Tonskat Uuteen Vuoteen

En oo vähään aikaan käynyt täällä teitä katsomassa, ja nyt sitten oli noin ikäviä uutisia!



U-M ja Hermione, oon aivan äärettömän pahoillani teidän molempien puolesta, että pitikin käydä noin! Olo on varmaan tosi kurja molemmilla! Mutta kyllä se siitä taas, kun pääsette yrittämään uudelleen. Vaikka niinku Hermione sanoikin, niin varmasti pelottaa seuraavalla kerralla enemmän. Tsemppiä molemmille!



Minä täällä voin loistavasti, mitä nyt vähä väsyttää. Tänään ollaan saavutettu rv 12 ja olo on jotenkin helpottunut :) Tietysti voi tulla vielä mitä vaan, mutta ihanaa kun kriittisin vaihe on ohi. Ens viikolla ois eka ultra. Tai no, meille jo toka, kun käytiin sillon niitten vatsakipujen takia yksityisellä. Välillä tuntuu, että onko tuolla mahassa mitään, kun ei oo mitään samanlaisia vihlaisuja kun ekassa raskaudessa. Mutta kyllä niitäkin nyt on tullut enemmän ja enemmän.



Jees, mut mä lähen siivoomaan. Kauheesti toivottelen plussaonnea teille kaikille!!





-Larsku rv 12+0

Täällä jaksellaan jo paremmin. Kahvi jopa maistuu taasen. Kyllä oli kamala tauti päällä. Poika ei kylläkään ole vielä parantunut joten lääkäriin mennään tänään.



Ei ole vieläkään tullut se epikriisi postissa, menee varmaan ensi viikkoon. No jos sitä nyt malttaisi yhden kierron odottaa, kehoittihan se lääkäri tosiaan pari kiertoa vartomaan että ehtii kroppa palautua....



Kovasti plussa onnea kaikille ja piinailijoille tsemppiä :)



T: Ull-Maij kp 7/? (leikkauksesta laskien)

hermionelle lähetän voimahalin pahoittelen tosi paljon, kurjaa että kävi noin !



Viipero: älä sure tuntojasi, mäkin olen " kateellinen" kaikille mahaisille itkettää ja raivostuttaa että toislla onnistuu ja meillä ei taas sitten millään.



Lääkäri taas vakuutteli miehelle eilen että noiden lääkkeiden ei pitäis vaikuttaa mutta mä en vaan oikein tahdo uskoa sitä, tosi vahvat lääkkeet ja niitä pitää syödä paljon, eikä niistä tunnu olevan mitään apua.



Onneksi lauantaina on ne juhlat koitin taas eilen pukua ja ihastelin sitä peilin edessä toivottavasti en ole liian hieno !

laitan sitten kuveja facebookin enskoihin kun " festivaalit" on ohi



aa 5/26

Pientä mietintää näin yömyöhällä..



Mulla vihloo tuolta oikealta puolelta..tai ei niin, että sattuis pirusti, mutta tuntuu ilkeältä välillä..Nyt mä aloin miettiin sitä, kun synnytyksen jälkitarkistuksessahan multa löyty se joku " möykky" oikeasta munasarjasta ja mulle varattiin ultra. NOH..mä sit peruin sen ultran ku mies oli duunimatkalla, enkä päässyt pienen Emiksen kanssa kaksistaan paikalle klo 8.15. Unohdin myöhemmin koko asian enkä siis käynyt tarkistuttaan.. Nyt tietty oon alkanu miettiin, että jotain viallahan siellä on. Prkl. Enkä pääse siitä ajatuksesta nyt yli. Mä näin jo sieluni silmin miten joudun kiikuttaan itseni sairaalaan kun on piru merrassa. Äh.



Eipä nyt sit muuta..



t. poppis tuskailee

Jos siellä onpi vaan kysta. Itselläni ei ole niitä ollut mutta monella kaverillani kyllä. Ovat tosi kipeitä.



Yksikin tutuistani meni päivystykseen tosi kovien oikeanpuolisten kipujen kanssa ja löytyi munasarjasta kysta. Oli ovuloinut juuri tältä kysta puolelta ja oli sitten yllätyksekseen raskaana. Siellä se keltarauhanen vain kiusasi kystaa ja aiheutti kipuilun... nuo kystat ei yleensä ole vaarallisia.



Mulla on kans tuo että muut on raskaana asian suhteen välillä ongelmia. Tuntuu joskus niin pahalta kun ajattelee että meillä ei tämä homma toimikkaan niin kuin pitäisi. En tosiaan tiedä olenko valmis menemään hoitoihin jos emme enään luomuna onnistu. Välillä tuntuu että se on ihan ok ja välillä taas että ei meille ole toista lasta tarkoitettu jos se ei itsellään tule. Tästä ei kenenkkän hoidoissa käyvän tarvitse loukkaantua sillä en ajattele näin yleisesti, vain omalle kohdalleni. Nuo ajatukset varmaan kuitekin kuuluu tähän kun olen niin vasta saanut selville tilanteemme.



Toki vielä on toivoa että saamme toisen pienen ilman suurempia ponnisteluita, mutta on myös henkisesti alettava valmistautumaan siihen että meillä saattaa olla edessä toinen tie. Eniten minua surettaa mieheni puolesta joka on täysin syytön tilanteeseen, on vain raukka valinnut itselleen " osittain mahon eukon" Saatiinhan me rakas pieni poikamme aikaseksi, mutta sitten menin rikki. Tunnen todella syyllisyyttä siitä että emme onnistu minun takiani.



No jospa tämä jauhaminen riittäisi tälle erää, mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille :)



T: Ull-Maij kait kp 8/??

Mulla on kans aikanaan ollu munasarjakysta, mikä on sitten puhjennut. Oli tosi kipeä, päivystykseen minäkin menin ja olin yön sairaalassa. Mutta ei siinä sitten sen suurempia juttuja tehty, seurailivat vaan että kipu menee ohi. Mutta ikävältä tosiaan tuntui.



Tuosta toisten raskautumisesta... Mulla menee jo niin pitkälle, että tuli itku kun kattelin iltalehdestä Jessica Alban pyöristynyttä vauva-mahaa, ei nyt ehkä kateudesta, vaan siitä kaipuusta että itsekin olisi raskaana. Jotenkin oon yrittänyt sitä itelleni terottaa, että kaikki eivät saa edes sitä yhtä lasta. Eli jotenkin nöyrän kiitollisena pitäisi suhtautua tuohon ensimmäiseen lapseen. Niin, hankalaahan se on kun kaipuu sitä toista lasta kohtaan on kova.



Eilen olis pitäny alkaa menkat, mutta ei vielä näy. En kuitenkaan usko, että olisin raskaana, vaan taitaa olla taas hormoonit sekasin terojen lopetuksen jälkeen (TURHAUTTAA!!!).



Eilen miehen kanssa juteltiin, että miten pitkälle voitais mennä noihin hoitoihin, mutta molemmat ollaan sitä mieltä että jos nyt ei nämä kaikista helpoimmat konstit auta, niin antaa olla sitten.



Pojan odotusaika ei ollut mikään helppo, joten en edes haaveile että mahdollinen toinen raskaus olisi sen helpompi. Minä kuulun tähän koulukunttaan, että raskaus on sairaus, mutta lopputulos ihana.



Tässäpä näitä päälimäisiä tuntuoja.



Sittis

Voi miten surullisia uutisia! Se on kyllä niin kurjaa, että viikkoja ehtii kertyä niinkin paljon ja itse ehtii jo kuitenkin 2kk asennoitua siihen, että on raskaana, ja sitten kaikki viedäänkin pois. Mun mielestä se juuri tuntui keväällä niin julmalta, että miksi se ei voinut tapahtua jo monta viikkoa aikaisemmin, ihan alussa, kun en olisi vielä ehtinyt niin rakastaa sitä vauvaa... Toivotan kovasti jaksamista sinulle ja miehellesi!



-Q-

[color=D87093] Ulkona onpi kyllä aika plösö ilma:/ Ei tee kyllä oikein mieli mennä tonne räntäsateeseen!



Mitäpäs meidän piinailijoille kuuluu? Ainaskin Viiperolla ja Poppiksella...ja Sittisontiaisella taisi olla aika isot kp:t? Kertokaahan pian kuulumisia!



Ja TERVETULOA Tonskiin kaikki uudet!!!



Olikos AA:lla tänään ne hienot juhlat? Vähänkös kivaa:)!



Omaan napaan ei uutta edelleenkään kuulu. Kohta alkaa piinisviikko ja enpäs osaa sanoa yhtään, että olisiko tärpännyt vai ei. Noh, eipähän sitä tässä vaiheessa kiertoa oikein voi sanoakaan. Toivon kyllä hirmuisesti, että pikkuinen jo masussa olisi:)!



Myö lähdetään tänään illalla porukalla ravintolaan syömään:P Meillä on ollut tapana käydä aina silloin tälloin ravintolassa syömässä miehen vanhempien, veljen & tämän avovaimon sekä pikkusiskon kanssa! Kivaa! Mitenköhän meidän pikkuinen Vauhti-Viikari mahtaa ravintolassa käyttäytyä:D Otetaan poitsulle mukaan kyllä paaaaljon leluja sekä ruokaa, niin eiköhän se viihdy:)



~ ♥ ~ Viipuli, kp...öö...oiskohan 20 tai 21/jotain ~ ♥ ~

Sittikselle on täällä peukut pystyssä että se olisikin pieni kyytiläinen joka menkat pitää poissa!



Viipulille ja Poppikselle myös kovasti plussapuhalluksia täältä! Ja olikos muita piinailijoita?



AA:lle oikein ihanaa iltaa, nautihan juhlista ja niihin laittautumisesta :)



Omaan oloon ei edelleenkään oikeastaan mitään erikoista kuulu. Ei ainakaan mitään huomattavia oireita suuntaan taikka toiseen. Viime kierrossa oli tosi kovat pms-oireet, olin kiukkuinen kuin ampiainen. Nyt ei ole sitä ollut havaittavissa. Vaikea sanoa että olisiko tärpännyt vai ei.. Tässä vähän pähkäilen että testaisiko jo huomenna vai malttaisiko maanataihin odottaa... Jotenkin kuitenkin tuntuu, että ei olisi tärpännyt. Ja parempi asennoituakin niin, pessimisti ei pety (ainakaan niin pahasti..)



Viipero kp 26/25-33 (kierto siis kerran ollut 25 ja kerran 33 päiväinen, muulloin normaalin 28-30 päivää)

Poppis, toivotaa että vihlonta ei olisi sen kummempaa kuin puhjennut keltarauhanen. Mulla ainakin on nyt selkeästi aina oviksen jälkeen alkanut vähän vihloa siltä puolelta mistä munis irronnut. Jos huolettaa, niin kantsiihan tuo käydä tarkastuttamassa.



Vielä galluppia kehiin: Oliko teillä minkäänlaisia oireita ekassa raskaudessa ennen plussatestin tekoa? Itse testasin plussan kp 29 ja sitä pari päivää ennen alkoi tuntua painon tunnetta alavatsalla, ja suolainen ruoka alkoi himottaa. Kun yleensä ennen menkkoja makeaa tekee mieli. Nuo oli ne selvät oireet joista aloin epäillä että voisi ollakin tärpännyt :)



Viipero

Kiitoksia plussa toivotuksista! En ole vielä testaillut, ehkäpä alkuviikosta sitten jos menkkoja ei ilmesty. Mahaa nippailee, rinnat on arat ja väsyttää... No, ajatuksen voimalla olen ennenkin saanut noita oireita aikaiseksi, että en nyt kauheasti uskalla luottaa niihinkään. Kai se keskenmeno on tehnyt araksi, ei uskalla testata, eikä oikein toivoa eikä haaveillakaan on sellanen tunne, että jos nyt liikaa hehkuttaa niin ei sitten varmasti olekaan raskaana tai tulee keskenmeno. Peruspositiivinen luonne siis ;o)



Toivottavasti A A:lla oli hauskat juhlat!



Viiperolle: en oikeesti edes muista enää, että oliko jotain oireita ennen plussaa, ehkä rintojen arkuus? Poikaa odottaessa mulla ei ollu edes pahoinvointia, pientä kuvotusta ja jotkut hajut pisti yökkäyttään. Kaks kertaa tuli oksennus. Oltiin menossa kauppaan ja mies poltti tupakan just ennen kun lähettiin ja se alko tekeen pahaa, oli kiire kauppareissu... Toisen kerran sokerirasituksen jälkeen. Toisessa raskaudessa öklötystä oli paljon enemmän, mutta en silloinkaan oksentanu.



Täällä on ollu hirvee keli monta päivää. Takapiha on aivan peilijäällä ja sen päällä monta senttiä vettä. Ei siis olla oikein ulkoiltu ja sen mukainen oli pojan päivä tänään. Kyllä huokastiin miehen kanssa kun poika nukahti! Jep, joskus yhdenkin lapsen kanssa saa taistella...



Eipä nyt muuta tällä erää, illanjatkoja kaikille!



Sittis

ja ihan tyylipuhdasta negaa näytti :(



Ihan kyllä arvasin sen, ja sain psyykattua itteäni niin ettei edes tuntunut kauhean pahalta. Pettymyshän se toki oli. Nyt ei auta kuin odotella menkkoja alkavaksi ja uutta kiertoa kohti.



Viipero kp 27/25-33, vielä

[color=D87093] Viiperolle *halaus*... surkujensurku...senkin ilkeä nega:(!!! Onhan siinä vielä pieni mahdollisuus, että plussaksi muuttuisi...eikös? Peukut vielä pystyssä!



Oma napa ennallaan. Ehkä testailen ensi torstaina, jos tarve vaatii.



Masu on vieläkin täynnä eilisen ravintolareissun jäljiltä! Syötiin oikein pitkän kaavan mukaan! Otin alkuruuaksi sipulikeiton, pääruuaksi rukiisia ahvenfileitä, perunamuusia, sienikastiketta ja paahdettuja kasviksia...ja jälkkäriksi mansikkajäätelöä sekä karamellikastiketta:P Ai että oli namia!!! Poitsukin viihtyi ravintolassa vallan mainiosti!



Kohta aletaan tekemään pizzaa miehen kanssa! Eli lisää masuntäytettä tiedossa:)



Plussaonnea ihan kaikille ja rentoa sunnuntaita!



~ ♥ ~ Viipuli, kp 22 (ehkäpä)/jotain ~ ♥ ~

kiitos kaikille terkuista, oli aivan ihanat juhlat, shampanjaa juotiin tai minä join, mies ei voi ottaa alkoholia niiden lääkkeittensä takia, join yksin varmaan opullollosen moneta, sitä oli tarjolla koko ajan, punkkua ja valkkariakin oli, mutta ei ollut mun suun mukaista, illalla mentiin vielä privet klubille ( stuido 51 vippipuoli ) siellä jatkui shampanjan ja tietty caipiroscan juonti se on mun feivoritti.



4 maissa oltiin hotellilla !



täällä alkaa kohta olla tärppipäivät lähellä joten keskityn peiton heiluttamiseen !



pahoittleut negatuloksesta ! tosi mälsää !



aa

Elämä ehkä alkaa hiljalleen voittamaan, vaikka vieläkin on välillä täysin epäuskoinen olo etten enää ole raskaana.

Tyhjennys meni aika mukavasti koska kaikki tuli ulos jo ennen kun ehdin ottamaan lääkkeet. Puol 5 aikaan keskiviikkoaamuna heräsin megasupistuksiin ja siitä 20 min jälkeen kaikki oli ohi. Jouduin kuitenkin ottamaan ne lääkkeet varmuuden vuoksi että kaikki varmasti tulee ulos. Joten koko päivän makasin supistuksissa ja lääketokkurassa sängyssä.

Verta meni tällä kertaa paljon enemmän kuin viimeksi joten pari päivää sen jälkeen oli tosi heikko olo. Aloin heti rautakuurille. Kun tämä jälkivuoto vielä tästä loppuisi niin mieli kohenee varmasti paljon.



Viiperolle ja AA: lle suuret pahoittelut täti punaisesta.



Tervetuloa uusille tonskailioille! Hyvä ettei väki lopu kesken :)



AA:n bileet kuulostivat mahtaville! Mun mies lupasi viedä mut kunnon laivaristeilylle niin saadaan viettää hetki aikaa ihan kaksin ja kuherrellen. Olisi ihan mukava aloitus uudelle yritys taipaleelle.



Hyvää päivänjatkoa kaikille ja +++++++++++++ tuulia!



Hermione ja kamala jälkivuoto :(



P.s Kiitos kaikille lohdutuksen sanoista, ne tuli todella tarpeeseen..

sateisesta Helsingistä!!



On taas ollu tunnelmat maassa kun sitä toivottua plussaa ei sitten tullut. Mutta pikku hiljaa sitä taas toipuu uuteen yritykseen. Kiva vaan kun tuo kuukautiskierto vaikuttaa miun maidontuotantoon ja taas menkkojen mentyä ohi tuntuu, et tissit ihan räjähtää maidosta. Ahistavaa, mut toisaalta onhan se hyvä että pikku miehelle riittää vielä evästä.



Nyt taidettin herätä eli työmaa kutsuu taas... ;o)



Sonteri yk4 kp6/31-33

Testi tehty,

negaa näytti,

suru taasen mielen täytti.



Kai se pitää taas lääkäriin ottaa yhteyttä. Vaikka pidin tätä tulosta varmempana kuin plussaa, niin raastaa se vaan silti. Omaa oloa vaan tällä kertaa, jospa huomenna taas jaksais kommentoida muiden kuulumisia...



Surullinen sittis

((((((U-M)))))))



Ikäviä uutisia sain tulla lukemaan tänne. Jakamisia teille koko perheelle! Ja parempaa tätä vuotta kaikille!



-A rv9+4

Täälläkään ei uusi vuosi ole kovin mukavissa merkeissä lähtenyt käyntiin..

Se hemmetin tuhru alkoi taas eilen aamulla, oli päivän pois ja taas tänä aamuna pyyhkiessä jäi paperiin vaaleanpunaista..:(

Ärsyttävää!!!!!!!!!!

Tiedän, että se voi olla vaaratontakin, mutta ei paljon lohduta kun nyt joutuu koko ajan stressaamaan, että jatkuuko raskaus vai onko tuulimuna tai joku muu... Plaah!!

No, varasin kuitenkin ens viikon perjantaille gynelle ajan, niin viimeistään silloin selviää mistä on kyse.

Siihen saakka täytyy yrittää kärvistellä.



Sori taas tällainen omanapainen valitusviesti!



Mites muilla menee?



Kamomilla

Voi Ull-Maij! Mä oon niin pahoillani teidän puolesta. Te jos jotku olisi ansainnut onnistuneen raskauden. Voimia ja jaksuja! Toivottavasti edes sitten seuraavalla kerralla onnistuisitte.



On. Mä jännittelen täällä kun ens maanantaina on eka neuvola, silloin viikkoja on tasan 10. Toiveet on aika korkealla että jos sydänäänet kuuluisivat. Masu on pyöristynyt jo kovasti ja siirryin jo mammavaatteisiin kuin tavalliset ei enää mahdu :)



Plussa onnea kaikille hirveästi ja hyvää tätä vuotta!



T: Hermione rv 9+2