Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (19894)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä ketjusta!
Kävin hakee kaikki mahdolliset vaatelaatikot varastosta sekä vaatekomerosta terassille ja aion käydä ne läpi siinä tänään , aivan kuten joku täällä neuvoi. Tästä se lähtee.
Varasin myös pientä purtavaa ja juomista. Aion sovittaa läpi kaikki sellaiset joita en ole aikoihin pitänyt. Huh... toivottavasti en haukkaa liian isoa palasta... ;)
Ihmettelen aina tuota että miten joillakin on niin kauheat määrät vaatteita että pitää varastoonkin laatikkokaupalla jemmata. Kyllä minun vaatteet on aina mahtuneet sisälle vaatekaappeihin, joka vuodenajan vaatteet. Yksi entinen naapuri, nuori nainen, tuli kerran naama punaisena jotain kymmentä kassia tai pussia raahaten ovelleen ja sanoi puuskuttaen hakeneensa talvivaatteet varastosta. Meillä ei ole kolmellakaan ihmisellä koskaan ollut tuollaista määrää talvivaatetta, kaikki on aina mahtunut sisälle kaappeihin. Ostetaan uutta kun entinen hajoaa tai jää pieneksi, ei tehdä heräteostoksia eikä osteta huonolaatuisia huvin vuoksi. Ja ihan siisteissä ehjissä vaatteissa kuljetaan aina.
- Vaatteita kertyy helposti paljon, jos pysyy samankokoisena vuodesta (/vuosikymmenestä toiseen). Itse olen ollut abouttirallaa samankokoinen koko aikuisikäni, riittää että ostat yhden kivan mekon vaatekaappia piristämään vaikka joka toinen vuosi, niin sulla on vuosikymmenen päästä jo viisi ylimääräistä kivaa mekkoa. Ja jos ostat niitä ajattomia vaatekappaleita, niin ne kivat mekot ovat edelleen käyttökelpoisia kymmenen vuoden kuluttua, ja parin vuosikymmenen kuluttua sulla on 10 mekkoa, ja kun sovellat tätä strategiaa muihinkin vaatekappaleisiin niin... Eihän sitä toki tarvitsisi uusia ostella, mutta vaihtelu välillä virkistää, ja jos ostaa laatutavaraa, niin eihän ne olemassa olevat vaatekappaleet edes kulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löydetty vanhempieni omakotitalosta:
- Servettejä 17 pakettia, eri värejä ja kokoja. (Eivät käytä kuin juhlissa, edellisistä kotona pidetyistä juhlista 6 vuotta aikaa).
- Vanhoja koruja, jotka rikki: 6 kpl. Ne voi kuulemma joskus korjata. Eivät ole arvokkaita.
- Pehmoleluja jätesäkillinen varastossa.
- Isän luistimet vuodelta 75. Olivat kovalla käytöllä silloin ja sen on näköisetkin. Myös sekalainen valikoima monoja ja lenkkareita vuosikymmeniltä 80-90.
- Kehyksiä laatikollinen, eri kokoja ja värejä. Osa rikki mutta niitähän voi korjata.
- Lautapelejä yksi kaappi täynnä. En muista että edes lapsena oltaisi pelattu niitä kaikkia. Noin 6-8 niistä on sellaisia mitä edelleen edes satunnaisesti pelataan.
- Iso pino ristikkolehtiä. Uusia ostetaan kaupasta koko ajan, mutta näissä vanhoissakin on muutamia vielä tekemättä niin ne siksi odottaa siinä pinossa eikä saa vielä heittää pois.
- Avattuja ja avaamattomia voiteita, tuoksuja, hiustuotteita, saippuoita, yms koko kylppärin kaappi täynnä. Vilkaisin päiväyksiä niin osa mennyt vanhaksi 2000-luvun alussa. Ei saa heittää pois kun niitä voi vielä käyttää.
- Lisäksi koko yksi varasto on täynnä tavaraa jota "voi vielä joskus johonkin tarvita".Voi ei. Joskushan tämä kaikki tulee siivottavaksi. Tuli noista serveteistä mieleen, löysin niitä nimittäin lukuisia paketteja äitini kuolinpesästä ja joitakin myös omista varastoistani:
Paikallisella fb-roskalavalla kysellään säännöllisesti servettejä vanhainkotiin. Mummot ja papat tykkäävät kun on nätisti katettu pöytä. Arvostukseni myös hoitajaa kohtaan, joka näitä keräilee.
Kiva idea! Kaapissa on monta pakettia servettejä, mutta oikeasti niitä tulee käytettyä ehkä kerran kahdessa vuodessa kun joku vanhempi sukulainen käy kahvilla.
Vierailija kirjoitti:
Jos minlla olisi mökki, en haluaisi siitä kotini kaatopaikkaa. Mökilläkin saa pitää mieleisiä verhoja, eikä naapurin vanhoja kulahtaneita, jotka saivat kuolinsiivouksessa lähtötuomion. Vähän sama kuin että pitääkö kaikki reikäiset t-paidat säästää "kotivaatteina" (tai mökkivaatteina)? Miksei voisi kotonakin olla ihan ehjissä, mukavissa paidoissa?
Itse pidän kotonakin mielummin siistejä vaatteita, on mukavampi olo niin. Reikäiset t-paidat voi käyttää vaikka remonttivaatteena ja heittää sitten roskiin, mutta harvoimpa sitä remonttivaatetarvettakaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ongelmana ovat vaatteet ja kengät, omistan niitä mielettömän määrän, ja usein tulen puolivahingossa ostaneeksi kauniin mekon, vaikka entisiä on kaapit väärällään. Rakastan siis kauniita ja naisellisia vaatteita, ja tykkään pukeutua nätisti.
Ahdistaa sikana tämä vaatemeri, vähemmälläkin pärjäisi, mutta tuntuu että osasta on niin vaikea luopua. Toki välillä vien pari ikea kassillista kirpparille tai vaatekeräykseen, mutta kohta mulla on taas saman verran uusia hommattuna. VIhaan tätä hamstraus-piirrettä itsessäni.
Meillä on vielä mieheni kanssa suunnitelmissa muuttaa vuoden sisään pienempään asuntoon, en tiedä mihin silloin tungen nämä röijyni. Tämän hetkisessä kämpässä on paljon normaalia enemmän säilytystilaa, ja nekin lakavat loppua jo.
Vaatehamstereille: lataa kännykkään app tai tee excel (itselläni on Style Book app), johon kuvaat ja lisäät JOKA IKISEN vaatteen ja asusteen, myös kengät ja korut. Itse näen selvästi appin kautta mm. että joidenkin vaatteiden kallis ostohinta on maksanut itsensä takaisin (ohjelma laskee hinnan per käyttö jos kirjaa myös milloin vaatetta on käyttänyt) ja että osa vaatteista vain on ilman käyttöä. Samoin suosituimmista näkee sen, mihin kannattaa panostaa. Tai mitä väriä ei tule käytettyä. Jos lisää tietoihin myös hinnan, näkee kuinka paljon on laittanut koko kasaan rahaa. Se voi olla aika järkytys, vaikka vain arvioisi hinnat.
Tämä on tosi hauska idea, pitääkin ottaa käyttöön seuraavalla kerralla kun käyn kaikki vaatteeni läpi. Kiitos vinkistä!
Suositus Stylebookille täältäkin! Olen käyttänyt nyt jo yli vuoden, vaikka yleensä olen toivoton kaikessa säännöllisesyyttä vaativassa...
On suorastaan koukuttavaa seurata, kuinka paljon vaate maksaa per käyttökerta. Esim. jotkut kalliit yli 100e kengät tai laukku on lopulta 3 senttiä per käyttökerta kun taas 35e mekko on 17,5e kun käytin vain kahdesti ennen kuin luovutin ja laitoin vaatekeräykseen.
Kaikkein hirveimpiä ostoksia ovat ne muutamat vaatteet, jotka löytyvät ”Never worn”-kategoriasta! D:
Olen oppinut todella paljon, harkitsen nykyään tosi tarkkaan eikä tule hutiostoja. Ja on jotenkin ihanaa seurailla tilastoja.
Ostan yleensä vaatteet nettikaupasta (tai etsin kaupasta ostamani vaatteen kuvan netistä), joten vaatteen ostaessani otan siitä tuotesivults kuvakaappauksen ja lisään vaatteen hinnan ja muut tiedot. Ei ole tarvinnut itse kuvata yhtään vaatetta.
Aluksi oli työlästä laittaa kaikki vaatteet, mutta sitten helpottui. :) Lisäilin myös pikkuhiljaa sitä mukaa, kun huomasin, että ai nyt on päällä tällainen paita jonka kuvaa ja tietoja ei vielä ole. Sitten 1 min ja olen lisännyt ne. Pesulapusta löytyy usein mallin nimi tai numerokoodi ja siten kuva netistä. Jos ei löydy, niin googlaan vaikka ”yellow blouse” ja otan lähimpänä olevan kuvan... Ajaa asiansa. :) En jaksaisi itse ottaa hyviä kuvia. Onneksi netistä löytyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on taloyhtiössä kierrätyshylly.
Käyn joka päivä katsomassa onko sinne tullut mitään.
Kotona on vaatehuoneen lattialla tilaa . Vaatehuone on u.n mallinen ja seiniä vasten mahtuu hyvin lattiakerrokseen ja loput takaseinälle.
Lisäksi, kun kotoa löytyy jotain tarpeetonta, samaan kasaan.
Viikkoa ennen laitan kaikki olohuoneen lattialle ja hinnoittelen kaikki, maalarinteipillä hintalappu.
Minulla ja lähistöllä asuvalla ystävällä on nokkakärryt.
5 banaanilaatikkoa päällekkäin 2 kärryihin.
Bussi menee kodin vierestä lähes Hietsun viereen.
8 h meni kun lähdin ja tulin takas.
Vikalla tunnilla tuttu myyjä tuli tekemään businessta. Vein kaikki myymättömät hänelle, 2 laatikollista ja sain valita pöydästä jotain. Otin kauniin huivin. Illalla pesin huivin, on syksyä varten tulossa käyttöön.
Käteistä tuli 480 euroa.
Ensi vuonna uusi yritys.
janitasss kirjoitti:
Suositus Stylebookille täältäkin! Olen käyttänyt nyt jo yli vuoden, vaikka yleensä olen toivoton kaikessa säännöllisesyyttä vaativassa...
On suorastaan koukuttavaa seurata, kuinka paljon vaate maksaa per käyttökerta. Esim. jotkut kalliit yli 100e kengät tai laukku on lopulta 3 senttiä per käyttökerta kun taas 35e mekko on 17,5e kun käytin vain kahdesti ennen kuin luovutin ja laitoin vaatekeräykseen.
Kaikkein hirveimpiä ostoksia ovat ne muutamat vaatteet, jotka löytyvät ”Never worn”-kategoriasta! D:Olen oppinut todella paljon, harkitsen nykyään tosi tarkkaan eikä tule hutiostoja. Ja on jotenkin ihanaa seurailla tilastoja.
Ostan yleensä vaatteet nettikaupasta (tai etsin kaupasta ostamani vaatteen kuvan netistä), joten vaatteen ostaessani otan siitä tuotesivults kuvakaappauksen ja lisään vaatteen hinnan ja muut tiedot. Ei ole tarvinnut itse kuvata yhtään vaatetta.
Aluksi oli työlästä laittaa kaikki vaatteet, mutta sitten helpottui. :) Lisäilin myös pikkuhiljaa sitä mukaa, kun huomasin, että ai nyt on päällä tällainen paita jonka kuvaa ja tietoja ei vielä ole. Sitten 1 min ja olen lisännyt ne. Pesulapusta löytyy usein mallin nimi tai numerokoodi ja siten kuva netistä. Jos ei löydy, niin googlaan vaikka ”yellow blouse” ja otan lähimpänä olevan kuvan... Ajaa asiansa. :) En jaksaisi itse ottaa hyviä kuvia. Onneksi netistä löytyy!
Itse olen tehnyt saman mutta pinterestiin kerännyt kaikki omat vaatteet huvin vuoksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on taloyhtiössä kierrätyshylly.
Käyn joka päivä katsomassa onko sinne tullut mitään.Kotona on vaatehuoneen lattialla tilaa . Vaatehuone on u.n mallinen ja seiniä vasten mahtuu hyvin lattiakerrokseen ja loput takaseinälle.
Lisäksi, kun kotoa löytyy jotain tarpeetonta, samaan kasaan.
Viikkoa ennen laitan kaikki olohuoneen lattialle ja hinnoittelen kaikki, maalarinteipillä hintalappu.
Minulla ja lähistöllä asuvalla ystävällä on nokkakärryt.
5 banaanilaatikkoa päällekkäin 2 kärryihin.Bussi menee kodin vierestä lähes Hietsun viereen.
8 h meni kun lähdin ja tulin takas.
Vikalla tunnilla tuttu myyjä tuli tekemään businessta. Vein kaikki myymättömät hänelle, 2 laatikollista ja sain valita pöydästä jotain. Otin kauniin huivin. Illalla pesin huivin, on syksyä varten tulossa käyttöön.
Käteistä tuli 480 euroa.
Ensi vuonna uusi yritys.
Hyvähän se on lesoilla Hietsun kirppiksestä, lähin kirppis täältä on 50 km päässä. Ohis.
Noniin. Anteeksi, en muista nimimerkkiä enää. Nyt kun ihmetellyt ääneen ihmetykseni ja mielipahani näiden joidenkin suunaukomisia astioistani jne., sain keskusteltua yhden heistä kanssa (ei se kaupungin työntekijä, joka ei nyt ole edes käynyt ...) Eipä tuo auta mitään. Kävi vain ilmi ihmisillä olevat hyvin erilaiset tavat. Edelleen ihmettelyä kuitenkin koskien sitä miksi ihmeessä ihmiset eivät voi toisessakin ymmärtää itsekin erilaisuutta olevan olemassa ja muillakin olevan oikeus omiin ajatuksiinsa. Nuoremmat tuntuvat niin herkästi olevan sitä mieltä, jos he näkevät asian jotenkin silloin myös muiden etenkin heitä vanhempien eri talouksissa olisi tehtävä juuri siten kuin he ajattelevat ollakseen normaaleja ja toimiakseen normaalisti ja hyväksytysti.
Tuli mieleen tämä:
Jos ihmistä työn puitteissa ahdistaa kovasti nähdä erilaisia tapoja pitää taloutta, ensinnäkin silloin sellainen työpaikka missä toisten kodeissa vakina päivisin kiertelee, ei ehkä ole järkevin ennen kuin saa kasvettua yli tuosta tai hakee terapia-apua. Toisekseen pitää oppia pitämään suunsa kiinni ja olemaan hyvätapainen, käyttäytymään sievästi, silloin kun kyse on makuasioista eikä mistään hoardausongelmista keskivertonäkemyksellä. Jos jollain asiakkaalla tapaa jonkin oikean hoardausongelman, siihen ei auta mitkään letkautukset kyllä vaan siinä pitää toimia eri tavalla. Erilaiset näkemykset normaalien rajojen sisällä tass eivät kuulu kenellekään.
On normaalin rajoissa esimerkiksi keräillä keräilytavaraa kunhan se ei mene omien hoitovoimien, tilan ja varojen sekä tolkun järjen yli. Jos sinä et tahdi keräillä sekin on normaalia. Toinen ei saa yrittää tuputtaa sinulle keräilyä väkisin eikä loukata sinua sinun keräilemättömyydestäsi ja sinä et saa yrittää tuputtaa omaa juttuasi loukkaavasti ja tökerösti sille joka rakastaa keräillä. Kummassakin voi mennä sairaan puolelle. Jos jonkun pitää huutaa siitä etteivät muut noudata hänen omaa protokollaansa asioissa tai hän kokee hänestä olevan ok loukata muita kuin jokin norsu posliinikaupassa, ei se ole normaalia. Jollei ole hoardaaminenkaan niin ei kyllä ole sekään että elämäntehtävä on elää peffa paljaana, saarnata miten kukaan ei tarvitse mitään kuin yhden lusikasta lakanaan, miten kirjoja ei saa olla ja nekin tulisi maksimi lainata eikä kukaan nyt uudelleenlue mitään, tasojen on oltava tyhjät eikä koriste-esineitä saa olla.
Tai kuten minä nyt sain kuulla, olen käytännössä hullu, jos pidän purkkeja ja purnukoita joista kovin pidän, joihin laittaa kahvit, sokerit, suolat ja ryynit sun muut sen sijaan että kuivakaapissa olisi vain kaupasta ostetut paketit. Liemikulhoa tai puurokulhoakaan ei voi sitten mihinkään tarvita. Sellaisia ruokia ei tarvita eikä kukaan viisas tee mitään mitä ei syödä kerralla - kuulemma. Mehumaija on turha koska sitä käytetään kerta vuoteen. Hedelmäkippoja ei tarvitse, täyttä turhuutta ja kuka ihme nyt teekannua käyttäisi? Kaiken tulisi olla muovia. Kaikki hyvä vanha tulisi hävittää - suomeksi myydä tai anniskella näille. Tämä ystävällinen sielu ehtisi hyvää hyvyyttään kuulemma hävittää ne kirppiksellä vaikka siitä kova vaiva olisikin ja minulle tilalle nätisti sieltä vain 1kpl muovisia. Joiden ei ole väliä pudotteleeko niitä. Hän voisi samoin tein käydä liinavaatekaapinkin läpi; mimnullahan on aivan varmasti siellä turhuuksia.
Että tätä rataa.
No, selvisipä ainakin. En minä nyt eilen syntynyt ole sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti kyllä vähemmän olisi ongelmaa liiasta mikäli ihmiset yksinkertaisesti ostaisivat vähemmän niin ettei tarvitse miettiä tällaisia ja myyskennellä jälkikäteen pitkin poikin. Ja ostaa tarpeellista toisaalta sen mitä polttavasti kuitenkin tekee mieli tai tarvitsee niin ettei tarvitse kadehtia muilta. Ei hyödytä nuukailla ostossa tai minimalistittaa, konmarittaa, karsia sellaisessa mikä itselle kovin tärkeää ja kuola valuu niin mieli tehdessä.
Stoori on tällainen:
Joskus nuorena minun teki aivan valtavasti mieli klassikkoastiasarjaa. Minulla "ei ollut varaa" muiden perheenjäsenten mielestä vaikka olisin tahtonut astia kerrallaan säästä ja hankkia. Mitä minäkin mukamas sellaisilla tein? Sitten yleisen mielipiteen painostamana tuli osteltua niitä halpiksia eikä mistään tullut mieli hyväksi vaan aina teki mieli sitä mistä ajatteli ettei olisi koskaan varaa. Niitä halpoja tuli sitten uusittua ja vaihdettua ja ja ja. Niihin meni lopulta varmasti sen "hyvän" astiaston hinta tai enemmän. Oliko sekään järkevää? Sitten kun minulla oli varaa, menin ja hankin sen kyseisen aina mielimäni heti. Jossain oli loppuunmyynti ja monen kymmenen prosentin alennukset. Olisin hankkinut oli hinta mikä hyvänsä kun se nyt normaaleissa edelleen myytävien astioiden hinnoissa oli. Minun ei ole tehnyt sen jälkeen koskaan mieli mitään muita. Ne kalliit merkkiastiat ovat täydessä arkikäytössä. Eivät vitriinissä tms. Minulla ei ole mielitekoja enkä kadehdi muita. Voin nähdä jollain nätit erimerkkiset ja ihastella, mutta minulla on nyt ne omani.
Minun teki lisää kattiloita uusia ja paksupohjaisia tavallisia kunnon teräskattiloita mieli varmasti 20v. Sitten kun oli tilaisuus saada irti, ostin nekin heti. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia suunnitella keittiötöitä isompia juttuja valmistamaan alkaessa. Eivät lopu kesken. Vaikka on riisipuuro ja mustikkasoppa yksissä kattiloissa ritiköiden päällä parvekkeella jäähtymässä, voin rauhassa alkaa tehdä pääruoaksi keittoa tai keitettyjä perunoita, keitettyjä vihanneksia sekä lihakastiketta. Jos alan tehdä porkkanalastikoita, voin vetää kaapista vajaan 10l kattilat eikä ole mietittävä, onko muissa normaalikokoisissa jotain, eikä tarvitse mesota 4 levyllä pikkukattiloiden vesitilannetta paimentaen. Jos jokin ottaa pohjaan, voi laittaa uuden version puhtaaseen kattilaan sen samoin tein eikä tarvitse saada ensin puhtaaksi pohjaan ottanutta. Kun puuro ja mustikkasoppa on jäähtynyt, saan kannellisiin liemikulhoihin jääkaappiin ja pestyä kattilat.
Jos tämä on hamstrausta, olen sangen onnellinen hamstraaja. Ostin ekan astian 12-13v iässä ja käytän sitä arjessa edelleen tänäpäivänä keittiötöissä.
Anteeksi kommenttini en tuota nyt hamstrauksena pidä, mutta tuntuu tosi hankalalta ja tuo kattilamäärä vie tilaa. Eikö olisi kätevämpää siirtää jäähtymässä olevat ruuat kuuman kestäviin astioihin kuten halvempiin ja kevyempiin teräskulhoihin? Voisi pestä kattilat taas toiseen käyttöön.
Olen oppinut että kätevä emäntä tarvitsee ruokaa tehdessään mahdollisimman vähän astioita ettei ole kamalaa tiskivuorta odottamassa ruuanteon jälkeen. Kukin tietysti omalla tavallaan mikä ketäkin miellyttää. :)
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti kyllä vähemmän olisi ongelmaa liiasta mikäli ihmiset yksinkertaisesti ostaisivat vähemmän niin ettei tarvitse miettiä tällaisia ja myyskennellä jälkikäteen pitkin poikin. Ja ostaa tarpeellista toisaalta sen mitä polttavasti kuitenkin tekee mieli tai tarvitsee niin ettei tarvitse kadehtia muilta. Ei hyödytä nuukailla ostossa tai minimalistittaa, konmarittaa, karsia sellaisessa mikä itselle kovin tärkeää ja kuola valuu niin mieli tehdessä.
Stoori on tällainen:
Joskus nuorena minun teki aivan valtavasti mieli klassikkoastiasarjaa. Minulla "ei ollut varaa" muiden perheenjäsenten mielestä vaikka olisin tahtonut astia kerrallaan säästä ja hankkia. Mitä minäkin mukamas sellaisilla tein? Sitten yleisen mielipiteen painostamana tuli osteltua niitä halpiksia eikä mistään tullut mieli hyväksi vaan aina teki mieli sitä mistä ajatteli ettei olisi koskaan varaa. Niitä halpoja tuli sitten uusittua ja vaihdettua ja ja ja. Niihin meni lopulta varmasti sen "hyvän" astiaston hinta tai enemmän. Oliko sekään järkevää? Sitten kun minulla oli varaa, menin ja hankin sen kyseisen aina mielimäni heti. Jossain oli loppuunmyynti ja monen kymmenen prosentin alennukset. Olisin hankkinut oli hinta mikä hyvänsä kun se nyt normaaleissa edelleen myytävien astioiden hinnoissa oli. Minun ei ole tehnyt sen jälkeen koskaan mieli mitään muita. Ne kalliit merkkiastiat ovat täydessä arkikäytössä. Eivät vitriinissä tms. Minulla ei ole mielitekoja enkä kadehdi muita. Voin nähdä jollain nätit erimerkkiset ja ihastella, mutta minulla on nyt ne omani.Minun teki lisää kattiloita uusia ja paksupohjaisia tavallisia kunnon teräskattiloita mieli varmasti 20v. Sitten kun oli tilaisuus saada irti, ostin nekin heti. Sen jälkeen ei ole ollut ongelmia suunnitella keittiötöitä isompia juttuja valmistamaan alkaessa. Eivät lopu kesken. Vaikka on riisipuuro ja mustikkasoppa yksissä kattiloissa ritiköiden päällä parvekkeella jäähtymässä, voin rauhassa alkaa tehdä pääruoaksi keittoa tai keitettyjä perunoita, keitettyjä vihanneksia sekä lihakastiketta. Jos alan tehdä porkkanalastikoita, voin vetää kaapista vajaan 10l kattilat eikä ole mietittävä, onko muissa normaalikokoisissa jotain, eikä tarvitse mesota 4 levyllä pikkukattiloiden vesitilannetta paimentaen. Jos jokin ottaa pohjaan, voi laittaa uuden version puhtaaseen kattilaan sen samoin tein eikä tarvitse saada ensin puhtaaksi pohjaan ottanutta. Kun puuro ja mustikkasoppa on jäähtynyt, saan kannellisiin liemikulhoihin jääkaappiin ja pestyä kattilat.
Jos tämä on hamstrausta, olen sangen onnellinen hamstraaja. Ostin ekan astian 12-13v iässä ja käytän sitä arjessa edelleen tänäpäivänä keittiötöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellisille: totta hemmetissä saa ostaa itselleen sellaiset astiat joista pitää. Ja jos ne mahtuu omiin kaappeihin niin asia kunnossa.
Itselläni on 50 hengen astiasto, pidän juhlia kotona.
Sukulaiset haluaisivat lainata niitä kun eivät itse halua investoida.
Jos mahtuu astiat ja vaatteet kaappeihin, ei ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mahtuu astiat ja vaatteet kaappeihin, ei ongelma.
Eivätkä muuten haittaa itseä. Mulla ei ole tila loppumassa mutta en silti halua pitää täällä sellaista, mitä en tarvitse. Sitä voi joku muu tarvita ja hyvässä lykyssä saan sen myymistä vielä vähän rahaa.
Ihmeellistä, kuinka tällaisiin ketjuihin tarvitsee joidenkin tulla ihmettelemään, voivottelemaan ja syyllistämään tavaroidensa karsijoita. Jos on tyytyväinen kotiinsa ja sen tavaroihin, hyvä! Tämä ketju on meille, jotka haluamme jotain muutosta ja kaipaamme siihen vinkkejä ja/tai vertaistukea.
Tavarat kannattaa säilyttää jos:
1. Niitä käyttää
2. Niille on tilaa
3. Niistä pitää (konmarin sparks Joy)
Jos joku noista kolmesta ei toteudu, kannattaa harkita tarvetta. Jos kaksi kolmesta ei toteudu, tuskin kannattaa säästää. Ja jos ei mikään toteudu, niin suoraan pois vaan.
Ihminen usein keksii kaikelle muka käyttöä, tätähän voisi käyttää... Kaikkea voi, mutta käytätkö sinä? Ehditkö oikeasti? Onko sille tilaa?
On kyllä huojentunut olo! Sain myytyä 200 eurolla tavaraa ja vaatteita kirpparilla. Myin myös paljon lapsen leluja, joilla ei ole leikkinyt. Säästelin niitä pari vuotta, jos lapsi sattuu kaipailemaan, mutta ihan turhaan! Luovuin myös omista liian pienistä vaatteista (olivat motivaatiovaatteita jos laihdun). Loput vaatteet vein Uffille. Aina ennen olen jättänyt kaappeihin odottamaan seuraavaa kirppistä, mutta miksi ne menisivät seuraavalla kerralla kun eivät nytkään.
Tässä ois yks hamsteri 🐹 en heitä kirjaimellisesti mitään pois kun ajattelen että jos joskus sitten tarvii tai siitä voisi ehkä tehdä jotain... No, lopulta se sitten kuitenkin jää vaan pyörimään nurkkiin niin että vähän sama ongelma😐
Kai tällä saavat muutkin osallistua kuin yksi äärilaita.
En minä tahdo syyllistää ketään mistään järkevästä karsinnasta omissansa, mutta moitin mitään muiden syyllistämisiä tarvitsematta siihen ihan itse syyllistyviä *meidän toisten muiden syyllistämisestä* siitä, ettemme me mekin lähde suu vaahdossa tuohon mukaan sen enempi kuin kuka tahansa keskiverto maijanieminen tarvitessa. Meidän mielestämme tarvitessa.
Se mitä tahdon sanoa on että kannattaa miettiä mitä ensisijassa yhtään ensinnäkään koskaan ostaa, millaista ja miten paljon ja millä harkinnalla. Syntyy paljon vähemmän tarvetta heitellä pois ja kaupitella pitkin turuja ja toreja epätoivon vimmalla. Eikö? 🤷♀️
Jos saa tuhansia kirpparilla vanhojen tarpeettomien rytkyjensä ym myynnistä vuodessa (tai olkoon nyt miten päin hyvänsä) niin pysähtykääpä miettimään mikä määrä niihin lienee mahtanutkaan alun perin mennä? Veikkaisin moninkertainen summa. Ongelma piileekin siinä päässä. Samoin siinä mitä sillä muutamalla tonnilla taas teette.
Sekin alunperin kulutettu olisi ollut parempi tilillä tai sijoitettuna tai asuntovelkoja maksettuna. Tai silläkin hukkaan menneellä olisi saanut niin järkevää ja mieleistä, sitä pitäisi tai käyttäisi edelleen tai olisi käytetty puhki loppuun mieleisenä ja sopivana. Se ei olisi kirpparille kärrättävissä tai toriin laitettavissa. Ei tarvetta käydä av yv vääntöä fb ryhmissä. Ajanhukkaa. Oman ihmiselämänne.
Ongelma on kerskakulutus mihin haaskataanrahat ja sitten itketän etsien apua minimalismista ja kirpputorisirkuksesta tuupaten toisille addikteille niitä omia roinia. Sitten ihmiset itkevät miten eivät tienaa tarpeeksi ja miten verot ovat liian korkeita, ei jää tarpeeksi, ei saada miljonäärin tasolla ökyelämistä ja huvittelua. Ostetaan kuin hullut pästä seonneet tai mennään toiseen sairaaseen ääripäähän kiukutellen miten kukaan ei tarvitse kuin 1 pussilakanan, 1 pyyhkeen, 1 aluslakanan, patjan lattialla, 1 mukin, 1 haarukan, veitsen, lusikan ja kasarin. Kun ensin huhdottu itselle mieletön määrä joutavampaa omaisuutta mennään toiseen ääripäähän ja heitellään rahalla ostettu tarpeellinen käyttötavara huitsin hiiteen jotta taas pitää ostaa uusiksi kun se ainoa hajoaa, kuluu tai kokeilu loppuu mahdottomuuteensa realismin rajojen tullessa vastaan.
Eihän tässä ole mitään järkeä, tervettä eikä normaalia. Ei normaali tervejärkisen tarvitse etsiä ääripääajattelua mihin hurahtaa.
Kannattaa lakata ostamasta höpöjä esimerkiksi huonolaatuista kertakäyttö- ja muotisälää sekä made in chinaa ja niin edelleen. Ei kannata selata mainoskuvastoja netissä eikä livenä. Postiluukkuun Ei Mainoksia. Älä osta piristääksesi itseäsi keväällä / syksyllä. Älä osta krääsää. Älä osta lahjoja kasoja. Älkää ostako lapsille kymmeniä paketteja. Se vain pilallehemmottelee lapset. Jos vanhemmat kieltävät, totelkaa sitä ja kieltäytää ökytoiveiden täyttämisestä samoin. Lasten EI tarvitse saada satojen eurojen elektroniikkaa eikä merkkivaatteita. Siitä kannattaa sopia kaverien ja koulukaverien vanhempien kanssa periaatepäätös syksyllä. Kukaan ei saa kuin hajonneen tilalle eikä uusinta uutta lainkaan. Ei mitään kallista. Ketään ei kiusata eikä nolata. Syntymäpäivät yhden käden sormille kavereita. Ei mitään luokkajuhlia. Ei typeriä muodon vuoksi lahjoja. Kaikenlainen tällainen järkevä ajattelu käyntiin. Pois kilpavarustelu ja lasten opettaminen sellaiseen!
Nyt tämä lähtee muihin hommiin.
janitasss kirjoitti:
Suositus Stylebookille täältäkin! Olen käyttänyt nyt jo yli vuoden, vaikka yleensä olen toivoton kaikessa säännöllisesyyttä vaativassa...
On suorastaan koukuttavaa seurata, kuinka paljon vaate maksaa per käyttökerta. Esim. jotkut kalliit yli 100e kengät tai laukku on lopulta 3 senttiä per käyttökerta kun taas 35e mekko on 17,5e kun käytin vain kahdesti ennen kuin luovutin ja laitoin vaatekeräykseen.
Kaikkein hirveimpiä ostoksia ovat ne muutamat vaatteet, jotka löytyvät ”Never worn”-kategoriasta! D:Olen oppinut todella paljon, harkitsen nykyään tosi tarkkaan eikä tule hutiostoja. Ja on jotenkin ihanaa seurailla tilastoja.
Ostan yleensä vaatteet nettikaupasta (tai etsin kaupasta ostamani vaatteen kuvan netistä), joten vaatteen ostaessani otan siitä tuotesivults kuvakaappauksen ja lisään vaatteen hinnan ja muut tiedot. Ei ole tarvinnut itse kuvata yhtään vaatetta.
Aluksi oli työlästä laittaa kaikki vaatteet, mutta sitten helpottui. :) Lisäilin myös pikkuhiljaa sitä mukaa, kun huomasin, että ai nyt on päällä tällainen paita jonka kuvaa ja tietoja ei vielä ole. Sitten 1 min ja olen lisännyt ne. Pesulapusta löytyy usein mallin nimi tai numerokoodi ja siten kuva netistä. Jos ei löydy, niin googlaan vaikka ”yellow blouse” ja otan lähimpänä olevan kuvan... Ajaa asiansa. :) En jaksaisi itse ottaa hyviä kuvia. Onneksi netistä löytyy!
Kiitos kaikille tästä vinkistä! Aivan mahtava!
Alue: Aihe vapaa
Tästä hyötyvät ainakin ne joilla on paljon vaatteita ja ne jotka ovat vähän epävarmoja omasta tyylistään. Tällaista sovellusta käyttämällä tai muulla kirjanpitosysteemillä on helpompi hahmottaa, mitä vaatteita tulee lopulta käytettyä ja minkätyylisiä ne ovat. Kun nämä asiat tietää, on helpompi vältellä hutiostoksia.