Voiko lapselle vaihtaa saman sukunimen, jos äiti menee naimisiin ja ottaa miehen sukunimen itselleen?
Eli onko estettä vaihtaa myös (edellisestä suhteesta olevan) lapsen sukunimi samaksi kuin äidillä, eli uuden miehen sukunimeksi?
Pitää varmaan olla lapsen isän suostumus, ainakin jos on yhteishuoltajuus. Onko muita esteitä/mitä pitää ottaa huomioon?
Kommentit (51)
Jos eroatte jää lapsi " väärään" sukuun. Ja miksi vaihtaisit, eikö isä/suku pahota mieltänsä, haluaako lapsi?
Jos lapsella ei ole koskaan ollutkaan isänsä nimeä, vaan äidin tyttönimi, miten isä/isän suku voisi siitä pahoittaa mielensä?
Lapsi taas pitää enemmän isänään " uutta" miestä, jonka kanssa on asunut melkein koko elämänsä. Oikeaa isäänsä nähnyt vain harvoin. Oikealla isällä olisi mahdollisuus nähdä lasta vaikka joka päivä, muttei ole niin halunnut tehdä.
Lapselta asiasta ei ole kysytty, koska emme edes tiedä onnistuisiko se.
H ovat kaikki säännönmukaisesti vaihtanet nimensä takaisin - varsin kiukkuisina siitä että moinen vaihto alunperinkään tehtiin - pian täysi-ikäisiksi tultuaan.
ja jopa ilman bioisän suostumusta, jos äidillä yksinhuoltajuus. Meillä vaihdettiin, ja jopa niin että vaikka kahdella lapsellani sama bioisä, nuorempi otti uuden miehen nimen ja vanhempi jäi bioisänsä nimelle
meillä nimen vaihto lapsen, silloin 12v omasta tahdosta. Allekirjoitti itse maistraatin paperitkin.
Menin naimisiin miehen kanssa, otin hänen sukunimen ja muutin samalla vihkimismatkalla (maistraatti) lapsen nimen samaksi, joka minulla, miehellä sekä yhdellä yhteisellä lapsella oli. Paljon kivampi näin, kuin, se että lapsi olisi ainoana meidän perheessä jäänyt " toisen nimiseksi"
se samainen lapsi voi vielä muuttaa mieltäänkin.
Haluatte näköjään viedä lapselta juuret ja identiteetin. Kas kun ette ala valehdella, että isäpuoli onkin oikeasti isä.
mulla siis on se tilanne, et lapsella on mun tyttönimi eikä isänsä kanssa missään tekemisissä. Mua neuvottiin täällä aika ärhäkkäästi, et en saa ottaa uuden miehen nimeä itsellekään ennen kun lapsi on täysi-ikäinen, lapsen nimen vaihtamisesta nyt puhumattakaan.
kaikkihan on mahdollista, mutta miksi ihmeessä en antaisi lapsen ottaa sen miehen nimeä jota hän isänään tahtoo pitää ja on pitänyt kymmenen vuotta? Biologisen isänsä kanssa ei itse tahdo olla tekemisissä. t: 7/8
Vaan piti ruveta veivaamaan useamman nimeä!!!
Uskomatonta, onko tämä mahdollista vielä 2000-luvulla???
kyllä ainakin mulla on vielä sellaisia vanhanaikaisia ajatuksia, että haluan sen miehen sukunimen. Voi olla, et ajattelisin toisin jos mulla ois joku tosi hieno ja erikoinen tyttönimi.
Ja kai tässä asiassa nyt on silläkin merkitystä, minkä ikäisiä ne muksut on.
Oletkohan vähän naiivi? Eli jos olen ollut aiemmin naimisissa ja minulla on lapsia, uuden mieheni pitäisi ottaa entisen puolisoni nimi..? Sitä ei taida enää lakikaan sallia.
Eikö olisi paljon helpompi yhden aikuisen vaihtaa nimeään kuin vaihtaa äidin ja lapsen nimeä ja hoitaa sitten kaikki byrokratiat heidän osaltaan. olisi myös " rehellisempää" sikäli, että ette tietoisesti yritä peitellä sitä, että lapsi ei ole miehesi biologinen lapsi (tämä kuvahan tuosta helposti syntyy, vaikka ei tarkoittaisikaan).
Ja kyllä se biologisen isän suku voi mielensä pahoittaa, jos lapsi vaihdetaan eri nimelle. Onhan se nyt eri asia olla äidin niminen kuin jonkun vieraan miehen nimissä, jos isäkin kuitenkin on tiedossa.
Tyttönimestähän tässä muut on puhuneet, ja sen sinäkin voit ottaa takaisin, jos et enää viihdy exän nimisenä.
Vierailija:
Oletkohan vähän naiivi? Eli jos olen ollut aiemmin naimisissa ja minulla on lapsia, uuden mieheni pitäisi ottaa entisen puolisoni nimi..? Sitä ei taida enää lakikaan sallia.
ei tahdo olla lapsen kanssa edes tekemisissä, on kyllä ihan sama pahottuuko mieli lapsen nimen vaihdosta.
kun sai pitää oman isänsä sukunimen.
Mä vaihdoin sekä oman että tyttären nimen mieheni sukunimeksi kun mentiin naimisiin. Tyttärellä oli aiemmin ollut aina mun sukunimi ja mulla yksinhuoltajuus.
Minusta tämä oli täysin luonteva vaihtoehto, onhan mieheni käytännössä hänen isänsä arjessa ja tämä perhe tyttäreni ainut perhe. Ex-avomieheni tapaa tytärtään silloin tällöin mutta ei osallistu arkeen (olemme eronneet kun tyttäreni oli vauva emmekä olleet koskaan naimisissa).
Jos teillä on yhteishuoltajuus, täytyy exäsi suostua nimenmuutokseen, mikä voikin sitten olla hankalampi juttu.
vaan äidin tyttönimi sukunimenä?