tavarapaljous :(

Vanhoja pitsiliinoja voi käyttää verhoina.  Ja vanhoista pitsilakanoista voi tehdä myös verhot tai kapan, joka on tehty niistä pitsisuikaleista.

Valkoiset lakanat voi värjätä.

Rikkinäiset lakanat matonkuteiksi.

Itse olen vaan kaikki ottanut käyttöön.

Konmarissa mm tyhjensin kaikki lakanat, ne mitkä eivät ikinä päässeet käyttöön, suoraan kirppikselke.

En ole yli 5 v ostanut yhtään pussilakanaa jne. Aina välillä haluaisin, mutta muistan mikä oli lähtötilanne.

Nyt jos pitäisi kotoa löytää 100 tarpeetonta tavaraa, en löytäisi.

Kaikki ovat jossain vaiheessa olleet käytössä ja ovat myös käyttökelpoisia.

Huomasin että tuolla aiemmassa kommentissa joku ihmetteli salaatinlaittoa suoraan lautaselle. Minä teen niin. Meitä on 4-6 henkilöä syömässä niin teen ruokaisan salaatin suoraan lautasille ja kaikille just se määrä kun tiedän että kyseinen tyyppi syö. Ruuan lisukkeeksi en koskaan tee salaattia. Meillä syödään liharuuan kera joko bataattia tai muuten hörystettyjä tai uunivihanneksia. Ei niiden lisäksi tarvita salaattia että saa kaiken tarvitsemansa. Tarjoiluastiat on meillä vähän turhia kun tarjoilen ruuan suoraan lautasille kattiloista, pannuista jne...

Sain tarpeekseni ylimääräisistä astioista muutama vuosi sitten. Meillä on tosiaan yksi  syvä lautanen/kulho joka on kuitenkin aika matala syväksi lautaseksi jokaiselle josta voi syödä kaikki aamupuurosta ja jäätelöstä keittoon, salaattiin ja pihviin. 

Kulho-muki-aterimet. Siinä meidän perheen jokaisen jäsenen oma henkilökohtainen ruokailuastiasto. Tiskinpesukoneesta on tullut tarpeeton. Kattilat, pellit sun muut on pidetty priimakunnossa. Jaksaa paremmin puunata kun on vähemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Huomasin että tuolla aiemmassa kommentissa joku ihmetteli salaatinlaittoa suoraan lautaselle. Minä teen niin. Meitä on 4-6 henkilöä syömässä niin teen ruokaisan salaatin suoraan lautasille ja kaikille just se määrä kun tiedän että kyseinen tyyppi syö. Ruuan lisukkeeksi en koskaan tee salaattia. Meillä syödään liharuuan kera joko bataattia tai muuten hörystettyjä tai uunivihanneksia. Ei niiden lisäksi tarvita salaattia että saa kaiken tarvitsemansa. Tarjoiluastiat on meillä vähän turhia kun tarjoilen ruuan suoraan lautasille kattiloista, pannuista jne...

Sain tarpeekseni ylimääräisistä astioista muutama vuosi sitten. Meillä on tosiaan yksi  syvä lautanen/kulho joka on kuitenkin aika matala syväksi lautaseksi jokaiselle josta voi syödä kaikki aamupuurosta ja jäätelöstä keittoon, salaattiin ja pihviin. 

Kulho-muki-aterimet. Siinä meidän perheen jokaisen jäsenen oma henkilökohtainen ruokailuastiasto. Tiskinpesukoneesta on tullut tarpeeton. Kattilat, pellit sun muut on pidetty priimakunnossa. Jaksaa paremmin puunata kun on vähemmän. 

Eikö teillä käy vieraita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostan kaupasta vain valmistusaineluettelottomia tuotteita. Eli en mitään mihin on edes kahta tuotetta sekoitettu. Ei ruoan itsetekemiseen tarvita hirveää kippoarsenaalia. Salaattiakaan en koskaan tee kulhoon vaan suoraan lautaselle - en ymmärrä miksi se pitäisi ensin pistää kulhoon, kun sen ottaisi siitä kuitenkin suoraan lautaselle.

/=//

Teetkö kaikille salaatit suoraan lautaselle? Jos on vaikka 5 perheessä niin ehkä kivampi että jokainen saa ottaa salaattia sen verran kuin haluaa.

Mikäli asut ja syöt yksin, on tietysti eri juttu.

Puoliso osaa tehdä ja annostella itse omat salattinsa. Taisikin olla jokin suurperhejuttu tämä salaatin säilöminen kulhossa, kun ei näin lapsivapaana ole koskaan tullut mieleenkään tuollaista tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomasin että tuolla aiemmassa kommentissa joku ihmetteli salaatinlaittoa suoraan lautaselle. Minä teen niin. Meitä on 4-6 henkilöä syömässä niin teen ruokaisan salaatin suoraan lautasille ja kaikille just se määrä kun tiedän että kyseinen tyyppi syö. Ruuan lisukkeeksi en koskaan tee salaattia. Meillä syödään liharuuan kera joko bataattia tai muuten hörystettyjä tai uunivihanneksia. Ei niiden lisäksi tarvita salaattia että saa kaiken tarvitsemansa. Tarjoiluastiat on meillä vähän turhia kun tarjoilen ruuan suoraan lautasille kattiloista, pannuista jne...

Sain tarpeekseni ylimääräisistä astioista muutama vuosi sitten. Meillä on tosiaan yksi  syvä lautanen/kulho joka on kuitenkin aika matala syväksi lautaseksi jokaiselle josta voi syödä kaikki aamupuurosta ja jäätelöstä keittoon, salaattiin ja pihviin. 

Kulho-muki-aterimet. Siinä meidän perheen jokaisen jäsenen oma henkilökohtainen ruokailuastiasto. Tiskinpesukoneesta on tullut tarpeeton. Kattilat, pellit sun muut on pidetty priimakunnossa. Jaksaa paremmin puunata kun on vähemmän. 

Eikö teillä käy vieraita?

Ei käy ruokavieraita. Ja jos minulle tulee ystävä kahville niin aina on puhdas muki sitä varten. Meillä ruokailuastiat pesee jokainen itse käytön jälkeen eivätkä roiku tiskialtaan reunamilla ja kaks lapsista oleskelee osan ajasta opiskelupaikkakunnillaan niin usein se kaksi settiä on tyhjänpanttina. Tosielämässä hyvin harvoin on ulkopuolisia meillä nauttimassa astioista jotakin. Yleensä mennään kahville kahvilaan tai ravintolaan, pizzalle tms. jos tarvetta sellaiseen on. 

Vierailija kirjoitti:

Huomasin että tuolla aiemmassa kommentissa joku ihmetteli salaatinlaittoa suoraan lautaselle. Minä teen niin. Meitä on 4-6 henkilöä syömässä niin teen ruokaisan salaatin suoraan lautasille ja kaikille just se määrä kun tiedän että kyseinen tyyppi syö. Ruuan lisukkeeksi en koskaan tee salaattia. Meillä syödään liharuuan kera joko bataattia tai muuten hörystettyjä tai uunivihanneksia. Ei niiden lisäksi tarvita salaattia että saa kaiken tarvitsemansa. Tarjoiluastiat on meillä vähän turhia kun tarjoilen ruuan suoraan lautasille kattiloista, pannuista jne...

Sain tarpeekseni ylimääräisistä astioista muutama vuosi sitten. Meillä on tosiaan yksi  syvä lautanen/kulho joka on kuitenkin aika matala syväksi lautaseksi jokaiselle josta voi syödä kaikki aamupuurosta ja jäätelöstä keittoon, salaattiin ja pihviin. 

Kulho-muki-aterimet. Siinä meidän perheen jokaisen jäsenen oma henkilökohtainen ruokailuastiasto. Tiskinpesukoneesta on tullut tarpeeton. Kattilat, pellit sun muut on pidetty priimakunnossa. Jaksaa paremmin puunata kun on vähemmän. 

Sama, ei mitään tarvetta tarjoiluastioille. Miksi siirtää ruoka ensin kattilasta tms toiseen astiaan, josta suoraan lautaselle?

Ruokavieraita meillä käy hyvin harvoin, ja hekin niin läheisiä että eivät loukkaannu jos joutuvat ottamaan ruoan suoraan pannulta, eikä jostain erillisestä astiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomasin että tuolla aiemmassa kommentissa joku ihmetteli salaatinlaittoa suoraan lautaselle. Minä teen niin. Meitä on 4-6 henkilöä syömässä niin teen ruokaisan salaatin suoraan lautasille ja kaikille just se määrä kun tiedän että kyseinen tyyppi syö. Ruuan lisukkeeksi en koskaan tee salaattia. Meillä syödään liharuuan kera joko bataattia tai muuten hörystettyjä tai uunivihanneksia. Ei niiden lisäksi tarvita salaattia että saa kaiken tarvitsemansa. Tarjoiluastiat on meillä vähän turhia kun tarjoilen ruuan suoraan lautasille kattiloista, pannuista jne...

Sain tarpeekseni ylimääräisistä astioista muutama vuosi sitten. Meillä on tosiaan yksi  syvä lautanen/kulho joka on kuitenkin aika matala syväksi lautaseksi jokaiselle josta voi syödä kaikki aamupuurosta ja jäätelöstä keittoon, salaattiin ja pihviin. 

Kulho-muki-aterimet. Siinä meidän perheen jokaisen jäsenen oma henkilökohtainen ruokailuastiasto. Tiskinpesukoneesta on tullut tarpeeton. Kattilat, pellit sun muut on pidetty priimakunnossa. Jaksaa paremmin puunata kun on vähemmän. 

Eikö teillä käy vieraita?

Ei käy ruokavieraita. Ja jos minulle tulee ystävä kahville niin aina on puhdas muki sitä varten. Meillä ruokailuastiat pesee jokainen itse käytön jälkeen eivätkä roiku tiskialtaan reunamilla ja kaks lapsista oleskelee osan ajasta opiskelupaikkakunnillaan niin usein se kaksi settiä on tyhjänpanttina. Tosielämässä hyvin harvoin on ulkopuolisia meillä nauttimassa astioista jotakin. Yleensä mennään kahville kahvilaan tai ravintolaan, pizzalle tms. jos tarvetta sellaiseen on. 

Meillä on vaan myös yhdet lakanat ja pyyhkeet kaikille ja käsienpesu-pyyheitä kaksi. Tämäkin joskus aiheuttaa ihmetystä. Laitan kerran viikossa lakanat ja pyyhkeet pesukoneeseen plus keittiön neljä pyyhettä. Meidän pyyhkeet on muuten vohvelikangasta. Kun olisin aikanaan jo tajunnut kuinka hyvät ja kätevät on. meillä nämä pyyhkeet olleet nyt 8 vuotta ja tämä systeemi ja ihan kuin uudet edelleen. Eivät vie paljon tilaa koneessa myöskään. Samoin lakanat. Ostin kunnon lakanat silloin kerralla. 

Meillä ei myöskään ole ainuttakaan koristetyynyä. Verhot sentään on, nekin vain yhdet eli ei mitään vaihtareita. Samat olleet 10 vuotta. pesen vaan välillä. 

Aloin tähän kun oli neljä lasta kotona ja halusin yksinkertaistaa kodinhoitoa. en ole katunut kertaakaan ja kaikki on toiminut. Aluksi pari viikkoa oli silloin aikanaan vaikeaa mutta kun tottui niin siitä se sitten lähti. Käytän joka viikko kaksi tuntia siivoamiseen ja siinä kahdessa tunnissa peseytyvät siis myös ne liinavaatteet. 

Ja erittäin erittäin harva järjestää säännöllisesti 30 tai edes 10 hengen juhlia.

10 henkeä taitaa olla ihan normijoulu, jopa korona-aikanakin sallittu.

Mutta onhan se niinkin, että usein niitä juhlia, jouluja ja muita alkaa järjestää sitten kun on itse vähän vanhempi. Nuorena opiskelijatyttönä minä olin se joka meni vanhempien tai muiden sukulaisten luokse kutsuttua jouluna, synttäreille, ristiäisiin, rippijuhliin tai jonkun kesämökille juhannuksena. Siinä vaiheessa elämää keittiössäni yksi kattilaa, yksi kahvikuppi, kaksi lautasta jne.

Nyt on perhettä, lapsetkin alkavat pariutua, väki lisääntyy.

Kannattaa muistaa, keski-ikäiset ja sitä vanhemmat, että mitä tahansa tavaraa ostatte, se on sitten teidän riesana loppuelämänne ajan. Ei kuulu loppuun verhot, lakanat, pyyhkeet, astiat, matot, peitot, vaatteet (poislukien sukat yms)

Toinen siskoistani on tolkuton hamsteri, toinen hävittää aivan kaiken ja sitten lainailee minulta kattiloita, tehosekottajaa, jne.

Hankalaa molemmilla.

Vierailija kirjoitti:

hattentatti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hattentatti kirjoitti:

En ole osallistunut tähän keskusteluun aiemmin. 

Pahoittelen, että hairahdan nyt tuosta salaattikulho-keskustelusta. Se on hyvä ja ajatuksia herättävä keskustelu, ja toivottavasti se jatkuu.

Muutin viime keväänä olosuhteiden pakosta pienempään asuntoon (pieni kaksio). Olen asunut aiemmin isommissa asunnoissa ja perheeseen on myös kuulunut enemmän jäseniä. Nyt olen yksin. 

Olen hävittänyt tavaraa "kaksin käsin", vienyt Konttiin ainakin 15 kertaa useita säkkejä tai jokunen laatikko/ säkki kerrallaan (auto on pieni). Myin lukuisia huonekaluja pois. Jätteisiin meni hirveästi romua,

Vieläkin asunnossani on kolme pahvista muuttolaatikkoa, joita en ole saanut tyhjennettyä - siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole mitään paikkaa, mihin tyhjentää niitä enää. 

Avasin juuri ne laatikot ja ahdistuin. Yhdessä näyttää olevan kirjoja ja vanhoja valokuva-albumeita. Ei ole enää hyllytilaa. Yhdessä erilaisia koriste-esineitä, Ei ole mitään paikkaa niille. Yhdessä kaikenlaista sälää. 

Lisäksi minulla on valtava varasto erilaisia liinavaatteita, vaikka olen niistäkin hankkiutunut ahkerasti eroon. Miksi minulla on edelleen niin paljon pussilakanoita, aluslakanoita, ja ties mitä äidiltä saatuja pöytäliinoja, joita en edes ikinä käytä?

Olen niin uupunut tähän tavaroiden setvimiseen. Haluaisin vaan, että ne kaikki olisi pois eikä minun tarvitsisi enää ikinä nähdä niitä, koskea niihin, lajitella niitä tai roudata niitä mihinkään.

Onko lohdun sanoja? Onko joku joskus päässyt pois tästä tilanteesta?

Kuullostaa uuvuttavalta ja ymmärrän hyvin, että jossain kohta ei enää ole mitään "onpas kivaa raivailla, pirskahteleeko tämä tavara iloa"-tunnelmaa.

Voi olla että olet jo tämän tehnyt, mutta mitä jos ottaisit sieltä liinavaatteista kaikkein ihanimmat, vaikka kolme aluslakanaa ja kolme pussilakanaa, jotka haluat käyttää? Ja loput kierrätykseen, jos ovat kuluneita niin energiajäte on ihan ok paikka, jos et jaksa alkaa enempää kierrättämään. Sama pyyhkeissä. Jos et ....

Kiitos myötäelämisestä ja kiitos hyvistä ohjeista. En tosiaan ole osannut katsoa tuosta näkökulmasta, että minkä rajatun määrän tiettyjä tavaroita haluaisin säilyttää. Olen vain jotenkin tavara tavaralta tehnyt päätöksiä.

Vaikeinta onkin ehkä muuttaa itseäni ajatuksissani YKSIN asuvaksi. Yksin asuva ei tarvitse kovin monia lakanoita ja kippoja... eikä minulla käy paljon vieraitakaan, no ei nyt ainakaan kun on tämä korona. Mutta ei muutenkaan hirveästi. 

On hirveän vaikea ymmärtää, miten kaikki nämä järkyttävät määrät tavaraa ovat joutuneet haltuuni. Olen ainakin kymmenen viimeisen vuoden ajan ollut ostavinani "vain tarpeeseen". Totuus taitaa olla jotain muuta. Minulla on vielä varastokin ihan pullollaan tavaraa, ja mikä pahinta, myös vanhempieni luona oleva varasto on täynnä vain minun tavaroitani. Näyttääpä hirveältä, nyt kun kirjoitin sen tähän.

Rupeankin tosiaan miettimään, että mitä tarvitsen (tai välttämättä haluan säilyttää, kuten valokuvat ja muut erityiset muistot), ja loput on turhaa. Mielenkiintoinen näkökulma kyllä.

Olen huomannut, että tuohon tilanteeseen joutuu, jos ostaa uutta ja mitään vanhaa ei pistetä pois. Esimerkiksi vaikka pyyhkeet, minulla on kaikki pyyhkeet olemassam mitä lapsena käytetty. Pyyhkeet sinänsä eivät mene huonoksi, mutta kiva on ollut näköjään ostaa aina uusi välillä... Lakanoita oli meillä kotona ihan hirveät pinot, silti yhtään lakanaa ei liiennyt esimerkiksi opiskeluasuntooni tai myöhemmin. Nyt on sitten uusia lakanoita, miehen äidiltä perittyjä lakanoita ja vanhemmilla edelleen niitä kunnon lakanakankaan lakanoita iso hyllyllinen.

Pöytäliinatilanteeseen joutuu, kun kaikki on säästetty. Kaapeissa on koulussa tehdyt vohveliliinat , kaikki mahdolliset, sitten tuli myös perittyjä liinoja- Niitä oli monta säkillistä, varmaan 2-3 edellisen polven liinat. Kaikki oli säästetty, reikäiset ja likaiset myös.

Nyt minun pitäisi tehdä niille jotain. Meillä ei asuntoon myöskään käy pitsiliinat pöydille kun ei ole sellaisia pöytiä. Mutta mihis laitat ne tai kauniit käsinkirjotut liinat. Ei niistä kukaan maksa paljoa etenkin jos pientä kulumaa. Niin nyt olen sitten joko hirveä ihminen, jos hävitän vaivalla tehdyt työt tai sitten käytän päiväni tuskailuun kun tursuavat kaapeistam kun ei mahdu mihinkään.

Näin noihin tilanteisiin voi joutua...

Jos haluat nuo kirjotut hyvään kotiin, niin kts facesta Nea Design, ja kysy kiinnostaako häntä. Ei välttis maksa niistä, mutta käsityö jää elämään. Hän on ommellut esim reppuihin niitä vanhoja kirjontatöitä. Ottaa vastaan ainakin trikoota, nahkaa materiaaleiksi.

Vierailija kirjoitti:

hattentatti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hattentatti kirjoitti:

En ole osallistunut tähän keskusteluun aiemmin. 

Pahoittelen, että hairahdan nyt tuosta salaattikulho-keskustelusta. Se on hyvä ja ajatuksia herättävä keskustelu, ja toivottavasti se jatkuu.

Muutin viime keväänä olosuhteiden pakosta pienempään asuntoon (pieni kaksio). Olen asunut aiemmin isommissa asunnoissa ja perheeseen on myös kuulunut enemmän jäseniä. Nyt olen yksin. 

Olen hävittänyt tavaraa "kaksin käsin", vienyt Konttiin ainakin 15 kertaa useita säkkejä tai jokunen laatikko/ säkki kerrallaan (auto on pieni). Myin lukuisia huonekaluja pois. Jätteisiin meni hirveästi romua,

Vieläkin asunnossani on kolme pahvista muuttolaatikkoa, joita en ole saanut tyhjennettyä - siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole mitään paikkaa, mihin tyhjentää niitä enää. 

Avasin juuri ne laatikot ja ahdistuin. Yhdessä näyttää olevan kirjoja ja vanhoja valokuva-albumeita. Ei ole enää hyllytilaa. Yhdessä erilaisia koriste-esineitä, Ei ole mitään paikkaa niille. Yhdessä kaikenlaista sälää. 

Lisäksi minulla on valtava varasto erilaisia liinavaatteita, vaikka olen niistäkin hankkiutunut ahkerasti eroon. Miksi minulla on edelleen niin paljon pussilakanoita, aluslakanoita, ja ties mitä äidiltä saatuja pöytäliinoja, joita en edes ikinä käytä?

Olen niin uupunut tähän tavaroiden setvimiseen. Haluaisin vaan, että ne kaikki olisi pois eikä minun tarvitsisi enää ikinä nähdä niitä, koskea niihin, lajitella niitä tai roudata niitä mihinkään.

Onko lohdun sanoja? Onko joku joskus päässyt pois tästä tilanteesta?

Kuullostaa uuvuttavalta ja ymmärrän hyvin, että jossain kohta ei enää ole mitään "onpas kivaa raivailla, pirskahteleeko tämä tavara iloa"-tunnelmaa.

Voi olla että olet jo tämän tehnyt, mutta mitä jos ottaisit sieltä liinavaatteista kaikkein ihanimmat, vaikka kolme aluslakanaa ja kolme pussilakanaa, jotka haluat käyttää? Ja loput kierrätykseen, jos ovat kuluneita niin energiajäte on ihan ok paikka, jos et jaksa alkaa enempää kierrättämään. Sama pyyhkeissä. Jos et ....

Kiitos myötäelämisestä ja kiitos hyvistä ohjeista. En tosiaan ole osannut katsoa tuosta näkökulmasta, että minkä rajatun määrän tiettyjä tavaroita haluaisin säilyttää. Olen vain jotenkin tavara tavaralta tehnyt päätöksiä.

Vaikeinta onkin ehkä muuttaa itseäni ajatuksissani YKSIN asuvaksi. Yksin asuva ei tarvitse kovin monia lakanoita ja kippoja... eikä minulla käy paljon vieraitakaan, no ei nyt ainakaan kun on tämä korona. Mutta ei muutenkaan hirveästi. 

On hirveän vaikea ymmärtää, miten kaikki nämä järkyttävät määrät tavaraa ovat joutuneet haltuuni. Olen ainakin kymmenen viimeisen vuoden ajan ollut ostavinani "vain tarpeeseen". Totuus taitaa olla jotain muuta. Minulla on vielä varastokin ihan pullollaan tavaraa, ja mikä pahinta, myös vanhempieni luona oleva varasto on täynnä vain minun tavaroitani. Näyttääpä hirveältä, nyt kun kirjoitin sen tähän.

Rupeankin tosiaan miettimään, että mitä tarvitsen (tai välttämättä haluan säilyttää, kuten valokuvat ja muut erityiset muistot), ja loput on turhaa. Mielenkiintoinen näkökulma kyllä.

Olen huomannut, että tuohon tilanteeseen joutuu, jos ostaa uutta ja mitään vanhaa ei pistetä pois. Esimerkiksi vaikka pyyhkeet, minulla on kaikki pyyhkeet olemassam mitä lapsena käytetty. Pyyhkeet sinänsä eivät mene huonoksi, mutta kiva on ollut näköjään ostaa aina uusi välillä... Lakanoita oli meillä kotona ihan hirveät pinot, silti yhtään lakanaa ei liiennyt esimerkiksi opiskeluasuntooni tai myöhemmin. Nyt on sitten uusia lakanoita, miehen äidiltä perittyjä lakanoita ja vanhemmilla edelleen niitä kunnon lakanakankaan lakanoita iso hyllyllinen.

Pöytäliinatilanteeseen joutuu, kun kaikki on säästetty. Kaapeissa on koulussa tehdyt vohveliliinat , kaikki mahdolliset, sitten tuli myös perittyjä liinoja- Niitä oli monta säkillistä, varmaan 2-3 edellisen polven liinat. Kaikki oli säästetty, reikäiset ja likaiset myös.

Nyt minun pitäisi tehdä niille jotain. Meillä ei asuntoon myöskään käy pitsiliinat pöydille kun ei ole sellaisia pöytiä. Mutta mihis laitat ne tai kauniit käsinkirjotut liinat. Ei niistä kukaan maksa paljoa etenkin jos pientä kulumaa. Niin nyt olen sitten joko hirveä ihminen, jos hävitän vaivalla tehdyt työt tai sitten käytän päiväni tuskailuun kun tursuavat kaapeistam kun ei mahdu mihinkään.

Näin noihin tilanteisiin voi joutua...

Tutulta kuulostaa!   Itseäni auttaa, kun/jos tiedän, että tavara menee vielä käyttöön, joku voi siitä hyötyä.  Eläinsuojelutahot ottavat mielellään vanhoja pyyhkeitä ja lakanoita.  Itse vein käsikirjotut liinat yms, kuolinpesästä  löytyi myös mm.  esiliinoja, tyynynpäällisiä, pannumyssyjä, poppanoita, nenäliinoja jne. jne. Tampereella Nextiiliin. Ajattelin, että joku käsityöntekijä/tuunaaja noista ehkä jotain saa tehtyä.  

Enpä minäkään niitä ikinä olisi käyttänyt. Ja esim. ennen on käytetty selvästi pienempiä tyynyjä, meillä olisi ollut vähän tarvetta tyynyliinoille, mutta noista vanhoista ei sopinut kuin osa. 

Vierailija kirjoitti:

Salaattikulhokeskusteluun. Minulla on paljon kulhoja ja käytän niitä kyllä ihan ristiin keskenään milloin mihinkin, mutta aina sanon "annatko sen sipsikipon" ja sitten laitan sinne vaikka salaatin. Joka kerta kaupassa pitää estää Itseä ostamasta uusia kippoja ja kulhoja.

7 keraamista iittalan ruokakippoa, jotka päivittäisessä dippi/keitto/ruoka/yms käytössä.

1 kulho ja 4 pientä lasista kippoa, näitä käytetään jouluna ja muulloin jos vieraita ja enemmän sortteja ettei päivittäiset riitä.

5 isompaa tarjoilukulhoa. Joista 3 on tavallaan turhia, korkeintaan on kolme käytössä yhtäaikaa ja yhden voisi korvata isolla kannellisella. +edellä mainittu lasinen, eli neljä turhaa. Mutta nämä ovat avohyllyssä koristeena ja minusta aivan ihania :D

7 eri kokoista muovista kannellista kulhoa, kaikkia käytän, mutta ei tarvitsisi olla näin montaa, kaksi olen saanut lahjaksi ja viisi oli sellainen setti.

4 muovista sekoituskulhoa. Vatkaimesta jää naarmuja, niin en halua "hienommissa" vatkata, kahta käytän ja kaksi on miehen omia, eikä halua niitä laittaa pois. Miehen omissa toisessa on kansi, mutta omassa pienemmässä on mittataulukko, niin en saa kumpaakaan laitettua pois.

Ehkä 6 pienempää kippoa, nämä lähes kaikki aina jääkaapissa, juustoja, leikkeleita, tähteitä yms.

Näiden lisäksi on pakastusrasiat ja kuivakaapissa on kaikki aineet kipoissa, kun joskus nuorena oli jotain ötököitä kuiva-aineissa, yök. Varmaan sata kippoa keittiössä.

Mutta lähes kaikkia käytän, isoa osaa yhtä aikaakin. Vaikka pärjäisin vähemmällä, niin minusta on tyhmää laittaa jääkaappiin tukkimaan isoa kippoa, kun on vaan joku pieni ruuanjämä, siksi on hyvä olla eri kokoisia. En myöskään ikinä käytä tai osta tuorekelmua.

Mutta kipot ja kulhot on minulle se ongelma alue. On vaikea edes luopua isoista muovisista karkkirasioista, niitäkin on meillä organisoinnissa käytetty monessa paikkaa. Samoin kauniimmista pahvirasiosta ja pastilliaskeista. Hamstraan säilytysastioita ja luovun kaikesta säilytettävästä :D

Ot mut pakko sanoo, tästä salaattikulhokeskustelustavois vois joku kohta tahdä väikkärin 😀

Onko kokemuksia missä voisi yrittää myydä koruja ja kelloja?[/quote]

---------

kultakorut, romukultaa, kultasepät ostavat kilohinnalla.

Vierailija kirjoitti:

Olen niin iloinen 😊 sain pitkästä aikaa kerättyä kassillisen tavaraa Konttiin vietäväksi. Olen kärvistellyt kun en jaksa kaikkea käydä taas lävitse, ajattelin sitten kokeilla harventamista. Eli kassin kanssa availin kaappeja ja laatikoita ja silmäilin ne läpi periaatteella, että mitä en huomaisi tai kaipaisi jos se ei olisi enää siellä seuraavan kerran. Eli etsin itselleni yhdentekeviä tavaroita. Aika nopeasti tuli muovikassillinen täyteen pelkästään keittiöstä. Taidan tehdä saman muissa huoneissa kun ehdin. Löytyi myös ihan uusiakin tavaroita, joista pari lähtee joululahjaksi eteenpäin. Aion kyllä sanoa, että saa laittaa kiertoon jos ei ole itsellä tarvetta. Onko kokemuksia missä voisi yrittää myydä koruja ja kelloja?

Koruja olen nähnyt myynnissä Huutonetissä. Kelloista en osaa sanoa, mutta jos ei ole jotain erityisen arvokkaita keräilykelloja (siis tuhansia euroja) niin huutis voisi toimia myös.

Riippuen missä asut, niin ainakin joissain kaupungeissa (ehkä pienemmissäkin paikoissa) osto- ja myyntiliikkeet ja vanhan tavaran myyntiliikkeet ostavat, ainakin osa niistä. Korut menevät tosi helposti romukultana, joten yrittäisin - koruista riippuen - myydä itse ensin vaikka juuri huutiksessa tai muussa nettihuutokaupassa. Facebookista voi myös löytyä koruille ja kelloille omia myyntiryhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin iloinen 😊 sain pitkästä aikaa kerättyä kassillisen tavaraa Konttiin vietäväksi. Olen kärvistellyt kun en jaksa kaikkea käydä taas lävitse, ajattelin sitten kokeilla harventamista. Eli kassin kanssa availin kaappeja ja laatikoita ja silmäilin ne läpi periaatteella, että mitä en huomaisi tai kaipaisi jos se ei olisi enää siellä seuraavan kerran. Eli etsin itselleni yhdentekeviä tavaroita. Aika nopeasti tuli muovikassillinen täyteen pelkästään keittiöstä. Taidan tehdä saman muissa huoneissa kun ehdin. Löytyi myös ihan uusiakin tavaroita, joista pari lähtee joululahjaksi eteenpäin. Aion kyllä sanoa, että saa laittaa kiertoon jos ei ole itsellä tarvetta. Onko kokemuksia missä voisi yrittää myydä koruja ja kelloja?

Koruja olen nähnyt myynnissä Huutonetissä. Kelloista en osaa sanoa, mutta jos ei ole jotain erityisen arvokkaita keräilykelloja (siis tuhansia euroja) niin huutis voisi toimia myös.

Riippuen missä asut, niin ainakin joissain kaupungeissa (ehkä pienemmissäkin paikoissa) osto- ja myyntiliikkeet ja vanhan tavaran myyntiliikkeet ostavat, ainakin osa niistä. Korut menevät tosi helposti romukultana, joten yrittäisin - koruista riippuen - myydä itse ensin vaikka juuri huutiksessa tai muussa nettihuutokaupassa. Facebookista voi myös löytyä koruille ja kelloille omia myyntiryhmiä.

Unohtui: Kalevala Korun korut ovat tekemässä ymmärtääkseni rytinällä uutta paluuta, joten niitä myisin suoraan tai ainakin tutkisin hintoja netistä ennen viemistä myyntiliikkeeseen. Tosin pitää muistaa, ettei yrittäjä voi maksaa samaa hintaa kuin itse saisi myydessä, koska yrittäjällä on omat kulunsa, mutta myymisen vaiva jäisi sitten pois itseltä. Valintoja nämä: parempi hinta vai pienempi vaiva. :)

Voihan salaattikulho sentään:)

Tämän ketjun tarkoitushan ei, mun mielestäni, ole se, että jokainen pyrkii minimalismiin, vaan itselleen sopivaan, tarpeelliseen tavaroiden määrään.

Meillä on aika monta kulhoa, mutta juurikin sarja metallisia, jotka menevät sisäkkäin. 

Meillä tehdään ruokaa ja leivotaan paljon, kulhot ovat koko ajan ahkerassa käytössä. Ja osa kulhoista on aina tiskikoneessa likaisena. Ja nyt etätyöaikaan ruoanlaitto ja leipominen on vielä lisääntynyt. 

Juuri laitoin Fb roskalavalla eteenpäin pari uunivuokaa, menivät alta aikayksikön:)

Voi hyvänen aika tätä salaattikulhojuttua.  Kulhoillahan on muutakin käyttöä, kuin salaatin tarjoamisessa.  Ei minullakaan yhtään kulhoa ole, mikä olisi pyhitetty vain salaatille.  Erilaisia kulhoja ja vastaavia minä tarvin leivonnassa ja ruuanlaitossakin.   Ja meillä käy ruokavieraitakin kyllä, ja joskus on isompia juhliakin.  Ja minä teen juhliin tai vieraille erilaisia salaatteja ja jälkiruokiakin joten tarvitaan useampiakin tarjoiluastioita.

Kotona kahden kesken syödään hyvin yksinkertaisesti, ei suuremin kateta pöytää varta vasten.  

Meillä on kummallakin oma kahvimukikin käytössä varmaan viikon verran aina se sama.  Huuhtaistaan vain välillä ja laitetaan tiskipöydälle odottamaan seuraavaa kertaa, kerran viikossa käytetään tiskikoneessa. 

Äidillä ei ole paljon mitään astioita, kun hän on niin nuuka ihminen ollut aina.  Sitten meidän lasten on vietävä sinne omia astioitamme lainaan, kun äidille tulee vieraita.  Ärsyttävää.  No, eihän sillä ole koskaan lautasliinojakaan,.  Jos tulee vieraita, meidän on nekin aina sinne vietävä, kun ei se ymmärrä niittenkään tarvetta.  Heittää pois vajaan pakkauksen, kun mitä tuommoisilla tekee, kaapin täytettä vaan.  Luovi siinä sitten.

No eipähän ole paljon tyhjennettävääkään sitten, kun se aika joskus koittaa.  Joku lohtu sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli joskus ompelukone ja välillä olen haikaillut sitä, mut toisaalta muistan senkin miten sille ei ollut sopivaa paikkaa ja se pyöri komeron lattialla kun ei mahtunut hyllyjen väliin. Eikä sitä viitsinyt ottaa käyttöön heti jolloin oli jo iso kasa korjattavaa kun kaivoin sen esiin eikä se taas innostanut yhtään.

Mulla oli kyl joskus myös stepperi jota kuvittelin käyttäväni telkkaria katsoessani... pariin kertaan sekin innostus jäi. Näistä olen aikoinaan hankkiutunut eroon. Nyt pähkäilen mitä vauvatarvikkeita säästää, onko itkuhälyttimelle tarvetta enää, mitä tehdä vauvan ammeelle, jne.

Sauvakävelysauvat otin käyttöön noin vuosikymmenen tauon jälkeen. Ne ei onneksi vieneet paljoa tilaa varastossa, tosin oli pitkän aikaa kaksijakoinen fiilis että noitakin pitäisi käyttää tai heittää pois, en vaan saanut aikaiseksi.

Vauvan ammeesta tuli mieleen että me mietittiin valmiiksi että ei osteta sellaista kun sille ei olisi sitten käyttöä. Pikkuvauvana mahtui kylvettämään tiskialtaassa ja sit kun rupesi liikaa roiskimaan niin ostettiin sellainen violetti pehmeästä (muovista? silikonista?) aineesta tehty iso korkealaitainen vati missä on kahvat. Sille keksii kyllä jatkokäyttöä joko pyykkikoppana tai puutarhassa johonkin tai kun on nätin värinen niin voi esim istuttaa kukkia siihen:)

Tiskialtaassa pestään p*skaista peräreikää!! Huhhuh. 

Kuule KYLLÄ!  Vauvan pyllyä pestään vaikka tiskialtaassa jos niikseen tulee.  Ihan samahan se on, kuin että pesee sen vauvan pyllerön siellä kylppärin altaassa.  Tuskinpa kenelläkään on erikseen olevaa vauvan pesuallasta, siis niin että siinä ei ikinä pestä mitään muuta.  Siinä kylppärin altaassa pestään sitten milloin mitäkin muutakin, ukothan voi siinä huuhtaista vaikka munansakin, mistäpä sinä sitä tiedät mitä siinä on pesty.  Yleensähän se pesu tapahtuukin juoksevalla vedellä.

Vesihän sen vähäisen kakkamäärän vie mennessään, koska ensinhän se pylly pyyhitään ja altaan voi pestä tiskiaineella, ei siihen mitään jää.  Nykyään ei tiskialtaita juuri edes käytetä tiskaamiseen, kun niin monilla on jo tiskikoneet.  

Vauvan vanna on meillä ollut jo kaksikymmentä vuotta muussa käytössä, siihen on helppo panna likoamaan kaikenlaista,  pesen siinä käsin pieniä mattoja jne.  Se on kätevä juuri sellaiseen.  Tosin se vie tilaa, mutta en heitä pois.  

Minä ainakin tiskaan joka viikko jotain käsin: paistinpannua tai jotain joka ei mahdu tiskikoneeseen. Enkä kyllä vertaisi vessan lavuaaria ja tiskiallasta.... Harva varmaan vessan lavuaarissa astioita tiskaisi, koska se on LIKAINEN.