Mies ei halua toista lasta-mä oon ihan rikki

haluaa lapsen....

Naisella, kuten miehelläkin, voi olla erilaisia tuntemuksia tämän suhteen.

et tämä on mun toive ja voi olla et minusta tulee aika katkera + voi olla ettei meidän perhe kestä tätä yhdessä. Ei varmaan mieskään jaksa vuosikausia asiasta keskustella. Ihan oikein olet tehnyt et jos toivot lasta niin jätit ehkäisyn pois. Miehen vastuulla on sit ehkäisy. Puhuisin myös siitä kuinka tärkeää esikoiselle on sisarus ja kuinka tätä ei voi mikään korvata. Yksinäinen lapsi on aina työlääpi kuin jos perheessä olisi sisarus. Tosi ikävää ja varmasti aiheuttaa paljon surua ja ongelmia miehesi ja sinun välille. Kannattaisi miettiä mikä on tärkeää ja naisena ymmärrän hyvin toiveen toiseen lapseen. Sun on vaan pakko miettiä mikä sulle on tärkeätä. Uskon et vaikuttaa seksielämään tosi negatiivisesti. Jos itse haluaisin lasta ja mies ei niin en usko et mua seksi ihan hirveästi kiinnostaisi. Meillä olisi varmaan sillä osaalueella toooosi hiljaista.

Kun on jo lapsi ja tietää mitä isyys on. Jos nainen tulee tahtomattaan raskaaksi ja pitää lapsen niin tuskin kuitenkaan on katkera?! En ainakaan usko et on. Luulisin et se joka ei halua lasta ja saa sen niin ei ole niin katkera kun se osapuoli joka toivoo lasta ja joutuu siitä luopumaan. Kyllä musta miehenkin tulisi ajatella mitä seurauksia sillä on et ei halua lasta ja ainakin sit kantaa vastuu niistä. Ei voi olettaa et kaikki menee tulevaisuudessa kivasti ja seksiä on usein jos vaimo on ihan rikki vaan sit täytyy tukailla omaa kuvaansa mpeilistä ja miettiä missä mättää. AP:lla on jo sen verran ikää et tiedä sit kannattaako erota ja etsiä uutta miestä. Tietty spermapankki voisi olla yksi vaihtoehto mut tuskin sekään käy miehelle.

vauvakuumeiset henkilöt osaa laisinkaan asettua sen toisen osapuolen saappaisiin. Kaikkien pitäisi myötäillä vain heidän tuntemuksiaan, eikä edes syntyvän lapsen etuja pidä ajatella, ainoastaan heidän lapsenkaipuutaan. Miksette voi sopia näistä asioista jo seurusteluaikana, ennen kuin muutatte yhteen, menette naimisiin ja hankitte lapsia?

Minulla on ollut vauvakuume ja se on myös mennyt ohi. Ainakin me keskustelimme lapsiluvusta ennen naimisiin menoa ja sovimme 2-4 lapsesta. Ensimmäisen jälkeen mies ei enää halunnut lisää lapsia. Saimme kuitenkin vielä toisen. Olen antanut itse periksi kun en jaksa asiaa vatvoa. Mietin kyllä tarkkaan et onko se minulle ok, jos ei olisi ollut niin olisin eronnut miehestäni. Kyllä vauvakuumeisetkin voi antaa periksi mutta sen ei tarvitse olla näin aina.

Se on käsittämätöntä. Minä olen kolme lasta menettänyt (myöhäisiä keskenmenoja), syli on tyhjä, mutta elämässä on onneksi muutakin, joka on saanut minut tuntemaan onnellisuutta. Ja mies, joka on rinnallani.

Vierailija:

Miksette voi sopia näistä asioista jo seurusteluaikana, ennen kuin muutatte yhteen, menette naimisiin ja hankitte lapsia?

musta se oli aivan kamalaa. JOkusen kerran tapeltiinkin asiasta. Sitten päätin, että en puhu asiasta mitään. Kun isompi oli 6 v, kysäisin ukolta, kuinka ihmeessä on suunnitellut järjestävänsä lapsen aamu- ja iltapäivät alkuopetuksen aikana, kun teimme aivan kamalai työvuoroja molemmat. Iltapäiväkerho kyllä löytyi (tosin surkea ohjaaja), mutta ennen koulua ei ollut mahdollisuutta hoitopaikkaan...Totesin, että oiskin helppoa, kun vois olla 3 v hoitovapaalla kotona, kun lapsi aloittaa koulun...Mies oli ihan hiljaa...



Kun sitten jonkin ajan kuluttua kurillani ehdotin toista lasta (huom! päätin, etten painosta), mies oli ajatukseen ihan valmis: ) En ollut uskoa korviani, mutta näin vain oli. Olin tosi tyytyväinen, että hän oli työstänyt asian mielessään.

Niin, ja olin tosiaan isomman lapsen 3 ekaa kouluvuotta kotona hoitovapaalla. Pojilla on ikäeroa tasan 7 v. Ja vastoin ennakko-olettamuksia - heillä on samat intressit ja leikkivät paljon keskenään. Olisipa kamalaa, jos pikkukakkonen olisi jäänyt hankkimatta!

tekisi joskus mieli... Ja mies tuntuu meillä olevan se, joka pystyy pitemmän aikaa olemaan ilman. Minä se meillä yleensä vonkaan.

ap

Kyllä tiedän itsekin jo riskit ja pelottaahan se, olisiko kakkonen terve... Silti en osaa ajatella, että jäisin yhden lapsen äidiksi. Millä tuon miehen pään kääntää? Pääperustelu on se, ettei se jaksa aloittaa kaikkea alusta, kun esikoinenkin on niin itsenäinen jo. Haluaa päästä helpolla. Huoh.

ap

vuoden siitä lapsesta huolehtii, joten minusta tässä kohtaa pitäisi kuunnella erityisesti äitiä lapsiluvun suhteen. Ja jos lapsia nyt olisi ennestään vaikka kaksi, kolme tai mitä vain enemmän kuin yksi, senkin ymmärtäisi miehen kannalta jotenkin helpommin... t. ap

Jos nainen tahtoo raskaaksi, niin hankkikoon miehen, jota sitä raskautta ja lasta tahtoo!

Jos nainen sen vuoksi haluaa rikkoa jo olemassa olevan perheen, niin sopii miettiä omia elämänarvojaan...

Miten voi olla yhtä aikaa noin tekopyhä ja tuomitseva...

Isoissa ikäeroissa on kiistatta MONTA hyvää puolta. Kuten se, että vanhemmat jaksavat paremmin vauvan kanssa, kun esikoinen on jo hyvinkin omatoiminen.

Ymmärrän pahan mielesi. Kyllä lapset niin ihania ovat, että pitäähän niitä olla. Yritä selittää miehellesi, että et pääse tämän asian yli ennenkuin olet sen toisen lapsen saanut. Kyllä hän jossain vaiheessa antaa periksi ja saat sen toisen lapsen. Älä luovu toivosta!! =)

Yhden lapsen kanssa on tasan niin helppoa tai vaikeaa kun vanhempi haluaa asiasta tehdä.

Sisarus ei takaa lapselle onnellisempaa lapsuutta.

itsekin olen. Haluaa mennä ja tulla niin kuin tykkää ja lapset rajoittaa. Rakastaa esikoista kyllä ihan hirmusti ja pitää huolta hyvin.



Tänään käytiin neuvolassa 6v:n kanssa ja kyllä se oli ihan kamala myllerrys päässä, mikä siellä kävi. Kaikki ne vauvat ja äidit, huh. Mä voisin haluta vielä vaikka 2 lasta lisää: siinä sitten olisivat lyhemmillä ikäeroilla;)



MUTTA... Täytyy taas puhua miehen kanssa, mutta riitaa tietää. Ja sitä kun ei voi mihinkään pakottaa. Ihme pitää tapahtua, jos mielensä muuttaa. Seksielämä on tietenkin täysi nolla, kun minä en ehkäise ja mies inhoaa kumeja. On siis vaikka ennemmin selibaatissa.



Olen saanut paljon voimaa ajatuksistanne ja kokemuksistanne, kiitos niistä!



ap