Vkonlopputissuttelun lopettaminen! Tsemppausta kaivataan...

ilataisin kun lapset on nukahtaneet pakko saada jollain tapaa aivot koplattua vapaalle.

Välillä mietiskelen, pitäiskö vaan lopeettaa tämä(kin) paha tapa, mutta nyt kun esim. luin tota Cipralex ketjua, niin kuitenkin aattelin, että minusta tämä sopii minulle kuitenkin paremmin, kuin mihinkään mieliala lääkkeisiin turvautuminen.

Samasta asiasta tässä kai kuitenkin pohjimmiltaan on kyse?

alakulo voi tosiaan johtua tissuttelusta. Vaikka ei tulisi yhtään krapulaa, alkoholi vaikuttaa aivokemiaan silti.



Lisäksi on todettu, että "suruunsa juovat" alkoholisoituvat helpommin kuin ne, jotka juovat vain valmiiksi hyvällä päällä ollessaan. (Ja tämän ei pitäisi liittyä siihen, että ihmiset ovat harvemmin hyvällä päällä kuin alakuloisia ja tulevat siksi juoneeksi vähemmän jos juovat vain hyvällä päällä, vaan siihen että juominen tosiaan ruokkii alakuloa ja jos siihen alakuloon juo niin se ruokkii itseään. Lisäksi alakulossa aivoissa on vähemmän välittäjäaineita ja alkoholi ikäänkuin astuu niiden paikalle ja saa riippuvuuden helpommin aikaan)



Yritä kehittää sen viinilasirutiinin tilalle joku muu rutiini. Tee ne ennen viinilasia vaatineet asiat nyt vaikka iso yrttiteemuki kädessä. Saunajuomaksi hyvää vissyvettä. Käy lenkillä. Ei sun tarvi luopua elämän nautinnoista, sun pitää vaan korvata huono nautinto paremmalla...

En vaan oikein edes muista, millaista on olla ilman hiprakkaa vkonloppuiltaisin :( Kestän lasten riehumiset ja mölinät paljon paremmin, kun olen ensin ne hieman vaimentanut parilla viinilasisella. Olen aika tiukkapipoinen ja ankara äiti ja pelkään, että nyt olen aivan hermorauniona, kun perjantai koittaa.



Huoh! On tämä niin hemmetin vaikeaa. Mutta päätökseni olen tehnyt ja siinä yritän pysyä. Pari kosteaa illanviettoa tässä tulee vielä ennen joulua mutta tavallisina koti-iltoina en aio ottaa mitään!



ap

mä tissuttelen arkisinkin vähän, ja viikonloppuisin sitten "kaksin käsin". En tajua miten tästä tavasta pääsee eroon, jotenkin tuntuu, että mitä ihmettä sitä sitten voi tehdä jos ei juo?? Se juominen on kuitenkin se "juttu" siinä viikonlopussa, ohjelmanumero. Tiedän, sairastahan tämä jo on, mutta mitä ihmettä siihen tilalle?? Ja mä uskon ihan oikeasti, että olen parempi äitikin vielä silloin kun olen pari lasia viiniä ottanut. En ole niin tiukkapipo kuin normaalisti. tosin olen alkanut miettimään että olenko mä tiukkapipo just sen takia, koska käytän niin paljon alkoholia. Sehän vaikuttaa persoonaan ja aiheuttaa mm. kiukkuisuutta... Nyt olisi kyllä otettava itseään niskasta kiinni, mutta kyllä on vaikeaa :(.

Kuvasit erittäin hyvin minunkin tuntemukseni. Vkonloppuiltoihin on juuri kuulunut hyvä ruoka ja tissuttelu. En koskaan ole vetänyt kotioloissa persareita, niin etten olisi seuraavana päivänä kyennyt hommia hoitamaan mutta väsynyt olen liian usein. Ja kiukkuinenkin!



Ja juuri tämä "parempi äiti pienessä hiprakassa" -fiilis mullakin on. Joku aika sitten esikoispoikakin sanoi, kun hulluttelin ja hassuttelin parin lasillisen jälkeen, että "kenelläkään ei ole kyllä niin ihanaa äitiä, kun meillä". Kun menin illalla nukkumaan ajattelin, että harmi, kun ei sanonut sitä silloin, kun olen ihan selvä :(



Mutta tässä yksi päivä mietin, että tämän on nyt loputtava. Pitkään olen pohdintatyötä tehnyt. Viisi vuotta on mennyt nyt näin ja tyylin on muututtava.



Olen vähän alle 40 ja tuntuu, että olen parissa vuodessa rupsahtanut myös ulkoisesti. Toki ikäkin tekee tehtävänsä mutta eipä se alkoholi paljon auta asiaa. Lisäksi se ajatus, että aionko mä juoda koko loppuelämäni riskikulutuksen rajoilla, herätti. Tuskin se vähentäminen on helpompaa, kun lapset ovat isoja ja paljon pois kotoa. Tai sitten, kun ovat poissa kokonaan. Haluan myös, että meidän avioliitto kestää eikä mieskään varmasti katsele ikuisesti tällaista tissuttelijaa. Itse, kun käyttää alkoholia vain vähän ja on urheilullinenkin.



Tsemppiä sinnekin vitonen, jos päätät ryhtyä vähentämään! Tiedän, että se päätös pitää kyllä lähteä aidosti sieltä omasta tahdosta. Kun se tahto syntyy, sen tietää.



ap

Mäkin olen vähän alle nelikymppinen, ja tosiaan jotenkin tuntuu että näkyy jo ulkonäössäkin.... Tsemppiä sulle myös, nyt otetaan yhdessä itseämme niskasta kiinni!! 5

että pystyt ensi perjantaina olemaan ostamatta paria viinipulloa?

Toivon todellakin, että pysyt tiukkana.



Täällä yksi, joka miettii samaa asiaa joka päivä. Joskus menee hyvin pari päivää mutta sitten taas tulee haettua kanisteri.

Nyt tossa eka lasillinen menossa.



En tiedä mistä voisi hakea apua kun en kehtaa tätä asiaa julkisesti tunnustaa.

Jos jollakulla on tiedossa hyvä asiantuntijalääkäri pääkaupunkiseudulla niin olisin kovin kiitollinen tiedosta/ kokemuksista.



Terveyskeskukseen en missään nimessä mene.

tsemppaa tosissasi että pääset tissuttelusta eroon.

Jo ihan lastesikin takia.



Sivusta seuranneena (lähisukulainen) tiedän tapauksen jossa äidin viikonlopputissuttelu lisääntyi pikkuhiljaa arki-iltatissuttelulla.

Kohta tuli töistä poissaoloja kun ei malttanut olla kaljapullon vierestä pois tai oli krapulaa tmv. Poissaolot selitti esim. että oli jalka nyrjähtänyt pihalla, flunssa tmv.

Lopulta tuli töistä kenkää kun työantaja hiffasi mistä oli kyse, työt eivät oikein sujuneet eikä kehoituksesta huolimatta hakeutunut hoitoon.

Murrosikäiset lapset alkoivat hävetä enemmän tai vähemmä jatkuvasti hiprakassa olevaa äitiään.

Mies katseli touhua 10 vuotta ja antoi monia varoituksia että dokaamisen on loputtava, patisti (muiden sukulaisten ohella) AA-kerhoon tai hakemaan ylipäänsä jotain ulkopuolista tukea kaljoittelun lopettamiseen.

No, kaljapullot oli perhettä tärkeämpiä ja nyt isä asuu lasten kanssa muualla. Äiti asuu yksin työttömyyspäivärahalla joka sekin menee pääasiassa kaljaan. Ja suunta näyttäisi olevan aina vaan alaspäin.



Eli lopeta vielä kun voit. En tarkoita että kaikille käy noin mutta tarinasi kuulostaa hyvin tutulta..

sillä olen vihdoin tunnustanut miehelleni ongelman ja hän on siis tietoinen asiasta. En siis osta mitään, sillä mieskään ei juo ja jos ostaisin, hän sanoisi siitä.



Mieskin on pitkään miettinyt, onko mulla alkoholikäytön suhteen ongelmaa mutta lakaissut asian maton alle, kun ei ole tullut mitään vahinkoja. Lisäksi se on miehellekin ollut kiva, kun vaimo on edes pari iltaa viikossa hyvällä tuulella.



Eniten pelkään sitä, millainen hirviö musta perjantai-iltana kehkeytyy. Takkaan en uskalla laittaa tulta, kun se on liikaa fiilistelyä illan viettoa varten. Saunakin jäänee väliin :(



Ihan kyllä hirvittää jo ajatuskin vkonlopusta mutta tsempattava on! Jos vitonen ja muutkin samassa tilanteessa olevat aiotte muuttaa alkoholitottumuksianne, niin tsempataan toisiamme ja pidetään ketju hengissä. Näistä asioista, kun ei ihan heti mennä toitottamaan ympäri kyliä :(



ap

tai sauna, mikä idea siinä on ilman sitä saunakaljaa? Jopa lomamatkat on ihania osittain juuri sen takia, että silloin voi ottaa sen pari olutta päivälläkin... Se on jopa lomissa se tärkein juttu, jos oikein alkaa miettimään :(. Meillä on se huonompi homma kuin ap:lla, että mieskin tissuttelee. Meidän pitää molempien pysyä tiukkana tässä, tosin onneksi olemme samoilla linjoilla asian kanssa, että muutos on tehtävä. 5

Tuo kuvauksesi lomamatkasta! Aivan samoja ajatuksia. Ja kesäloma ja mökkeily. Huoh! Miten mä selviän ensi kesästä? Ja meillä lomareissukin talvella edessä. Ajattelin kyllä, että jos sinne asti olen pysynyt ruodussa, voisin edes parina iltana ottaa pienet hiprakat. Mä en kyllä vielä ole ihan täysin sisäistänyt tätä juttua. Mä pelkään, että mä otan tässä vain aikalisän ja sitten joskus jatkan samalla tyylillä. Mutta toisaalta, mulla on se mies, joka aikoo kyllä vastedes varmasti mua ojentaa, jos repsahdan samalle tasolle tai sinne päinkään.



Vitonen! Jos sun mies on samoilla linjoilla kuin sinä, niin teidän on kyllä sitten ryhdistäydyttävä yhdessä! Ette osta niitä juomia kotiin. Heh, helpommin sanottu kuin tehty. Perjantaina kun kummasti on sellainen olo, että ANSAITSEE sen "muutaman" lasillisen...



Kun olen pyöritellyt näitä vähentämisen ajankohtia päässäni jo pari vuotta, niin aina siihen on ollut esteitä: joulu tulossa, lomamatka tulossa, kesä tulossa, parit juhlat tulossa jne. Mutta nyt tein sen päätöksen, että voin juoda juuri näissä erikoistilanteissa mutta en tavallisen pe- tai la-iltoina, joita kuitenkin vuosi pääasiallisesti sisältää. Tämä jotenkin helpotti lopullisen päätöksen syntymistä :)



ap

Eli ei molempina iltoina viiniä tai siideriä, vaan esim. la:na max. kaksi lasillista viiniä. Pe-illaksi sitten jotain muuta mukavaa tekemistä, johon ei liity alkoholia, esim. pelien pelaamista koko perheen voimin.



Meillä on miehen kanssa (ei lapsia) tapana avata pe-iltana yksi viinipullo (0,75l) ja siitä otetaan molempina iltoina pari lasillista. Arkena tai muina aikoina ei ole tarvetta tai halua ottaa mitään.



Tsemppiä joka tapauksessa ap!

ongelma on että juon yhtä paljon kuin mies. Siinä missä kolme lasia viiniä ja konjakki on miehelle ihan turvallinen määrä, niin pienelle naiselle se on turhan paljon. Tiedän kyllä tämän, mutta tosi vaikeaa on päättää että ei kaada enää itselleen kun mieskin ottaa vielä sen yhden lasillisen... Just viime viikolla laskin, että meni se 16 annosta ja vähän ylikin ehkä. No oli kyllä pari arkimenoa ja isänpäivänä syötiin pitkän kaavan mukaan eli poikkeusviikko, mutta liikaahan se silti on. Nyt olis syytä pitää valkaisuviikko, mutta saapa nähdä. Vaikea on ajatella että olisi ihan juomatta viikonlopun, kun se viini ja saunakaljat liittyy kaikkeen rentoutumiseen.



Mä en tosin ole koskaan hiprakassa kun lapset on hereillä. SIlloin otan korkeintaan kaksi kaljaa/viinilasillista, mutta sitten me jatketaan iltaa miehen kanssa...

Teette hienon työn lapsillenne.



Kyllä niitä uusiakin rentoutumistapoja löytyy. Mutta vaatiihan se työtä. Itse voin samaistua ongelmaan siinä mielessä, että monesti illalla rentoutuminen lasten nukkumaan mentyä vaatii jotain pientä herkuttelua, ja vaikka siinä on vähän erilaiset riskit, ei sekään hyvä asia ole, ja saman tyyppinen 'tottumus' siihenkin tulee.



Itse toivon, että kun lapset kasvavat, ja elämästä tulee rennompaa, voi illalla rentoutua vaikka käymällä kävelyllä.

olen myös usein autolla ja silloin en ota mitään. Itse en koe tätä ongelmana ja jotenkin on sellainen olo, että olisin jo juoppo, jos sellainen olisin. Sitä paitsi minusta on ihan kiva viikonlopun tai lomamatkan jälkeen ryhdistäytyä ja olla juomatta vikkoon pariin kokonaan. Viinikää ei ole nautinto, jos sitä joisi koko ajan.



Lisäksi olemme pitäneet tipattoman tammikuun mieheni kanssa ym. Enkä näillä nykyisillä määrillä ole suurkuluttaja. Tarkkailen kyllä juomamääriäni jatkuvasti, ettei mene överiksi. Kankkusta en hanki koskaan, koska seuraavana päivänä on useimmiten ohjelmaa. Ja kaikkea tätä tukee vielä erinomaiset veriarvot, eli ei niissäkään ole mitään hälyttävää. Eli kunhan kohtuudella niin ok.

Sama ongelma täällä, ja päätin juuri, että lopetan alkoholin juomisen kokonaan. Ei se sellainen "yritän nyt vähentää, vielä tuon ja tuon viikonlopun ja juhlan juon, mutten kotona jne"-homma toimi. Se on lopetettava kerralla ja kokonaan.



Ihan samat rutiinit voi viikonloppuisin tehdä kuin ennenkin, vaihtaa vaan sen juoman lasiin. Eli oletteko kokeilleet esim sellaista sekoitusta, että laitatte lasiin vaikka jotain mehua (viinimarjamehu mielestäni parasta) ja sitten loput vissyä? Maistuu muuten aivan rose-viiniltä:) Hyvää, halpaa eikä tule humalaan ja on lisäksi vielä erinomaisen terveellistäkin. Eikä ole paljoa kaloreitakaan. Persikka- ja ananasmehut on kanssa aivan taivaallisia sekoituksiin.



Pitäkää kaapissa paljon erilaisia mehuja, joista teette itsellenne hienoja juomasekoituksia jäiden kanssa. Voitte panostaa erikoismehuihin, silti ne maksaa paljon vähemmän kuin viinit ja siiderit. Alkosta saa myös alkoholittomia viinejä, kokeilkaapa. Ja kaupasta ykkösoluita, jotka on muuten ihan hyvänmakuisia.



Vaihtoehtoja löytyy! Eli rutiineja ei tartte muuttaa, pelkästään se aine siinä lasissa. Tsemppiä meille!

Mulle ei auta tuo "lasiin jotain muuta kuin alkoholi". Onhan niitä hyvänmakuisia juomia vaikka millä mitalla mutta eivät ne samanlaista rentoutusta tuo :( Minulla siis oikeasti on syntynyt jo addiktio alkoholiin jo aineena, en siis juo vaan tavan ja tottumuksen vuoksi.



En pysty myöskään lopettamaan kokonaan. Se tuntuu niin mahdottomalta ajatukselta. Toivoisin, että löytäisin ajan kanssa sen kultaisen keskitien. Sekin on ollut olemassa joskus ennen lapsia ja 5 ensimmäistä vuotta lasten kanssa. Olen siis kestänyt pikkulapsi-ajan hyvin ilman tissuttelua, joten nyt pitäisi olla hyvä aika yrittää sitä taas :)



Nyt joudun häipymään koneelta mutta pidetään ketju hengissä :)



ap

että mies juo myös ja enemmänkin kuin minä. Minä olen välillä voinut olla kuukausiakin juomatta kokonaan, mutta kun mies viikonloppuisin avaa vinkkupullon, minun on ollut helppo lipsahtaa siihen takaisin.



Eihän se hyvää tee jaksamiselle. Ikää on 40v ja lauantaitissuttelun jälkeen yöunet menevät risaisiksi moneksi yöksi ja päivällä väsyttää ja olo on lyhytpinnainen.



ap: jos kertaheitolla lopetus tuntuu liian vaikealta, mitä jos kokeilisit määrällistä vähentämistä? Eli esim. osta kotiin alkoholitonta olutta ja viiniä (jm. on kyllä aika pahaa) ja korvaa niillä se toinen tissutteluilta, noin aluksi.

Jos sulla on homma jo noin pitkällä, niin mene rohkeasti aa-kerhoon, yksin tuosta voi olla vaikea päästä yli. Sillä alkoholismiahan tuo jo on jos ei pysty edes ajattelemaan lopettamista kokonaan:/



Voimia kovasti jatkoon. Olet jo hyvässä alussa, kun olet myöntänyt ongelman itsellesi ja yrität tehdä sille jotain. Hieno juttu. Yleensähän ihmiset vain vähättelevät sitä ja puolustelevat juomisiaan eri syillä. Harva huomaa itse miten pitkälle on jo uponnut. Ympäristö yleensä huomaa, mutta on hienotunteisesti hiljaa...

Viikollakin saatan ottaa lasillisen pari. Krapulaa ei kyllä juurikaan tule, ehkä vähän väsymystä, mutta etupäässä olen ihan ok aamulla. Suurin syy, että teen salaa totin, on se, kun mies alkaa mäkättämään jostain ja sitä se tekee aina. Kun otan kulauksen, niin pystyn jättämään mäkätyksen huomiotta. Aina se valittaa sille ei mitään voi.



Näin pystyn olemaan lapsille iltasella iloisempi äiti ja totta tosiaan, huomaan että lapsillakin on mukavampaa. Jos en ota mitään, tulen kamalan kiukkuiseksi ja alan vastata miehelle samalla mitalla ja sitten jo hermostun lapsiinkin, kun nekin alkavat nahistella.



Siis iltaselle tuo tissuttelu ajottuu ja jos olen lähdössä johonkin, en ota mitään. Itse asiassa jos tiedän, että aamulla pitää ajaa, en ota silloinkaan.



Mutta jotenkin tuntuu, etten tätä kyllä kovin helpolla pystysi lopettamaan.