Eilen opiskelukaverit kauhistelivat yhtä opiskelijaa joka oli kertonut että hänellä on 5000e opintolainaa.

itse yhden lapsen äitinä sain korkeakoulututkinnon suoritettua minimiajassa. Lainaa en ottanut penniäkään enkä saanut muuten mistään muualtakaan. tein töitä kaikki lomat ja kaikki " omat vapaat" jolloin lapsi oli esim mummolassa.

Itselläni jäi opintorahan ja asumistuen jälkeen 300e maksettavaksi vuokraa, senkin maksoin ihan omistani.

Asuin muuten aiemmin 20min päässä keskustasta hintaan 420e/n 60 neliön kaksiossa lapseni kanssa.

Kai se on sitten vaan järjestelykysymys.

Olen onnellinen että opinnot ovat ohi ja oli se raskasta aikaa, mutta ei kukaan muuta väittänytkään...

minun kaverini opiskeli nuorena Jenkeissä yliopistossa. Hän on ollut taksisin Suomessa jo 15 vuotta - ja yhä hänellä on opintolainaa.

Mutta tietysti se opiskelijaelämä ja ne viimisen päälle vermeet maksaa, jos ne on pakko hankkia itsetunnon pönkittämiseksi...

Opintoraha+asumislisä yhteensä n. 420¿, vuokra 400¿. Eli 20¿ jäisi tilille ilman lainaa.

Silloin kultaisella 80-luvulla opintotuki oli surkea, alle sata euroa kuussa. Edes silloin sillä ei maksanut edes vuokraa. Opintolainaa oli pakko ottaa elämiseen ja itsellänikin sitä oli kuuden opiskeluvuoden jälkeen kuutisenkymmentä tuhatta mummoa eli n. kymppitonni nykyrahaa.



Oli siinä poismakselemista! Monella opiskelukaverilla kävi vielä ohraisesti niin, että valmistuivat työttömiksi, vuonna 1991.



Että joo, ajat ovat muuttuneet ja parempaan suuntaan. Ideaalia olisi, että opiskelijoiden ei tarvitsisi minimielintason saavuttaakseen ottaa lainkaan lainaa.



PS: ap, suotta harmittelet. Kaverisi ovat aika pöljiä, jos eivät tajua, että tilanteet vaihtelevat kamalasti jokaisella. Toisella on isipapan lompsa tukenaan, toisella ei. Toisella opinnot ovat helpot ja etupäässä kirjatenttejä (=mahdollistavat työnteon opintojen ohessa), toisella taas opintoviikkoja kertyy kamalan kitsaasti ja opinnoissa on hurjasti läsnäoloa vaativia labra/harjoituskursseja.

Mulla oli reilut 4000¿ opintolainaa kun opinnot päättyi. Sillä ostetiin auto... Ei kaduta tai harmita, ehtii ne takaisin maksaa sitten joskus =) Ja siis nyt olen 1,5v. lyhentänyt lainaa asuntolainan ohella.

Vierailija:

Mutta tietysti se opiskelijaelämä ja ne viimisen päälle vermeet maksaa, jos ne on pakko hankkia itsetunnon pönkittämiseksi...

Minä selvisin ilman lainaa ja ilman vanhempien suuria avustuksiakaan, mutta monet eivät, nykyään opiskelija-asunnoistakin saa pulittaa pitkän pennin vuokraa. Itsehän se laina on takaisin maksettava vai olenko ymmärtänyt väärin? Opintolaina kun on vielä aika halpaa rahaa esim. asuntolainaan verrattuna. Onko omaan tulevaisuuteen sijoittaminen pahasta? Kurjaahan se on lakaa sitä velkaa sitten maksella takaisin, mutta toisaalta jos työllistyminen on varmaa, tuollainen 7000 euron laina on aika pieni raha siitä, että on voinut syödä muutakin kuin kaurapuuroa vuosikaudet.

Ja jos töistä ei tule rahaa eikä vanhemmilta, niin lainaa on pakko ottaa. Etenkin pääkaupunkiseudulla. Joten mielestäni aivan turha syyllistää niitä, jotka joutuvat lainaa ottamaan. Kaikilla kun ei ole suotu sitä onnea, että pappa betalar.



Tsemppiä sinulle, ap, opinnoissasi!

Olet yhtä lailla ennakkoluuloinen kuin nuo lainaa kaihtavat kaverisi.

Ensinnäkin, valmennuskurssi oli minulla välttämätön ja helv kallis.. Siihen jouduin ottamaan lainaa. Pääsin ekalla sisään.



Ekan opiskeluvuoden olin töissä, opinnot hidastui ihan hurjasti.. Nyt olen opiskellut supertahtia ja valmistuminen alle vuoden päässä:) Lainaa on, mutta en olisi MITENKÄÄN selvinnyt ilman sitä. Nämän ihmettelijakaverit saaneet perintöjä ja pappa on lompakko auki (kolmelle ostettu oma asunto papan piikkiin jne)



ap

Mun mielestä opintolaina on erittäin kannatettava idea. Jos saa ilmaiseksi opiskella yliopistossa, niin nyt joku tonni opintolainaa ei ole mikään investointi tulevaisuuteen. Opintolainan korothan ovat vielä verotuksessa vähennyskelpoisia.



Itselläni oli opintolainaa valmistumisen jälkeen noin 7000 euroaa ja sillä sain rahoitettua mm. tietokonehankinnan, kaksi vaihto-opiskelua ulkomailla ja harjoittelun. Maksoin opintolainan valmistumisen jälkeen muutamassa vuodessa veks eikä se tuntunut mun mielestä ollenkaan riesalta.



Jos opintolainasysteemiä kehittäisi jotenkin, niin mun mielestä siinä voisi olla piirteitä vaikka näin

1) se olisi korotonta tai vielä vähäkorkoisempaa opiskeluaikana

2) lyhennykset ja korot voisivat alkaa juoksemaan vasta kun työtulot olisivat tietyllä tasolla

Valtio voisi näissä tulla vastaan, parempi mielestäni kuin ilmaisen rahan jakaminen.



Tein myös töitä opiskeluaikana ja niinpä sain pidettyä sellaista elintasoa, että ei nyt tarvinnut ihan tonnikalaa ja pastapestoa syödä pelkästään. Samoin valmistumisen jälkeen oli helppo hakea töitä kun oli jo vähän kokemusta. Opinnot silti vein läpi 5,5 vuodessa.



Samat ihmiset, jotka kauhistelevat jotain 5000 euron opintolainaa, ottavat huoletta muutaman vuoden kuluttua 200.000 euroa asuntolainaa eivätkä pidä sitä minään.

Muuten eläisin perheeni kanssa todella kädestä suuhun ja oma/ lasten sairastelu veisi talouden konkurssiin. En todellakaan katsonut kannattavaksi lopettaa opintojani kesken, vaikka ero miehen kanssa tulikin ja jäin 3 lapsen yh:ksi. Tässä tilanteessa aikaa ei todellakaan olisi enää työssäkäyntiin...



Nyt lainaa jo 4000e ja lisää vielä tulossa. Eikä haittaa yhtään!

Mulla on opintolainaa kertynyt semmoset 7000e kans ja kohta täytys niitä alkaa makselee. Olen ollut kesät töissä (yleensä jotain siivoushommia) ja nippa nappa olen vuokrat saanut sit maksettua. Kaikki muu on lainalla pitänyt hankkia. Isä ja äiti ei kovin rikkaita ole joten niistäkään ei tässä raha-asiassa ole apua ollut.



Kyllähän se välillä kylmää kun Kelalta niitä lappuja puolivuosittain tippuu postiluukusta että korot on taas lisätty lainaan ja laina vaan kasvaa..



Kyllä se tästä, itselläkin kohta opinnot päättyy. Maksellaan sitten kun jaksellaan.

Meillä oli molemmat lainaa 80 000 mummon markkaa.

Eipä se summa enää missään tunnu, kun on tätä asuntolainaakin.



Sitä vaan piti kommentoida, että ei opintolaina mitään " hirmu halpaa rahaa ole" . Kivat korot siitäkin saa maksaa, varsinkin nyt kun korot on taas nousussa. Mutta taas kun vertaa asuntolainan korkoihin, niin ei tunnu missään...

jospa muuttaisit pienempään ja vähän kauemmas.

Opintotuella en olisi maksanut edes lasten päivähoitoa.

alle 400eurolla... Joillain on lapsiakin.

jos TIETÄÄ että saa työtä =rahaa valmistuttuaan!



Mutta esim. kuvataiteita opiskelevan on hyvin vaikea saada töitä. Tai jos töitä saakin, ne ovat matalasti palkattuja ja pätkätöitä. Omilla näyttelyillä ymv. harva pääsee rikastumaan, ja yleensä jos rahaa jossain vaiheessa saa, niin siihen menee vuosi(kymmeniä)a.



Sitä vastoin taas vaikkapa lääkäriksi valmistuva saa AINA töitä, ja tienaamaan pääsee jo opiskeluaikana. Eli laina maksaminen ei tuota ongelmia.



Muutenkin kannattaa miettiä, että jos töitä saakin, niin lyhentääkö saadulla palkalla miten hyvin lainaa... Esimerkkinä vaikka että ottaa lainaa 5000e ja pääsee työhön josta käteen jää 1200e/kk, niin vuokran+ruuan+muiden kulujen jälkeen lainaa ei paljoa pysty kuussa lyhentämään.



Toisaalta tunnen myös vastuuttomia tapauksia. Eräs " tuttu" otti lainaa LUKIOSSA jo 3000e (ja suoraan sanottuna, osti suurella osalla kaikkea turhaa, hintaan katsomatta) lukio jäi kesken. Lähti amatsuun, ja viimeksi kun kuulin epäili ettei jaksa käydä koulua loppuun, lainaa oli kyllä ehtinyt taas nostaa... (En edes ymmärrä että sitä myönnettiin taas hänelle!)

--- mutta laman tultua sieltä vähennettiin väkeä. Muutin Suomesta pois, makselin lainan pois, ja nyt menee hyvin. Tässä maassa ei muuten ole noin hienoa opintotukisysteemiä kuin Suomessa.

Xandris:

Silloin kultaisella 80-luvulla opintotuki oli surkea, alle sata euroa kuussa. Edes silloin sillä ei maksanut edes vuokraa. Opintolainaa oli pakko ottaa elämiseen ja itsellänikin sitä oli kuuden opiskeluvuoden jälkeen kuutisenkymmentä tuhatta mummoa eli n. kymppitonni nykyrahaa.

Oli siinä poismakselemista! Monella opiskelukaverilla kävi vielä ohraisesti niin, että valmistuivat työttömiksi, vuonna 1991.

Että joo, ajat ovat muuttuneet ja parempaan suuntaan. Ideaalia olisi, että opiskelijoiden ei tarvitsisi minimielintason saavuttaakseen ottaa lainkaan lainaa.

PS: ap, suotta harmittelet. Kaverisi ovat aika pöljiä, jos eivät tajua, että tilanteet vaihtelevat kamalasti jokaisella. Toisella on isipapan lompsa tukenaan, toisella ei. Toisella opinnot ovat helpot ja etupäässä kirjatenttejä (=mahdollistavat työnteon opintojen ohessa), toisella taas opintoviikkoja kertyy kamalan kitsaasti ja opinnoissa on hurjasti läsnäoloa vaativia labra/harjoituskursseja.