Lue keskustelun säännöt.
En vilpittömästi ymmärrä miten ihmiset voivat asua pk-seudun ulkopuolella?
15.01.2008 |
Olen asunut koko ikäni Helsingissä ja useita vuosia (6 v.) ulkomailla opiskellessani. Jotenkin mua jaksaa hämmästyttää se, kuinka ihmiset viihtyvät jossain pk-seudun ulkopuolella... Aina kun siellä joutuu jossain käymään, tulee tosi masentunut ja ahdistunut olo siitä ankeudesta mitä etenkin Helsingin ja Espoon ulkopuolella näkee... Anteeksi jos tämä loukkkaa, mutta tätä mieltä olen ihan vilpittömästi.
Kommentit (168)
siellähän voi tulla vaikka musta mies kadulla vastaan. IIIIK! Eivät raukat uskalla käpykaupunkeja pitemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan yliarvostettua aikansa elänyttä seutua.
Siis jos nyt ei puhuta pikkukylistä vaan muista isoista kaupungeista! Itse asun jkl:ssä ja ei se minusta eroa mitenkään helsingistä! Samat kaupat, samat baarit, samat kuppilat jne. jne. Samanlaisia lähiöitä, keskustassa kalliit asunnot. Ei sitten niin mitään eroa!!
Et ole vain käynyt katsomassa oikeita nukkumalähiöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy kyllä lisätä, että pahimman inhimillisen surkeuden, mitä olen Suomen rajojen sisäpuolella nähnyt, olen nähnyt Helsingissä.
Vierailija:
Olen asunut koko ikäni Helsingissä ja useita vuosia (6 v.) ulkomailla opiskellessani.
Kyllä jos on ulkomailla asunut oikeissa isoissa kaupungeissa niin lähinnä naurattaa tuollainen Helsingin hehkutus. Suomen viehätys on juuri pienissä kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi meille ap että juntit pysyvät siellä pöndellä poissa meidän silmistä.
Onneksi sinun rajalliset kyvyt on vain sun ongelma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräskin espanjalainen nuori mies sanoi kerran matkustaneensa junalla Helsingistä Itä-Suomeen ja kertoi ettei ikinä ole nähnyt mitään niin ankeaa kuin suomalainen maaseutu ja pikkukaupungit siellä Itä-Suomessa.
Vierailija:
Parempi meille ap että juntit pysyvät siellä pöndellä poissa meidän silmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen esimerkki oli eräs saksalainen vaihto-opiskelija (täällä Hgin yliopistossa) joka haukkui Tampereen aivan maan rakoon. Oli ollut hänen mielestä ihan kamala kaupunki. Sanoin että voi kuule, jos Tampere on sinusta ankea, niin menehän vaikka käymään Seinäjoella tai jossain muussa pikkupaikassa niin Tamperekin alkaa siihen verrattuna vaikuttaa mukavalta paikalta...
Vaikka lähellä oli keskikokoinen kaupunki, se ankeus ja ahdasmielisyys oli todella, todella ahdistavaa. Luojan kiitos, täytettyäni 18-vuotta pääsin pois siitä helvetistä.
Ikinä en enää muuta kehä-3 ulkopuolelle, mutta en myöskään ylistä helsinkiä.
Jos johonkin muutan niin suurkaupunkiin Suomen ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voin sanoa et esim Tampere(jossa yli 200000 asukasta),on paljon ystävällisempi ja kauniimpi paikka kuin Helsinki.. Ihmiset ei niin snobeja..
Olen syntyperäinen espoolainen, muutin sieltä opiskelemaan Turkuun (Helsingin yliopisto ei tarjonnut haluamaani opiskelumahdollisuutta), osan opiskelusta suoritin ulkomailla. En palannut koskaan pääkaupunkiseudulle, lähinnä kylläkin asumisen kalleuden takia. Mutta olen aivan tyytyväinen!!!
Joskus kyllä vanha espoolaisuus nostaa päätään ja mietin mitä mieltä lapsistani ollaan kun he asuvat pöndellä, mutta sitten mietin ettei heidän tarvitse sitä itseriittoisille stadilaisille selitellä.
Kuten ne kaupungit, niin myös ihmiset ovat erilaisia. Jotkut arvostavat elämässään muuta kuin ihmisvilinää, yöelämän vilkkautta, Stockmanin läheisyyttä tms. mitättömiä seikkoja.
Meidän perheelle asuinpaikan valinnassa tärkeintä on molempien vanhempien hyvät työpaikat, asumisen väljyys ja viihtyvyys, turvallisuus, lyhyet ja nopeat välimatkat työhön, hoitoon, harrastuksiin. Seikat, joilla oikeasti on väliä. Minua ei oikeastaan tipan tippaa kiinnosta, viihyisikö joku ulkomaan elävä kotikaupungissani! Mitä väliä sillä on? Ei minun kotiseuturakkauteni ja ylpeyteni muodostu siitä, että saksalainen vaihto-oppilas viihtyy tai ei viihdy täällä... Asumme keskikokoisessa 60 000 asukkaan kaupungissa, meren rannalla ja kaikkien palvelujen läheisyydessä ihanaa elämää. Ap:n ei tarvi ymmärtää, jos ei halua.
Muuten, asuin lapsuuten 3400 asukkaan pikkukunnassa ja lukiossani oli aina vaihto-oppilaita. Ja voi kuinka he kaikki kehuivat maaseutuidylliämme. Itse en silloin ymmärtänyt, mitä he paikassa näkivät ;) Mutta kuten sanottu, toiset ihmiset kaipaa elämältä ja asuinpaikalta eri asioita kuin toiset... Ja ankea, se taitaa kyllä olla tosiaan se pääkaupunkiseutu, eihän teillä ole edes kunnon talvia =)
Noin minäkin nimittäin kuvittelin ennen. Sitten kävin muutaman vuoden opiskelemassa toisessa kaupugissa ja totesin, että muuallakin voi oikein hyvin asua. Nyt olen kyllä takaisin Helsingissä ja rakastan tätä kaupunkia, mutta voisin kuvitella asuvani muuallakin.
betonilähiöissään metrin päässä naapurista... HUOKAUS......
Itsarin tekisin jos joku noin idiootti muuttaisi naapuriin pilaamaan kauniin hiljaisen rauhallisen maalaismaiseman
on asuttava täällä maaseudulla tuottamassa sinulle suuhunpantavaa !
Ihmisestä kertoo aika paljon se, että hän arvostaa enemmän rahaa ja vaateputiikkeja kuin luontoa, tilaa, omaa rauhaa, hyviä harrastusmahdollisuuksia jne. Jos arvostaisin design-liikkeitä enemmän kuin jälkimainittuja, niin arvoni eivät olisi mielestäni kohdallaan.