Mun mies on taysin tunteeton, kylma. Itkin keittiossa, kun mies tuli sinne. Han laittoi astiat tiskikoneeseen, koneen paalle ja meni nukkumaan. Nyt kuorsaa. Ei kysynyt sanallakaan

Naiset nyt vaan ovat itkupillejä. Ovat jääneet lapsen tasolle.

Kerron kokemukseni. Olin kimpassa erään miehen kanssa kauan sitten, vietimme öitä toistemme luona, enemmän minun kämpässä kuin hänen. Kuinka ollakaan satuin juuri olemaan hänen kämpillään kun tapahtui, että tulin kipeäksi siellä. Vatsa oli hirmu kipeä, plus muita oireita. Hän tuli aamulla töistä ja alkoi puuhata itselleen jotakin syötävää ja aikeissa kai sitten mennä yövuoron jälkeen nukkumaan. Minusta täytyi nähdä päälle päin että olen kovissa tuskissa, mutta hän ei reagoinut yhtään mitenkään. Ei eleelläkään, ei ilmeelläkään, saati että olisi kysynyt mikä minun on. Kipuni yltyi niin että olin ihan kaksin kerroin ja aloin valittaa ääneen, jolloin hän karjaisi minulle: Ole hiljaa! (Raivoissaan siitä että ei saanut syödä rauhassa.)

Jos tilanne olisi ollut toisin päin, olisin varmasti jo ollut viemässä häntä ensiapuun tai soittanut lanssin.  Hän vei minut sitten kun hänelle sopi...

Ensiavussa minut otettiin tosissaan kun näkivät mikä tilanteeni oli. Oirehdin rajusti. Mieskaverini häipyi, hänenhän piti nukkumaan.

Ei ollut kuolemaksi se tauti, vaikka en muista vastaavaa kipua kokeneeni kuin pari kertaa elämässäni. Pahimpana tilanteesta jäi mieleen tuo kaverini käyttäytyminen. Kun parin päivän päästä minut kotiutettiin sairaalasta, hän tuli vastahakoisesti minua hakemaan. Ei vieläkään mitään huomaavaista kysymystä että mikä vointi, miten tutkimukset meni jne. 

Tiedän mistä puhut. Tämä ei tietenkään ollut ainoa tilanne niiden melkein 10v aikana, jotka kaikesta huolimatta valitsimme olla kimpassa. Asia jota en ymmärrä vieläkään: miksi tuo piina kesti niin kauan.

Paljon itkevä nainen = totaalinen turn off. Ei tuollaisia halua seksuaalisesti muut kuin pedofiilit.

Itku = vallankäyttöä

Olit siis uhriutunut jostain MIstä?

Ja uhriuduit lisää kun mies ei suostunut manipulointiisi.

No herranen aika aikuinen ihminen mene itse sinne ensiapuun. Tai soita kaveri viemään. Ootko koskaan tehnyt yövuoroja töitä. Niiden jälkeen haluaa kyllä päästä nukkumaan. Aivot ei enää toimi kun pääsee yövuoron jälkeen kotiin. Todennäköisesti ei ollut edes iso vaiva kun hengissä olet vieläkin.

Ihan normaali mies jota hämmentää naisen tunteet. Ei tiedä miten "nainen korjataan".

Ei tarkoita tunneköyhyyttä. Miehen tarve usein on löytää ratkaisu. Ja aika vaikeeta tietää automaattisesti jos nainen vaan itkee ja kuvittelee että mies ymmärtää.

Harjoitelkaa kommunikointia. Vois auttaa. Ja turha luulla että toista voi automaattisesti ymmärtää jokun itkun perusteella.

Mies kuitenkin auttoi sinua ja hienotunteisesti lähti pois. Ajattelee että kerrot kun olet valmis.

Vierailija kirjoitti:

Minun mies suorastaan ärsyyntyy jos rupean itkemään. Etenkin silloin, jos hän on loukannut minua niin pahasti, että sen takia pääsee itku. Luulee että väännän tekoitkua ja itken vain ärsyttääkseni häntä. Ei tajua, että mulla on oikeasti paha olla. Ja vaikka tajuaisikin, niin ei välitä. Ei lohduta, ei koskaan muutenkaan ole kiinnostunut miten voin. On kyllä yksi kylmimmistä ihmisistä mitä tiedän. Ja vain hänen ongelmat ovat tärkeitä. Jos puhun jostain, mikä minua vaivaa, hän usein sanoo että "ei kiinnosta vi*tuakaan" Sitten kun vielä keksisin miten pääsisin eroon hänestä helpoiten. Hän on juuri sitä tyyppiä mistä saa sitten jälkeenpäin lukea lehdistä, miten naiselle on käynyt eron jälkeen...

Mitäpä jos säkin laittaisit eroanomuksen aluille vaikkapa huomenna? Olisit takuuvarmasti onnellisempi yksin ilman tuollaista miestä.

Vierailija kirjoitti:

Kerron kokemukseni. Olin kimpassa erään miehen kanssa kauan sitten, vietimme öitä toistemme luona, enemmän minun kämpässä kuin hänen. Kuinka ollakaan satuin juuri olemaan hänen kämpillään kun tapahtui, että tulin kipeäksi siellä. Vatsa oli hirmu kipeä, plus muita oireita. Hän tuli aamulla töistä ja alkoi puuhata itselleen jotakin syötävää ja aikeissa kai sitten mennä yövuoron jälkeen nukkumaan. Minusta täytyi nähdä päälle päin että olen kovissa tuskissa, mutta hän ei reagoinut yhtään mitenkään. Ei eleelläkään, ei ilmeelläkään, saati että olisi kysynyt mikä minun on. Kipuni yltyi niin että olin ihan kaksin kerroin ja aloin valittaa ääneen, jolloin hän karjaisi minulle: Ole hiljaa! (Raivoissaan siitä että ei saanut syödä rauhassa.)

Jos tilanne olisi ollut toisin päin, olisin varmasti jo ollut viemässä häntä ensiapuun tai soittanut lanssin.  Hän vei minut sitten kun hänelle sopi...

Ensiavussa minut otettiin tosissaan kun näkivät mikä tilanteeni oli. Oirehdin rajusti. Mieskaverini häipyi, hänenhän piti nukkumaan.

Ei ollut kuolemaksi se tauti, vaikka en muista vastaavaa kipua kokeneeni kuin pari kertaa elämässäni. Pahimpana tilanteesta jäi mieleen tuo kaverini käyttäytyminen. Kun parin päivän päästä minut kotiutettiin sairaalasta, hän tuli vastahakoisesti minua hakemaan. Ei vieläkään mitään huomaavaista kysymystä että mikä vointi, miten tutkimukset meni jne. 

Tiedän mistä puhut. Tämä ei tietenkään ollut ainoa tilanne niiden melkein 10v aikana, jotka kaikesta huolimatta valitsimme olla kimpassa. Asia jota en ymmärrä vieläkään: miksi tuo piina kesti niin kauan.

Olit melkein 10 vuotta tuollaisen miehen kanssa?! Minä olisin lähtenyt tuon kokemuksen jälkeen. 

Ap miten mies perusteli kantaansa?

Joko tähän 14-vuoden takaiseen kriisiin on löytynyt ratkaisu?

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni menee täysin neuvottomaksi, jos alan itkeä. Ei osaa tehdä mitään, joskus sanoo, että minun täytyy lopettaa itkeminen. Aikoinaan olin tästä todella hämmentynyt, jopa loukkaantunut, mutta olemme keskustelleet asiasta paljon ja olemme yhdessä yrittäneet oppia ymmärtämään toisiamme. Helppoa se ei aina ole, mutta en usko, että kysymys on tunteettomuudesta. Joillekin miehille vaan on jo pikkupojasta asti opetettu, että itkeminen on heikkouden merkki, tai toisaalta, että itkeminen vain tekee olon entistä pahemmaksi.

Ehkäisy pillerit joskus tasaa itkuherkkyyttä toisilla ei.Oikeasti täällä ei voi elää jos kokoajan poraa.Ihmisiä kuolee lapsia kuolee on vaan tehtävä työtä ja hoidettava asioita autettava toisia itsesääli lamaannuttaa täysin ettei pysty toimimaan.Elämä on kovaa julmaa ilkeää se pitää kestää tekemällä.Ketään ei auta yhtään poraaminen jos menee psykuatrille poraamaan se pitää sua heikkona surkeana vainoharhaisena epävakaana psykona. Näin niille opetetaan jos ikävä potilas on edessä ne ei osaa muuta.Niin kova maailma on.Lopeta siis itku ja ala tehdä asioita auttaa miestäsi vaikka.Helvetti se on miehillekin tämä elämä.

Mikset soittanut ambulanssia heti kun kivut tuli vaan jäit kipuiluun ja mies kuitenkin vei yövuoron jälkeen ylirasittuneena sairaalaan sentään yliväsyneenä. Yksi mies taas kun vaimo teki yövuoroa ei antanut nukkua ei aamulla ei päivällä ei yöllä niin hermohullu mies.On miehiä jotka on varastanut naisten tavarat ja kk palkkarahat millä maksaa vuokran ja lähtenyt muiden naisten rahaa huijaamaan. Siinä mielessä jos vertaa.Ei toiset naisetkaan osaa mitenkään lohduttaa eikä just lääkäritkään muulla kuin pilleripurkilla rauhoittavia. Itkeminen on usein viimeinen keino kun keinot käytetty.Mutta on tosiaan melko turhaa pillittää kulmassa maailmassa.

Ukrainassa on ammuttu naisia kadulle idässä naisia on myös sotilaina siellä alkaa nyt itkeä porukalla. Meillä ei ole mitään puolustusta Ilomantsi Salla rajalla. Vaalimaalla. Itkisitte sitä .

Vierailija kirjoitti:

Teidan nuorten naisten pitaisi oppia etta miehet haluavat auttaa konkreettisesti, korjata vian. Kun heille ei mitaan korjattavaa vikaa nayteta he eivat tieda miten toimia.

Tassa olisi nuorille aideille paljon oppimista ja opettamista. Miten kasvattaisitte uuden sukupolven joka osaisi antaa halin murjottamisen sijaan?

Nuorille? Kuka enää tekee lapset nuorena? Enpä ole moista ihmettä enää usein nähnyt, lapsia pukkaavan mammat näyttävät järjestään keski-ikäisiltä. Parikymppisiä äitejä ei enää näy kuten joskus 70-80-luvuilla.

Ei kyllä täällä monikaan elä ihan tätä päivää...

Ap puhu tänään illalla asiasta miehelle.

Jos et ole loukannut itseäsi tai kukaan läheinen ei ole kuollut niin itkusi on pelkkää manipulointia ja siihen ei ole syytäkään reagoida. 

Hirveitä pillipiipareita jotkut naiset.

N49

No miksi sinä sitten siellä kyökissä vetistelit? Halusitko huomiota vai oliko jotain dramaattista sattunut? Onko mies muuttunut avioliittonne aikana vai valitsitko tuon tunnekylmän miehen joillakin muilla perusteilla kuin luonteenpiirteillä? Komea mies panee monen naisen sekaisin!