Kummiongelma, fiksuja vastauksia kaivataan!! ov.

Vierailija:

ystävän puolisoon vanhemmat eivät ole halunneet sitten tutustua - ilman lapsia tai lasten kanssa, ennalta tai jälkeen.

Sitten kuitenkin ystävän pitäisi heidän näkemyksensä mukaan luoda tärkeä suhde heidän lapseensa. Ja puolisokin saa ilman muuta osallistua tähän. Ja kuka nyt ei haluaisi heidän silmäteräänsä luoda suhdetta, kun se on niin ihana. (No ne samat, joihin te ette ole aiemmin halunneet tutustua).

minun erittäin hyvä ja läheinen ystävä ja hänen aviomiehensä (olivat olleet aviossa jo 7 vuotta). Vajaa vuosi ristiäisten jälkeen he erosivat ja koska ystäväni mies oli ollut minulle läheinen vain ystäväni kautta (parina) on yhteys lapseni kummisetään katkennut kokonaan.



Kuopuksella onkin sitten yksittäiset kummit: mieheni sisko (ei hänen aviomiehensä) sekä minun veli (ei hänen avopuolisonsa). Kumpikin puolisoista ymmärsi tilanteen eivätkä siitä mitenkään loukkaantuneet. Ja pariskuntana tulevat kummilasta katsomaan tietenkin ja pariskuntana olivat ristiäisissä mutta kirkon kirjoissa kummeja vain nämä edempänä mainitut.

miehesi kummius kuuluu. Äläkä osta miehesi puolesta niitä lahjoja. En voi ymmärtää, miten kukaan voi elää liitossa, missä toinen sanelee, mitä toisen pitää tehdä ja hoitaa tämän asioita - ihan kuin lapsen. En voisi koskaan olla mikään ihme " äitihahmo" miehelleni. Ja eihän tollaset tossukat koskaan opikaan miehiksi, kun ensin passaa äiti ja sitten vaimo.



Huoh! Anna miehesi ihan itse päättää kummiutensa ja hoitaa se sitten niin kuin parhaakseen katsoo.

sinä olet juuri sellainen ihminen, joka ei ymmärtänyt, että MIEHENI teki oman ratkaisunsa.

Hänen mielestään ME olemme yksikkö, josta toinen ei voi olla tuttavaperheen kanssa enemmän tekemisissä ja läheisempi kuin toinen :)

Säälin enemmänkin sellaisia pareja, jotka sitoutuvat näin isoihin tehtäviin ilman, että se tehdään yhdessä.

Vierailija:

olet juuri ihminen, joka ei ymmärrä, että MIEHESI SISKO tunsi läheiseksi MIEHESI. ei sinua.

Kummin tehtävä on ollut jopa vastata lapsen huoltamisesta, jos vanhemmat eivät kykene. Miten sen voi tehdä pariskunnan kyseessä ollessa vaan se toinen ?



Mikä on pariskunnan sitoutuminen toisiinsa, jos toinen ottaa hoitaakseen niin ison asian kuin kummius ilman että siihen osallistuu myös hänen puolisonsa ?



Minusta osoittaa erittäin huonoa arvostelukykyä pyytää vain pariskunnan toinen osapuoli. Mitä sitten jos tulee ero ? Kai sitä nyt tulee eroja joillekin. Jotkut lapset elävät ilman toista vanhempaansa lähivanhempana kun tuli ero. Ja miten loukkaavalta tämmöinen perustelu kuulostaa siltä ns. läheisestä ihmisestä, jota kummiksi pyydetään ilman puolisoa. Jos teille nyt tulee ero, niin ei tuo sinun puolisosi ole yhteydessä lapseen ?



Ääliöitäkö te olette ?

a) voit pyytää kummia erikseen ilman puolisoaan, jos olet varma ettei pari pahoita tästä mieltään



b) jos sinusta tuntuu, että pari pitäisi pyytää yhdessä kohteliaisuussyistä, mutta et halua molempia kummeiksi, älä pyydä kumpaakaan.



c) ellet tiedä millainen pari kyseessä, etkö tiedä miten he asiasta ajattelevat tunnet nämä ihmiset niin huonosti, ettei kannata pyytää heitä. Pyydä joitain läheisempiä ihmisiä.



d) kummiudesta voi aina kieltäytyä



e) lasta ei ole pakko kastaa, jos elämä meinaa pysähtyä näihin kummikysymyksiin

näkemystä arvioida sinulle " läheisen" ihmisen parisuhde arveluttavaksi siinä määrin, että olet halukas ottamaan vain tämän toisen puoliskon kummiksi lapsellesi ?



Eikö se ole huono juttu, että he kuitenkin käytännössä toimivat sitten kummeina yhdessä ?



Miettikääs nyt itse sitten loppuun asti. Pakettia ette ole valmis pyytämään, mutta kun se paketti sitten kuitenkin loppupeleissä toimii pakettina ?

Nämä kaksi erillistä ihmisyksilöä voivat pitää yhteyttä ystäviinsä ja tuttaviinsa sekä kummilapsiinsa tai vaikka kummisetiinsä ja kummitäteihinsä yhdessä, erikseen, sekä yhdessä että erikseen tai ei ollenkaan, miten milloinkin.

pariskunta laitetaan hoitamaan asioita erillään toisistaan ! Onhan se mahdollista, mutta ei minusta kovin huomaavaista vanhemmilta.



Ja siksi toiseksi tuo erillinen hoitaminen vie pohjan niiltä perusteluilta, että voihan sitä yhdessä käydä kuitenkin kylässä.



Kyllä se vaan on niin, että itsekkäät vanhemmat valitsevat kummeja monesta taloudesta ihan vaan lahjankiilto silmissä. Mitään merkitystä ei ole kenenkään muun tunteilla.

Näkeehän sen jo siitä, että mahdollisen eron jälkeen he eivät aina jatka yhteydenpitoa pakettina ja yhdessä ollessakin toinen voi soittaa ja tulla käymään useammin kuin toinen.



Glups, kauppaankin pariskunnat voivat mennä yhdessä tai yksinään.



Miksi se kummiksi pyytäminen pitää ottaa jonakin parisuhteen arveluttavuusarviona? Toinen pariskunnasta nyt vaan voi olla läheisempi pyytäjille kuin toinen, ei siinä ole mitään pahaa. Siltikään ei välttämättä ennusteta eroa, ei toivota pariskunnalle pahaa eikä pidetä mitenkään huonona asiana sitä että nämä muistaisivat lasta yhdessä tai olisivat molemmat kotona kun kummilapsi menee kylään.



Se nyt vaan on realismia että _jos_ pariskunnat eroaa niin se läheisempi ihminen jatkaa todennäköisemmin yhteydenpitoa aikuisiin ja kummilapseen ja toinen häviää kuvioista. Vaikka pariskunnat olisivat yhdessäkin niin siltikin se läheisempi pitää todennäköisemmin yhteyttä kuin se toinen jota ei kunnolla tunneta. Vai soitteletko sinä useinkin miehesi lapsuudenystäville? Mies sinun lapsuudenystävillesi?

Ja jos lapsella on neljä kummia kaksi pariskuntaa niin ei siitä tule yhtään sen useampia talouksia ja joululahjoja kuin jos lapsella on kaksi kummia kumpikin eri pariskunnasta.

Seuraavan kerran, kun joku pyytää meistä vain jompaa kumpaa kummiksi, voin sitten perustella sitä esim.



Ei kiitos. Minä mielelläni alkaisin sinun lapsesi kummiksi, mutta en sinun miehesi lapsen kummiksi. En koe miestäsi läheiseksi ihmiseksi, joka kummilapsen vanhemman pitäisi olla.

Onko joku velvoitettu pyytämään sinua kummiksi että sinulle tulisi hyvä mieli?



Ovatko kaikki ne ihmiset vastuussa pahasta mielestäsi jotka eivät ole pyytäneet sinua kummiksi?



Niitä taitaa olla vain muutama miljardi...



Erikoistarjous: Nyt on entistä helpompaa loukata ihmisten tunteita verisesti: Jätä vain pyytämättä heitä lapsesi kummiksi.



Hiton paljon kummeja vaan pitää olla kun ketään ei saa loukata ja kaikkia pitää pyytää.

Minä en pidä läheisenä ystäväPERHETTÄ, joka pyytää kummiksi vain meidän PERHEEN toista osapuolta.



Se on minun näkemykseni. Jos ei kumpaakaan pyydetä, se on minulle ihan se ja sama. Minun mieheni täytyy kelvata kummiksi tai sitten ei kumpikaan.



Teiltä on ihan unohtunut se kummiuden lähtökohta. Ja se on siis ihan joku muu kuin ne lahjat.

josta vain toinen on tai vaikka kommuuni josta kukaan ei ole kummi.



Tämä ei mitenkään vastaa siihen, miksi pariskuntien pitäisi olla kummina aina yhdessä tai ei ollenkaan tai miksi ihmisellä olisi oikeus loukkaantua siitä että häntä ei pyydetä kummiksi. Kummiksi pyytäminen on kunniatehtävä. Se ei ole loukkaus että jää pyytämättä.

Tapaatte kaikkia sukulaisia ja ystäviänne lapsuudenystävistä työkavereihin aina pariskuntina niin että kaikkien puolisot ovat aina mukana ja kaikki yhtä läheisiä? Soittelet yhtä todennäköisesti miehesi lapsuudenystävälle kuin miehesikin ja työkaverisi puoliso pyytää sinua yhtä usein leffaan ja jumpalle kuin se työkaverisikin? Jos pidät jotakin ihmistä läheisenä niin automaattisesti aivan läheisiä ovat myös molemmat hänen vanhempansa, hänen puolisonsa ja koko perhe ja myös miehellesi kaikki nämä ihmiset ovat heti yhtä läheisiä?



No, ehkä teillä on näin, mutta tämä on hyvin harvinaista muuten. Puolisoilla ja PERHEILLÄ on omaa elämää, omia ystäviä ja omia harrastuksia. Perheiden jäsenistä osa on läheisempiä toisille toisten perheiden jäsenille.



Ei tämän tosiasian myöntäminen ole mitään tunneköyhyyttä vaan realismia.

Av- mammat näyttävät olevat enimmäkseen moukkia - mutta ei oikeastaan yllätä.

ja vaikka yksi heistä asui avoliitossa ja toinen seurusteli, emme pyytäneet kummeiksi kuin ystävämme. Kukaan ei tajunnut moista paheksua, emmekä me tehneet valintaa mitenkään ilkeyttämme. Lapsemme on kummiensa ja heidän puolisoidensa (joita on tullut lisää lapsen elämän aikana) kanssa todella läheinen, eikä varmasti hän tai kummit tai näiden puolisot ajattele " virallista" valintaa yhtään. Olette te kyllä välillä niin pikkusieluisia, että hirvittää...

Olen yksin kummina kolmelle, onneksi mieheni ei ole saanut samoja kakaroita riesakseen, hänellä omat kolme... Yhdessä laiminlyödään sitten kaikkia kuutta :) . Yhtäkään kummilasta ei enää oteta, ei edes sisarusten lapsia. EI EI EI !

Kumpikaan näistä vähemmän läheisistä puolisoista ei sattumoisin kuulunut kirkkoon. Molemmat tulivat silti ristiäisiin ja molemmat puolisotkin kutsuttiin kummilapsen juttuihin yhtäläisesti. Sittemmin toinen pariskunta on eronnut. Kas kummaa niin tähän vähemmän läheiseen puolisoon ei ole mitään yhteyttä säilynyt. Tuskin olisi vaikka hän olisi kummikin. Parasta vain pyytää kummiksi niitä ihmisiä joiden kanssa uskoo olevansa tekemisissä aina vaikka he eroaisivat tai tapahtuisi mitä. Jos pyytää jotakuta vain siksi että halutaan pyytää läheistä ystävää ja tämä toinen vähemmän läheinen sattuu olemaan puoliso niin kummius jää ihan kuolleeksi kirjaimeksi.



Jos molemmat puolisot ovat läheisiä niin se on ihan eri juttu.