Voiko vanhoillislestadiolaisella olla korvakorut ja värjätyt hiukset?

Näin tässä Joulun aikaan yhtä lapsuuden tuttua joka on vl perheestä. En kuitenkaan häneltä viitsinyt kysyä että onko hän vielä lapsuuden uskossaan. Jäin vain miettimään asiaa kun yleensä heillä en ole korvakoruja enkä värjättyjä hiuksiä nähnyt että onko se nykyään sallittua.

rohkaisin itseni ja kysyin tätä aikuiselta vanhoillislestadiolaiselta. Vastaus oli mielestäni aika yllättävä...eli hän sanoi, että Jumala ei ole tarkoittanut että ihmiset laittavat reikiä korviin, eikä väriä hiuksiin..!!!! No, minunhan mielestäni se ei ollut kovin hyvä peruste, joten lisäsin vähän pökkyä pesään ja kysäisin seuraavan kysymyksen: Estääkö hiusten värjääminen ja korvakorujen laittaminen taivaaseen pääsemisen?? Ja vastaus oli että Kyllä hänen mielestä estää...



Olen ajatellut tässä itsekseni, et jos noin pieni asia (voisiko sanoa synti) estää taivaaseen pääsyn niin luulenpa ettei Taivaaseen kovin moni ihminen pääse!!!



Niin olis mukava kuulla muidenkin mielipiteitä tästä asiasta, koska olen kysynyt tätä asiaa vain tältä yhdeltä ihmiseltä ja vastauksen sain häneltä.

Raamatussa ei ole missään kohdin mainintaa, että tällaiset seikat estäisivät Taivaaseen pääsy. Joka uskoo ja kastetaan... Joka suullaan tunnustaa ja sydämessään uskoo...eli nämä pitäisi kyllä riittää. Eli usko Jeesukeen henkilökohtaisena Vapahtajana.





Olen ajatellut tässä itsekseni, et jos noin pieni asia (voisiko sanoa synti) estää taivaaseen pääsyn niin luulenpa ettei Taivaaseen kovin moni ihminen pääse!!!



Niin olis mukava kuulla muidenkin mielipiteitä tästä asiasta, koska olen kysynyt tätä asiaa vain tältä yhdeltä ihmiseltä ja vastauksen sain häneltä.

[/quote]

Itse olen siis vanhoillislestadiolainen. Emme siis meikkaa, käytä korvakoruja, värjää hiuksia tms. Vl uskomme että Jumala on luonut meidät tämän näköisiksemme ja haluamme olla luonnollisena sellaisena kuin olemme. Tämä on mielestäni myös hieno ja yhdistävä tekijä yhteisössämme. Näin vanh.lestadiolaisina olemme eläneet kautta aikojen ja toivon ja rukoilen että sama mieli ja ymmärrys säilyisi keskuudessamme edelleenkin.

Ajattelemme siis että meikkaaminen tms. ei ole oikein, mutta mikäli lähdetään siitä että yksittäinen synti vie meidän helvettiin niin eihän meistä kukaan taivaaseen pääse, syntisiä kun olemme. Kysymys on enemmänkin siitä, laitammeko synnin tunnoltamme pois vai elämmekö synnissä. Se miten raamattua ymmärrämme Pyhän hengen kautta, aukenee meille sieltä myös se mikä on Jumalasta mikä ei, eli mikä on oikein mikä väärin. Silloin kun on uskovaisen mieli, on halu kilvoitella ja taistella syntiä ja saastaisuutta vastaan.

Muuttaa todella paljon enemmän jumalan luomaa ulkonäköä kuin esim. hiusten sävytys.

Ymmärrän toisaalta ajatteluanne. Ajattelen kuitenkin, että Jumala tahtoo ihmisten tulevan pelastukseen ja se on tärkein asia. Tärkeämpi, kuin ulkoiset seikat. Ihmisiä tulee jatkuvasti lisää Jumalan valtakuntaan ja Jeesuksen tuntemiseen ja mielestäni kysymykset joita monilla ihmisillä on elämänsä suhteen ovat jotain paljon syvällisempiä, kuin hiusten värjäys, meikkaus tms. Kyllähän Raamatussakin puhutaan esim Jobin tyttärestä, jonka nimi oli " ihomaalipurkki" tms. En nyt jaksa tarkistaa tarkemmin. Tällaiset kysymykset vievät mielestäni huomion väärään suuntaan, kun alamme pohtimaan yksittäisiä asioita, jotka vievät Jumalasta kauemmas. Itse ajattelen esim. meikkauksesta, että se voi olla jollekin naiselle itsetuntokysymys, joka voi jopa viedä lähemmäs Jumalaa. Syntiähän on kaikki mikä erottaa meidät Jumalasta.

Minusta tänä päivänä uskovien on nostettava katseensa pois omasta yhteisöstä ja esim hiuksista ja lähdettävä maailmaan, jossa ihmisillä on oikeasti hätää ja epätoivoa. Niinhän Jeesuskin teki, meni sairaiden ja kärsivien luokse...

kolmo3nen:

Ymmärrän toisaalta ajatteluanne. Ajattelen kuitenkin, että Jumala tahtoo ihmisten tulevan pelastukseen ja se on tärkein asia. Tärkeämpi, kuin ulkoiset seikat. Ihmisiä tulee jatkuvasti lisää Jumalan valtakuntaan ja Jeesuksen tuntemiseen ja mielestäni kysymykset joita monilla ihmisillä on elämänsä suhteen ovat jotain paljon syvällisempiä, kuin hiusten värjäys, meikkaus tms. Kyllähän Raamatussakin puhutaan esim Jobin tyttärestä, jonka nimi oli " ihomaalipurkki" tms. En nyt jaksa tarkistaa tarkemmin. Tällaiset kysymykset vievät mielestäni huomion väärään suuntaan, kun alamme pohtimaan yksittäisiä asioita, jotka vievät Jumalasta kauemmas. Itse ajattelen esim. meikkauksesta, että se voi olla jollekin naiselle itsetuntokysymys, joka voi jopa viedä lähemmäs Jumalaa. Syntiähän on kaikki mikä erottaa meidät Jumalasta.

Minusta tänä päivänä uskovien on nostettava katseensa pois omasta yhteisöstä ja esim hiuksista ja lähdettävä maailmaan, jossa ihmisillä on oikeasti hätää ja epätoivoa. Niinhän Jeesuskin teki, meni sairaiden ja kärsivien luokse...

Jos emme meikkaa, luulisi ettei se nyt kuitenkaan ketään haittaisi? Se on ollut meillä aina näin ja ihan hyvä niin. Se että ei meikkaa, ei ole uskosta pois. Se mikä on väärin ja mikä oikein Raamatun mukaan on juuri niitä tulkinnallisia kysymyksiä joista minulla ei ole ainakaan tarvetta lähteä kiistelemään. Tämä asia on kuitenkin yhteisössämme koettu parhaaksi näin eikä siinä mielestäni mitään pahaa ole. Jokaisessa uskonnollisessa yhteisössä on omat juttunsa ja toimintamallinsa.

Yhteisöllisyydestä vielä. Itselleni yhteisö on nimenomaan todella tärkeä osa uskovaisena olemisessa. Se että on niitä saattomiehiä, ihmisiä jotka uskovat samalla tavalla. Se on äärimmäisen tärkeää että heidän kanssaan voi jakaa elämän iloja ja suruja. On ihmisiä jotka ymmärtävät. Yhteenkuuluvuuden tunne on monesti käsinkosketeltava eikä siinäkään mielestäni ole mitään pahaa, päinvastoin.

Voiko vanhoillislestadiolaisella olla korvakorut...

Eihän sillä ole mitään eroa hengellisessä eikä raamatullisessa mielessä, onko koru hiuksissa, ranteessa, nilkassa tai korvassa.