommentteja lahjakulttuureihin liittyen, mutta en itse lähtisi yleistämään noin laajasti. Olen itsekin asunut vuosikausia kahdessa eri saksankielisessä maassa ja lisäksi puolisoni on Aasiasta ja tuttavapiirini kansainvälinen. En kuitenkaan ole huomannut mitään suuria eroja eri kulttuurien välillä. Yksilöiden välillä erot ovat suuria, mutta epäilen sen johtuvan muista tekijöistä kuin siitä, mihin maahan on sattunut syntymään. Esimerkiksi olen todennut että keski-iän ohittaneet naiset antavat tavaralahjoja enemmän kuin muut, mutta tämä on vain oma huomioni. Kuten joku tuossa aiemmin kommentoikin, niin itsekin annan aikuisille vain syötäviä tai juotavia lahjoja, jos sitäkään. Näin on ollut tapana myös suomalaisten sukulaisteni ja kavereideni keskuudessa. En siis allekirjoittaisi väitettä, että suomalaiset antavat paljon tavaralahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisia kommentteja lahjakulttuureihin liittyen, mutta en itse lähtisi yleistämään noin laajasti. Olen itsekin asunut vuosikausia kahdessa eri saksankielisessä maassa ja lisäksi puolisoni on Aasiasta ja tuttavapiirini kansainvälinen. En kuitenkaan ole huomannut mitään suuria eroja eri kulttuurien välillä. Yksilöiden välillä erot ovat suuria, mutta epäilen sen johtuvan muista tekijöistä kuin siitä, mihin maahan on sattunut syntymään. Esimerkiksi olen todennut että keski-iän ohittaneet naiset antavat tavaralahjoja enemmän kuin muut, mutta tämä on vain oma huomioni. Kuten joku tuossa aiemmin kommentoikin, niin itsekin annan aikuisille vain syötäviä tai juotavia lahjoja, jos sitäkään. Näin on ollut tapana myös suomalaisten sukulaisteni ja kavereideni keskuudessa. En siis allekirjoittaisi väitettä, että suomalaiset antavat paljon tavaralahjoja.

Ja jos suomalaiset antaisivat erityisen paljon tavaralahjoja, pula-aika ei sitä selitä. Kaikissa Euroopan maissa oli pula-aika sodan jälkeen, se ei ole mikään suomalaisiin rajautuva kokemus. Monissa muissa maissa aineellinen hyvinvointi on alkanut lisääntyä huomattavasti myöhemmin kuin meillä, ja tällä logiikalla esimerkiksi Venäjällä ja monissa muissa transitio- ja nousevissa talouksissa lahjojen antamisen pitäisi olla ylitsevuotavaista.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli joskus ompelukone ja välillä olen haikaillut sitä, mut toisaalta muistan senkin miten sille ei ollut sopivaa paikkaa ja se pyöri komeron lattialla kun ei mahtunut hyllyjen väliin. Eikä sitä viitsinyt ottaa käyttöön heti jolloin oli jo iso kasa korjattavaa kun kaivoin sen esiin eikä se taas innostanut yhtään.

Mulla oli kyl joskus myös stepperi jota kuvittelin käyttäväni telkkaria katsoessani... pariin kertaan sekin innostus jäi. Näistä olen aikoinaan hankkiutunut eroon. Nyt pähkäilen mitä vauvatarvikkeita säästää, onko itkuhälyttimelle tarvetta enää, mitä tehdä vauvan ammeelle, jne.

Sauvakävelysauvat otin käyttöön noin vuosikymmenen tauon jälkeen. Ne ei onneksi vieneet paljoa tilaa varastossa, tosin oli pitkän aikaa kaksijakoinen fiilis että noitakin pitäisi käyttää tai heittää pois, en vaan saanut aikaiseksi.

Vauvan ammeesta tuli mieleen että me mietittiin valmiiksi että ei osteta sellaista kun sille ei olisi sitten käyttöä. Pikkuvauvana mahtui kylvettämään tiskialtaassa ja sit kun rupesi liikaa roiskimaan niin ostettiin sellainen violetti pehmeästä (muovista? silikonista?) aineesta tehty iso korkealaitainen vati missä on kahvat. Sille keksii kyllä jatkokäyttöä joko pyykkikoppana tai puutarhassa johonkin tai kun on nätin värinen niin voi esim istuttaa kukkia siihen:)

Remppaa pukkaa ja vaatekaapit menee vaihtoon. Vihdoinkin on pakko niitä kamoja käydä läpi.

Eilen tyhjensin ompelu/arskartelu kaappia. Kaksi pussillista kankaita lähtee kierrätykseen. 3 kassillista roskiin: ikuisuusprojekteja, pikkutilkkuja ja askarteluun säästettyä ihme silppua. Ihanaa, ainakin kaksi hyllyllistä tavaraa pois nurkista.

Seuraavaksi käyn läpi verhot. Niistä jaa varmasti taas kassillisen pois kaapista.

Lasten leluja myös iso kasa kiertoon. Näitä pitää ehkä yrittää myydäkin, mikä on taas oma ponnistuksensa. Mutta pääasia, että homma on saatu liikkeelle.

Hoardaajan lapsena kasvaneena en siedä pienintäkään sotkua kauempaa aikaa. Elämäni mullistui kun näin dokumentin nimeltä Minimalism. Suosittelen kaikille, antaa kummasti uutta perspektiiviä siihen, mikä oikeasti on tärkeetä elämässä.

Oletteko huomanneet, että monesti pienituloisten ihmisten asunnot saattavat olla täynnä tavaraa ja tilpehööriä, mutta ”hyvätuloisten” siistejä, vähemmän tavaraa? Tämä nyt on aika karkea yleistys, mutta pohjautuu omiin havaintoihini. Onko niin, että ne ”vähätuloiset” ostavat enemmän pientä ja halpaa tavaraa? Joka kirppiskäynnillä lapsille jotain pientä kivaa, kun ei muka kalliiseen ole varaa (vaikka oikeasti ei tarvitsisi mitään)

Vierailija kirjoitti:

Oletteko huomanneet, että monesti pienituloisten ihmisten asunnot saattavat olla täynnä tavaraa ja tilpehööriä, mutta ”hyvätuloisten” siistejä, vähemmän tavaraa? Tämä nyt on aika karkea yleistys, mutta pohjautuu omiin havaintoihini. Onko niin, että ne ”vähätuloiset” ostavat enemmän pientä ja halpaa tavaraa? Joka kirppiskäynnillä lapsille jotain pientä kivaa, kun ei muka kalliiseen ole varaa (vaikka oikeasti ei tarvitsisi mitään)

Kyllä tästä taitaa olla tutkimustakin. Mutta ei ihan noin kuin päättelit. Karsiminen ja minimalismi ei varmasti ole ensimmäisenä mielessä, jos taloudessa on tiukkaa ja henkiset voimavarat vähissä. Ensin pitää saada muut asiat kuntoon ja sitten voi miettiä lusikoiden määrää ja sen yhden tarkoin valitun tuikkukipon paikkaa. Kärjistän tarkoituksella, koska on hyvä muistaa, että tämä keskustelu on lähinnä hyväosaisten vinkkejä toisilleen. Siinä ei ole mitään pahaa (omatkin viestini tähän ketjuun ovat juuri näitä pilkunviilausviestejä..), mutta kyllä oma etuoikeutettu asema kannattaa huomioida ennen kuin kommentoi muiden tapaa elää omassa kodissaan.

Mitä mieltä olette seuraavista esineistä: kalavati, munakupit, snapsilasit, salaattikulho, tarjoilulautanen, haudutuskattila yms . yhteen tarkoitukseen suunnatut esineet?

Mulla ei noita edellä mainittuja ole, mutta pari vuotta sitten mulla oli meneillään vaihe, että tein itse viiliä. Löysin kirppikseltä sopivat kulhot, jotka voi pinota päällekkäin sillä tavalla, että ne eivät mene sisäkkäin, eli kun ne on pinottu, siellä joka kulhossa voi olla tavaraa. Todella hankala selittää.

Nyt olen havahtunut siihen, että ne ovat turhaan kaapissani, en halua enää mitään astioita, joita tulee käytettyä vain yhteen tarkoitukseen. Niitähän voisi käyttää siis mihin vain, mitä kulhosta syödään, mutta mulla tulee käytettyä niitä vain siihen viiliin, jota en ole yli vuoteen tehnyt aktiivisesti. Nyt kun sain tämän muotoiltua itselleni näkyviin, on helpompi luopua niistä, koska en näe enää mitään syytä säästämiselle. Jos viili-innostus tulee vielä, voin pinota ne kulho-lautanen-kulho-lautanen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli joskus ompelukone ja välillä olen haikaillut sitä, mut toisaalta muistan senkin miten sille ei ollut sopivaa paikkaa ja se pyöri komeron lattialla kun ei mahtunut hyllyjen väliin. Eikä sitä viitsinyt ottaa käyttöön heti jolloin oli jo iso kasa korjattavaa kun kaivoin sen esiin eikä se taas innostanut yhtään.

Mulla oli kyl joskus myös stepperi jota kuvittelin käyttäväni telkkaria katsoessani... pariin kertaan sekin innostus jäi. Näistä olen aikoinaan hankkiutunut eroon. Nyt pähkäilen mitä vauvatarvikkeita säästää, onko itkuhälyttimelle tarvetta enää, mitä tehdä vauvan ammeelle, jne.

Sauvakävelysauvat otin käyttöön noin vuosikymmenen tauon jälkeen. Ne ei onneksi vieneet paljoa tilaa varastossa, tosin oli pitkän aikaa kaksijakoinen fiilis että noitakin pitäisi käyttää tai heittää pois, en vaan saanut aikaiseksi.

Vauvan ammeesta tuli mieleen että me mietittiin valmiiksi että ei osteta sellaista kun sille ei olisi sitten käyttöä. Pikkuvauvana mahtui kylvettämään tiskialtaassa ja sit kun rupesi liikaa roiskimaan niin ostettiin sellainen violetti pehmeästä (muovista? silikonista?) aineesta tehty iso korkealaitainen vati missä on kahvat. Sille keksii kyllä jatkokäyttöä joko pyykkikoppana tai puutarhassa johonkin tai kun on nätin värinen niin voi esim istuttaa kukkia siihen:)

Minulla kyllä on turkkikoiralla vauvan amme, koska muuten olisi elämä mennyt hankalaksi. Amme oli saunassa säilössä ja vein kierrätykseen, kun koira kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette seuraavista esineistä: kalavati, munakupit, snapsilasit, salaattikulho, tarjoilulautanen, haudutuskattila yms . yhteen tarkoitukseen suunnatut esineet?

Mulla ei noita edellä mainittuja ole, mutta pari vuotta sitten mulla oli meneillään vaihe, että tein itse viiliä. Löysin kirppikseltä sopivat kulhot, jotka voi pinota päällekkäin sillä tavalla, että ne eivät mene sisäkkäin, eli kun ne on pinottu, siellä joka kulhossa voi olla tavaraa. Todella hankala selittää.

Nyt olen havahtunut siihen, että ne ovat turhaan kaapissani, en halua enää mitään astioita, joita tulee käytettyä vain yhteen tarkoitukseen. Niitähän voisi käyttää siis mihin vain, mitä kulhosta syödään, mutta mulla tulee käytettyä niitä vain siihen viiliin, jota en ole yli vuoteen tehnyt aktiivisesti. Nyt kun sain tämän muotoiltua itselleni näkyviin, on helpompi luopua niistä, koska en näe enää mitään syytä säästämiselle. Jos viili-innostus tulee vielä, voin pinota ne kulho-lautanen-kulho-lautanen

Näitä ahaa elämyksiä tulee joka päivä. Ollaan saatu lahjaksi esim. saman sarjan valkoviini ja punaviinilasit. Ihan kiva, mutta viiniä juodaan se kaksi tai kolme kertaa vuodessa ja nää lasit vie puolet kaapista ja sen lisäksi niitä ei voi pestä koneessa, on sen verran hankalan muotoiset. Ei voi myydä kun lahjanantaja huomaisi ettei niitä enää ole ja varmasti loukkaantuisi. Jatkan vielä listaasi: jäätelökone, smoothiekone, mehulinko, shamppanjavispilä. Mitä ihmettä, ensin ostetaan samppanjaa niiden kuplien takia ja sit vispilödään ne pois? Mitä me hullut ei ostettais? Laitoin taas myyntiin tavaraa, että saa tilaa kaappeihin. Tuikkulyhtyjäkin on toistakymmentä (saatuja) enkä enää polta kynttilöitä. Yritän pysyä pois kaupoilta joulukiireiden aikaan, kun se ostohulluus tarttuu kun näkee kaikkien panikoivan ympärillä. Aika huvin asia on jo ostamien puolelta, muttet ehkä pitäis laittaa pankkikorttiin kiinni lappu, että mieti nyt vielä tarvitsetko sitä oikeesti.

Multa löytyy ne snapsilasit ja salaattikulho. Snapsilasit on useammin käytössä dipille kuin viinalle :D Kätevä laittaa lautaselle pieneen lasiin dippi. Salaattikulho on käytössä koko ajan, välillä käsin tiskaus ja uudelleen salaattia siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette seuraavista esineistä: kalavati, munakupit, snapsilasit, salaattikulho, tarjoilulautanen, haudutuskattila yms . yhteen tarkoitukseen suunnatut esineet?

Mulla ei noita edellä mainittuja ole, mutta pari vuotta sitten mulla oli meneillään vaihe, että tein itse viiliä. Löysin kirppikseltä sopivat kulhot, jotka voi pinota päällekkäin sillä tavalla, että ne eivät mene sisäkkäin, eli kun ne on pinottu, siellä joka kulhossa voi olla tavaraa. Todella hankala selittää.

Nyt olen havahtunut siihen, että ne ovat turhaan kaapissani, en halua enää mitään astioita, joita tulee käytettyä vain yhteen tarkoitukseen. Niitähän voisi käyttää siis mihin vain, mitä kulhosta syödään, mutta mulla tulee käytettyä niitä vain siihen viiliin, jota en ole yli vuoteen tehnyt aktiivisesti. Nyt kun sain tämän muotoiltua itselleni näkyviin, on helpompi luopua niistä, koska en näe enää mitään syytä säästämiselle. Jos viili-innostus tulee vielä, voin pinota ne kulho-lautanen-kulho-lautanen

Näitä ahaa elämyksiä tulee joka päivä. Ollaan saatu lahjaksi esim. saman sarjan valkoviini ja punaviinilasit. Ihan kiva, mutta viiniä juodaan se kaksi tai kolme kertaa vuodessa ja nää lasit vie puolet kaapista ja sen lisäksi niitä ei voi pestä koneessa, on sen verran hankalan muotoiset. Ei voi myydä kun lahjanantaja huomaisi ettei niitä enää ole ja varmasti loukkaantuisi. Jatkan vielä listaasi: jäätelökone, smoothiekone, mehulinko, shamppanjavispilä. Mitä ihmettä, ensin ostetaan samppanjaa niiden kuplien takia ja sit vispilödään ne pois? Mitä me hullut ei ostettais? Laitoin taas myyntiin tavaraa, että saa tilaa kaappeihin. Tuikkulyhtyjäkin on toistakymmentä (saatuja) enkä enää polta kynttilöitä. Yritän pysyä pois kaupoilta joulukiireiden aikaan, kun se ostohulluus tarttuu kun näkee kaikkien panikoivan ympärillä. Aika huvin asia on jo ostamien puolelta, muttet ehkä pitäis laittaa pankkikorttiin kiinni lappu, että mieti nyt vielä tarvitsetko sitä oikeesti.

Ei tavaraa tarvitse säilyttää sen takia, että joku loukkaantuu. Sittenpähän loukkaantuu, aika hölmöä loukkaantua siitä, että mitä muut säilyttää kotonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli joskus ompelukone ja välillä olen haikaillut sitä, mut toisaalta muistan senkin miten sille ei ollut sopivaa paikkaa ja se pyöri komeron lattialla kun ei mahtunut hyllyjen väliin. Eikä sitä viitsinyt ottaa käyttöön heti jolloin oli jo iso kasa korjattavaa kun kaivoin sen esiin eikä se taas innostanut yhtään.

Mulla oli kyl joskus myös stepperi jota kuvittelin käyttäväni telkkaria katsoessani... pariin kertaan sekin innostus jäi. Näistä olen aikoinaan hankkiutunut eroon. Nyt pähkäilen mitä vauvatarvikkeita säästää, onko itkuhälyttimelle tarvetta enää, mitä tehdä vauvan ammeelle, jne.

Sauvakävelysauvat otin käyttöön noin vuosikymmenen tauon jälkeen. Ne ei onneksi vieneet paljoa tilaa varastossa, tosin oli pitkän aikaa kaksijakoinen fiilis että noitakin pitäisi käyttää tai heittää pois, en vaan saanut aikaiseksi.

Vauvan ammeesta tuli mieleen että me mietittiin valmiiksi että ei osteta sellaista kun sille ei olisi sitten käyttöä. Pikkuvauvana mahtui kylvettämään tiskialtaassa ja sit kun rupesi liikaa roiskimaan niin ostettiin sellainen violetti pehmeästä (muovista? silikonista?) aineesta tehty iso korkealaitainen vati missä on kahvat. Sille keksii kyllä jatkokäyttöä joko pyykkikoppana tai puutarhassa johonkin tai kun on nätin värinen niin voi esim istuttaa kukkia siihen:)

Tiskialtaassa pestään p*skaista peräreikää!! Huhhuh. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se on just hienoa, että täällä on keskustelua sekä niiden "tavarahamstereiden" että jo pidemmällä prosessissa olevien karsijatyyppien kanssa. Totta kai vertaistukea ja vinkkejä voi saada kumpikin kummaltakin!

Tarjoiluasioista. En ole koskaan tehnyt boolia, jos tulisi tilanne että pitäis tehdä, pyytäisin boolikulhon ja kauhan lainaan joltain ystävältä. Mulla on valkoinen Teeman astiasto ja keksit tarjoilen vieraille syvästä kulhosta, syön samasta jogurttia tai puuroa. Kakku tai piirakkapalat menee ruokalautaselta, valmiiksi leikattu patonkipalat syvästä keittolautasesta. Mulla on kaksi Kastehelmen isoa kulhoa ja pienet jälkiruokakulhot. Isot toimii popcornille, sipseille tai vaikka viinirypäleille, pienistä pähkinöitä ja karkkeja.

Jos haluan kattaa juhlavammin, niin noilla arkiastioilla saa kyllä nättin pöydän, kun laittaa pöytäliinan, kauniit servietit, kynttilöitä, jalallisiin laseihin voi solmia narusta rusetit jne. Mutta ymmärrän, jos jollakin on paljon juhlia ja vieraita, niin sitten varmasti on järkevää olla erikseen tarjoiluastioita. Kai siinäkin on tärkeää vain miettiä, että mitä itse haluaa. Jos ne monet eri kulhot ja tarjottimet ärsyttää ja vie tilaa, niin niistä kannattaa silloin luopua. Jos ne aidosti tuo hyvää mieltä, niin ei missään nimessä kannata luopua!

Lisäksi kaappiin mahtumisen kannalta on aika sama onko isoja kulhoja yksi vai viisi jos ne kaikki mahtuvat sisäkkäin. Ja kun itsellä ainakin leipoessa tarvitsen usein sen kaksi kulhoa tai jopa kolme samaan aikaan niin en nyt ihan heti rupeaisi tällaista käyttötavaraa karsimaan. Koriste-esineet olen heivannut jo aikaa sitten, pölynkerääjiä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli joskus ompelukone ja välillä olen haikaillut sitä, mut toisaalta muistan senkin miten sille ei ollut sopivaa paikkaa ja se pyöri komeron lattialla kun ei mahtunut hyllyjen väliin. Eikä sitä viitsinyt ottaa käyttöön heti jolloin oli jo iso kasa korjattavaa kun kaivoin sen esiin eikä se taas innostanut yhtään.

Mulla oli kyl joskus myös stepperi jota kuvittelin käyttäväni telkkaria katsoessani... pariin kertaan sekin innostus jäi. Näistä olen aikoinaan hankkiutunut eroon. Nyt pähkäilen mitä vauvatarvikkeita säästää, onko itkuhälyttimelle tarvetta enää, mitä tehdä vauvan ammeelle, jne.

Sauvakävelysauvat otin käyttöön noin vuosikymmenen tauon jälkeen. Ne ei onneksi vieneet paljoa tilaa varastossa, tosin oli pitkän aikaa kaksijakoinen fiilis että noitakin pitäisi käyttää tai heittää pois, en vaan saanut aikaiseksi.

Vauvan ammeesta tuli mieleen että me mietittiin valmiiksi että ei osteta sellaista kun sille ei olisi sitten käyttöä. Pikkuvauvana mahtui kylvettämään tiskialtaassa ja sit kun rupesi liikaa roiskimaan niin ostettiin sellainen violetti pehmeästä (muovista? silikonista?) aineesta tehty iso korkealaitainen vati missä on kahvat. Sille keksii kyllä jatkokäyttöä joko pyykkikoppana tai puutarhassa johonkin tai kun on nätin värinen niin voi esim istuttaa kukkia siihen:)

Tiskialtaassa pestään p*skaista peräreikää!! Huhhuh. 

Itse asiassa pesen vauvan pepun kakasta vessan lavuaarissa. Joskus harvoin kun on joutunut tiskialtaassa pesemään niin sitten olen pessyt altaan saman tien perään. Jos on noin pöpökammoinen niin ei varmaan kannata hankkia vauvaa, sitä kakkaa nimittäin tulee eikä sille juuri mitään voi, kannattaa vaan toivoa että se tulee pestäville pinnoille ;)

Vierailija kirjoitti:

Multa löytyy ne snapsilasit ja salaattikulho. Snapsilasit on useammin käytössä dipille kuin viinalle :D Kätevä laittaa lautaselle pieneen lasiin dippi. Salaattikulho on käytössä koko ajan, välillä käsin tiskaus ja uudelleen salaattia siihen.

Toihan on mitä parasta, että olet keksinyt ns. uusiokäyttöä niille :) Jos niitä snapsilaseja ei olisi, kyllä sä silti varmasti keksisit jonkun dippiastian. Onko salaattikulho sellainen, jota käytät myös muuhun tarjoiluun ja leivontaan, vai tuleeko vain käytettyä salaatille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli joskus ompelukone ja välillä olen haikaillut sitä, mut toisaalta muistan senkin miten sille ei ollut sopivaa paikkaa ja se pyöri komeron lattialla kun ei mahtunut hyllyjen väliin. Eikä sitä viitsinyt ottaa käyttöön heti jolloin oli jo iso kasa korjattavaa kun kaivoin sen esiin eikä se taas innostanut yhtään.

Mulla oli kyl joskus myös stepperi jota kuvittelin käyttäväni telkkaria katsoessani... pariin kertaan sekin innostus jäi. Näistä olen aikoinaan hankkiutunut eroon. Nyt pähkäilen mitä vauvatarvikkeita säästää, onko itkuhälyttimelle tarvetta enää, mitä tehdä vauvan ammeelle, jne.

Sauvakävelysauvat otin käyttöön noin vuosikymmenen tauon jälkeen. Ne ei onneksi vieneet paljoa tilaa varastossa, tosin oli pitkän aikaa kaksijakoinen fiilis että noitakin pitäisi käyttää tai heittää pois, en vaan saanut aikaiseksi.

Vauvan ammeesta tuli mieleen että me mietittiin valmiiksi että ei osteta sellaista kun sille ei olisi sitten käyttöä. Pikkuvauvana mahtui kylvettämään tiskialtaassa ja sit kun rupesi liikaa roiskimaan niin ostettiin sellainen violetti pehmeästä (muovista? silikonista?) aineesta tehty iso korkealaitainen vati missä on kahvat. Sille keksii kyllä jatkokäyttöä joko pyykkikoppana tai puutarhassa johonkin tai kun on nätin värinen niin voi esim istuttaa kukkia siihen:)

Tiskialtaassa pestään p*skaista peräreikää!! Huhhuh. 

Itse asiassa pesen vauvan pepun kakasta vessan lavuaarissa. Joskus harvoin kun on joutunut tiskialtaassa pesemään niin sitten olen pessyt altaan saman tien perään. Jos on noin pöpökammoinen niin ei varmaan kannata hankkia vauvaa, sitä kakkaa nimittäin tulee eikä sille juuri mitään voi, kannattaa vaan toivoa että se tulee pestäville pinnoille ;)

Pöpökammoinen?

Ei kai tiskiallas ole tarkoitettu takapuolen pesemiseen? 

Niitä p*skabakteereja kun jää johonkin altaaseen, niin siitähän ne kivasti siirtyvät eteenpäin. Hyi helvata sentään! Täytyy sanoa, että kyllä ihmisissä on sontaista sakkia. 

Tämän sontaisuuden takia meillä on nyt korona yms.