tavarapaljous :(
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20272)
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Tässä viime päivinä poistoja on tullut kuin itsestään. Etenkin loppuun käytettyjä kosmetiikkatuotteita on tullut useampi eikä uusia ole tarvinnut ostaa. Myös pari vaatetta, yksi maljakko jne.
Tänään kävin läpi talvivaatevarastot ja muutama puute piti täydentää uudella hankinnalla. Lapsille lämpimiä hanskoja ja yhdelle uusi pipo, kun vanha kiristää.
Muutaman päivän ajan olen ollut vähän saamaton kotitöiden suhteen, mutta tänään taas tsemppasin. Viikosta tulee kiireinen, joten haluan saada tänään kodin kuntoon. Onneksi urakka ei ole mikään suuren suuri, koska pyrin siivoamaan päivittäin ainakin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Kannattaa myydä sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Olet menettänyt sen rahan jo ostohetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Kannattaa myydä sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Olet menettänyt sen rahan jo ostohetkellä.
No kultasormukset heti kultakiertue-autoille, niistä ainakin tulee nyt käypä hinta
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Jos et saa haluaamasi hintaa eikä taloutesi ole riippuvainen euroista, lahjoita suosiolla Konttiin, Kierrätyskeskukseen, Uffille tai minne nyt kätevimmin voit. Itselleni ainakin jää parempi mieli lahjoittamisesta kuin pilkkahintaan myymisestä. Kun oikeasti olen omasta mielestäni arvioinut hinnan kohtuulliseksi ja joku tarjoaa säälittävän summan, minulle tulee olo että tämä ihminen yrittää käyttää hyväksi tai on joku trokari tai huijari.
Taas sama homma. Siivoamisessa menee kaikki energia eikä jaksa enää alkaa selvittämään laatikoita. tunnin just järjestelin tavaroita paikoilleen ja nyt ei enää jaksa alkaa karsimaan pois mitään kun on siistiä. Meillä ongelmana se että on paljon tavaraa joille ei ole omaa paikkaa.
Sama täällä. Mieluummin annan hyväntekeväisyyskirppikselle kuin että alan säätää muutaman euron takia, vaikka itsellenikin eurot olisivat tarpeen. Ajattelen että se on mun tapa tehdä hyväntekeväisyyttä. Ja nyt en puhu mistään romuista vaan hyvästä tavarasta joka ei mene kaupaksi pyytämälläni hinnalla. Veikkaan että Kontti tai Fida saa paremman hinnan Arabian ja Iittalan yksittäisistä astioista kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Kannattaa myydä sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Olet menettänyt sen rahan jo ostohetkellä.
En ole itse ostaut noista mitään joten sinänsä sama. Mutta tarvisin rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Kannattaa myydä sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Olet menettänyt sen rahan jo ostohetkellä.
En ole itse ostaut noista mitään joten sinänsä sama. Mutta tarvisin rahaa.
Siinä tapauksessa kaikki on plussaa, joten mikä estää myymästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Kannattaa myydä sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Olet menettänyt sen rahan jo ostohetkellä.
En ole itse ostaut noista mitään joten sinänsä sama. Mutta tarvisin rahaa.
Siinä tapauksessa kaikki on plussaa, joten mikä estää myymästä.
Mieluummin hilloan jos joskus joku läheinen vaikka haluaisi. Kauheeta kakkaa myydään kirppareilla ja muilla järjettömällä hinnalla, mutta omat hyvät tavarat pitäisi antaa ilmaiseksi jollekin jolla taloudellinen tilanne on paljon parempi kuin minulla. Jotenkin vain ärsyttää liikaa. Olen pienillä tuloilla niin että asumisen ja puhelimen jälkeen käteen jää 300€ kuussa. Tuntuu vaa hullulta antaa ilman edestä tavaraa kun tilaa on säilyttää.
Vierailija kirjoitti:
Taas sama homma. Siivoamisessa menee kaikki energia eikä jaksa enää alkaa selvittämään laatikoita. tunnin just järjestelin tavaroita paikoilleen ja nyt ei enää jaksa alkaa karsimaan pois mitään kun on siistiä. Meillä ongelmana se että on paljon tavaraa joille ei ole omaa paikkaa.
Tavaroiden laittaminen paikalleen ei oikeastaan ole siivoamista. Ja vaikuttaa että tavaroita ei laiteta paikoilleen käytön jälkeen, mikä vaikeuttaa sekä siivoamista että kaikkea muuta. Ylimääräistä tavaraa ei kannata järjestää ollenkaan, vaan keskittyy pois laittamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas sama homma. Siivoamisessa menee kaikki energia eikä jaksa enää alkaa selvittämään laatikoita. tunnin just järjestelin tavaroita paikoilleen ja nyt ei enää jaksa alkaa karsimaan pois mitään kun on siistiä. Meillä ongelmana se että on paljon tavaraa joille ei ole omaa paikkaa.
Tavaroiden laittaminen paikalleen ei oikeastaan ole siivoamista. Ja vaikuttaa että tavaroita ei laiteta paikoilleen käytön jälkeen, mikä vaikeuttaa sekä siivoamista että kaikkea muuta. Ylimääräistä tavaraa ei kannata järjestää ollenkaan, vaan keskittyy pois laittamiseen.
Kyllä se on kunntalossa asuu muitakin kuin yksi henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin hilloan jos joskus joku läheinen vaikka haluaisi. Kauheeta kakkaa myydään kirppareilla ja muilla järjettömällä hinnalla, mutta omat hyvät tavarat pitäisi antaa ilmaiseksi jollekin jolla taloudellinen tilanne on paljon parempi kuin minulla. Jotenkin vain ärsyttää liikaa. Olen pienillä tuloilla niin että asumisen ja puhelimen jälkeen käteen jää 300€ kuussa. Tuntuu vaa hullulta antaa ilman edestä tavaraa kun tilaa on säilyttää.
No, et myy jos et halua. Jossittelu on kuitenkin turhaa. Mitä jos huomenna jäät bussin alle tai talo palaa tavaroineen päivineen. Säilytystilakin maksaa, sekä kaikkeen murehtimiseen ja puljaamiseen menee energiaa ja aikaa. Jos näitä ei koe ongelmaksi ja myynnin tai lahjoittamisen kokee hankalammaksi, niin sitten voi säilyttää kaiken. Usein sitä omia tavaroita arvottaa kalliimmaksi kuin muiden. Et voi tietää muiden taloudellista tilannetta tai millä hinnalla tavarat oikeasti menevät kaupaksi. Useinkaan ei mene pyyntihinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Kannattaa myydä sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Olet menettänyt sen rahan jo ostohetkellä.
En ole itse ostaut noista mitään joten sinänsä sama. Mutta tarvisin rahaa.
Siinä tapauksessa kaikki on plussaa, joten mikä estää myymästä.
Mieluummin hilloan jos joskus joku läheinen vaikka haluaisi. Kauheeta kakkaa myydään kirppareilla ja muilla järjettömällä hinnalla, mutta om
Mä ymmärrän ja teen samaa itsekin. Mulla on tilaa säilyttää, kunnes löytyy ostaja minulle sopivaan hintaan. Ei vaikuta mun asumismenoihin tms vaikka säilytän. Mutta toki harmittaa kun kestää myydä ja pyörii nurkissa. Itsekin tarvitsen kaikki ne pienet rahat, mitä myynnistä saan. Kaikilla ei ole sama tilanne kuin itsellä, joten toisen voi olla vaikea käsittää asiaa. Ja ymmärrän sen hyvin. Toivon itsekin ymmärrystä meille kaikille, että jokainen säilyttää, mitä itse haluaa ja luopuu niistä, mitä haluaa. Se on jokaisen oma asia, mutta silti on kiva, että yhdessä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia onnistumisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen heitin pois ikivanhoja onnittelukortteja. Oli helppo juttu sen jälkeen kun olin hävittänyt lapseni tarhan aikaiset raapustelut ja muuta sentimentaalista piirrosta ja tekelettä. Ei niillä oikeasti kukaan mitään tee, ja onhan jäljellä ne muutamat mitkä olen säilyttänyt. Kukaan ei tarvi 25 vuotiaan lapsensa esikoulutehtäviä missä on väritetty isoin pallo keltaiseksi ja pienin punaiseksi.
Mä en raatsi heittää pois vanhoja kortteja, ainakaan niitä kauniimpia ja tärkeiden ihmisten lähettämiä. Jos vanhaksi elää tulee vielä aika kun kukaan ei lähetä kortteja, nytkin postimaksujen takia suurin osa onnitteluista tulee sähköisinä. Voi sitten välillä selata niitä vanhoja kortteja. Kortitkin on kalliita, useita euroja plus merkki, ehei en heitä pois. Eihän ne edes vie kamalasti tilaa. Muistan kun joskus lapsena askarreltiin va
"Joulukortteja joita on annettu käteen ennen joulua vierailulla, joku randomtuttu töistä antanut joulukortit kaikille, ikäväksi paljastuneen tuttavan kymmenet onnittelukortit, sukulaislasten sotkemat sormivärikortit jne. Saahan niitä säästellä jos haluaa, omalla kohdalla säästömitta tuli täyteen."
En ole tuo joulukorttien säästelijä, mutta olen pitkän ketjun aikana monta kertaa ihmetellyt tämänkaltaisia kommentteja.
Joku kertoo säästävänsä kirjakokoelmansa, ja joku siihen heti kommentoi: "Minä en ainakaan voi sietää kirjahyllyjä, lainaan nykyään kaikki kirjat kirjastosta. Saahan sitä toki pitää vaikka tuhansia kirjoja, jos kokee omistamisen niin tärkeäksi. Itse en ymmärrä tuollaista materialismia, mutta hei, kukin tyylillään."
Joku kertoo käyttävänsä imuria, ja joku siihen heti: "En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka tarvitsevat imuria siivoamiseen. Lastalla pyyhkiminen ajaa saman asian. Mutta hei, saahan sitä olla uusavuton ja mielikuvitukseton siivooja, jos haluaa."
Alusta alkaen tämä ketju on käsitellyt tavaroiden poistamisen lisäksi myös pohdintaa siitä, mitä säästetään. Ja suurin osa on ymmärtänyt, että nämä ovat hyvin yksilöllisiä asioita.
Kukaan ei pakota teitä säästämään joulukortteja, tai kirjahyllyjä, tai imuria, tai sitä sun tätä. Mikään pakko teidän ei ole myöskään kommentoida muiden asioita, jos ette keksi muuta kuin passiivis-aggressiivista v*ttuilua siitä, että muut eivät elä yhtä minimalistisesti tai ylipäätään täsmälleen samalla tavalla kuin te.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Kannattaa myydä sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Olet menettänyt sen rahan jo ostohetkellä.
En ole itse ostaut noista mitään joten sinänsä sama. Mutta tarvisin rahaa.
Siinä tapauksessa kaikki on plussaa, joten mikä estää myymästä.
Mieluummin hilloan jos joskus joku läheinen vaikka haluaisi. Kauheeta kakkaa myydään kirppareilla ja muilla järjettömällä hinnalla, mutta om
Ymmärrän tuon tunteen oikein hyvin. Olen myös minimituloinen ja harmittaahan se älyttömästi, että tavaroissa on rahaa kiinni, eikä mikään liiku tällä hetkellä kirppismyynnissä. Fakta on, ettei tavaroiden arvo ole mikään pysyvä vakio. Monet tavarat, joita olen nyt yrittänyt myydä, kävivät vielä esimerkiksi vuosi tai pari sitten kaupaksi kovilla hinnoilla - ja harmittaa, etten älynnyt/jaksanut/ehtinyt silloin niitä myydä. Eikä tässä ole pelkästään trendeistä kyse, vaan ihan oikeasti kenellekään ei joko tunnu olevan rahaa ostaa, tai sitten rahaa on mutta siitä pidetään kiinni kynsin hampain. Vintedissä joku tavara voi saada satoja tykkäyksiä, mutta kymppiä ei malteta maksaa, vaan tarjotaan vitosta. Ja sama tavara liikkui vielä vuosi sitten monella kympillä. Kuten sanoin, harmittaa, etten myynyt kaikkea silloin kun kauppa kävi.
(Kerran hyväksyin tällaisen vitosen tarjouksen kympin tuotteesta, ja uteliaana Googlasin, kun ostajalla oli hyvin erikoinen aatelisnimi. Instassa näkyi sitten purjeveneilyä, Italian matkoja, skumppaa auringonlaskussa, puutarhajuhlia merkkilaukku olalla. Naurahdin ääneen - käyhän se toki ihan järkeen, että rikas tinkaa joka pennin, ja köyhä on se id*ootti joka on ylipäätään sijoittanut rahansa vääriin asioihin.)
Nämä tavarani ovat vielä sellaisia, joita ei saa kaupasta ja joiden arvo ei katoa ostohetkellä - eli keräilyesineitä, antiikkia, vintagea. Eli koska arvo ei ole pysyvä vakio, minun toki kannattaisi "hillota" niitä kuten osakkeita, ja odottaa sitä että arvo nousee taas.
Mutta jotenkin en vain jaksa enää. Nuo tavarat ovat alkaneet tuntua kuin myllynkiviltä kaulassa. Ne eivät ole enää pelkkiä tavaroita laatikoissa odottamassa parempaa hintaa, vaan jatkuvia ärsyttäviä muistutuksia siitä, etten onnistu missään. Haluan niistä enää vain eroon.
Olen jotenkin pessimistisesti alkanut hyväksyä sen, että minulla ei ikinä käy hyvä tuuri raha-asioissa. Olen aika varma, että heti kun olen hankkiutunut lopuistakin tavaroistani eroon, universumi näyttää minulle keskisormea, ja niiden tavaroiden arvo alkaa nousta taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä haluisin myydä tavaraa mutta kukaan ei osta. Siinä se ongelma. On villeroy bochin kahvikuppisettiä, käyttämätöntä, mattoja, kultasormuksia, takkeja mutta kukaan ei tarvi sillä hinnalla jolla kannattaisi myydä. Eli joko hilloan tavaraa jota en tarvitse, tai annan ilman edestä.
Kannattaa myydä sillä hinnalla millä menee kaupaksi. Olet menettänyt sen rahan jo ostohetkellä.
En ole itse ostaut noista mitään joten sinänsä sama. Mutta tarvisin rahaa.
Siinä tapauksessa kaikki on plussaa, joten mikä estää myymästä.
Mieluummin hilloan jos joskus joku läheinen vaikka haluaisi. Kauheeta kakkaa myydään kirppar
Kiitos, juuri näin🙏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilen heitin pois ikivanhoja onnittelukortteja. Oli helppo juttu sen jälkeen kun olin hävittänyt lapseni tarhan aikaiset raapustelut ja muuta sentimentaalista piirrosta ja tekelettä. Ei niillä oikeasti kukaan mitään tee, ja onhan jäljellä ne muutamat mitkä olen säilyttänyt. Kukaan ei tarvi 25 vuotiaan lapsensa esikoulutehtäviä missä on väritetty isoin pallo keltaiseksi ja pienin punaiseksi.
Mä en raatsi heittää pois vanhoja kortteja, ainakaan niitä kauniimpia ja tärkeiden ihmisten lähettämiä. Jos vanhaksi elää tulee vielä aika kun kukaan ei lähetä kortteja, nytkin postimaksujen takia suurin osa onnitteluista tulee sähköisinä. Voi sitten välillä selata niitä vanhoja kortteja. Kortitkin on kalliita, useita euroja plus merkki, ehei en heitä pois. Eihän ne edes vie kamalas
Hän kertoi kyllä ensin itse ettei tarvitse tuhatmäärin joutavia kortteja, johon toinen tuli kertomaan että itse ainakin säästäisi. Joten vähän aiheen viereen menee tämä. . .
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Mieluummin annan hyväntekeväisyyskirppikselle kuin että alan säätää muutaman euron takia, vaikka itsellenikin eurot olisivat tarpeen. Ajattelen että se on mun tapa tehdä hyväntekeväisyyttä. Ja nyt en puhu mistään romuista vaan hyvästä tavarasta joka ei mene kaupaksi pyytämälläni hinnalla. Veikkaan että Kontti tai Fida saa paremman hinnan Arabian ja Iittalan yksittäisistä astioista kuin minä.
Itseäni häiritsee siinä se, että niiden vapaaehtoiset ottavat itselleen päältä kaiken "hyvän". Omaan tai sukulaisten käyttöön, vaikka rahaa olisi ostaa uusikin, tai myyntiin.
Tiedän tämän, koska tunnen hlöitä.
Kynät oli semmoisia tussimaisia.
Tänään sain kierrätyskassiin yhden astian jonka kohtaloa olen empinyt ja veivannut, nyt päätin luopua siitä. Toivottavasti se pääsee ilahduttamaan jonkun toisen päivää.