Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mun mies on taysin tunteeton, kylma. Itkin keittiossa, kun mies tuli sinne. Han laittoi astiat tiskikoneeseen, koneen paalle ja meni nukkumaan. Nyt kuorsaa. Ei kysynyt sanallakaan
16.12.2007 |
mikä on tai mitä itken. Voiko noin tunneköyhää ihmistä ollakaan?!?
Kommentit (136)
eli miehesi selvästi välittää sinusta ja kantaa vastuuta perheestä. on omalla vastuullasi sanoa, että nyt on paha mieli, ota syliin tai halaa. mielestäni näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teidan nuorten naisten pitaisi oppia etta miehet haluavat auttaa konkreettisesti, korjata vian. Kun heille ei mitaan korjattavaa vikaa nayteta he eivat tieda miten toimia.
Tassa olisi nuorille aideille paljon oppimista ja opettamista. Miten kasvattaisitte uuden sukupolven joka osaisi antaa halin murjottamisen sijaan?
Miksi äitien pitäisi korjata tilanne? Missä on miesten vastuu?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen miehen se tilanne pitää korjata? Miksei vaimo itse huolehdi? Miksi ihmeessä tällainen perheenpää-mentaliteetti, että vaimo istuu, odottaa ja tyrskii?
Ei järki päätäsi pakota. Nainen kaipaa LOHDUTUSTA. Kaipaa siis toista ihmistä, jonka kanssa jakaa tunteet ja keskustella asioista.
Asia voi todellakin olla niin, kuten osa tähän viestiketjuun vastanneista on kirjoituksellaan tuonut ilmi, että osa ihmisistä ei kykene eläytymään toisten tunteisiin. Aivot eivät kaikilla ole kehittyneet siltä osin. Se voi olla täysin geneettistä, tai myös osittain ympäristön vaikutuksen tulosta.
Jotkut naiset vissiin nauttii itkemisestä ja hakee sillä huomiota vaan.
Siinä vaiheessa jos toinen märisee 7 kertaa päivässä ilman kunnon syytä, niin aika lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroitko hänelle miksi itket ja miksi on pahamieli?
Mitäs helvettiä sinä pillität keittiössä? Kiittäisit miestäsi kun sentään teki jotain kotitöitä, toisin kuin tuollainen itkupilli, perkele!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on looginen ja päätteli että surit niitä tiskejä, joten hoiti homman pois alta. Eiköhän se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset vissiin nauttii itkemisestä ja hakee sillä huomiota vaan.
Siinä vaiheessa jos toinen märisee 7 kertaa päivässä ilman kunnon syytä, niin aika lähteä.
Lapsuudestani muistan äitini itkeneen kerran. Muistan myös sen voimattomuuden tunteen, jota koin, kun ei ollut mitään, mitä olisin osannut tehdä häntä lohduttaakseni. Voimattomuutta tuntevat varmaan miehetkin usein toisen kyyneleitä nähdessään. Syytökset manipuloinnista kuulostavat kuitenkin lähinnä luonnevikaisen tulkinnoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta se palstan kiltti ja kunnollinen mies ei vieläkään kelpaa...
Naisvauva tarvitsee mieheltä lohdutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan ennakoi, että kun alkaa kysellä, niin edessä on syyllistäminen. Ehkä hänellä on kokemusta aikaisemmista vastaavista tilanteista kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut miehet tosissaan luulee, että tuollainen on mielenosoitusta vaan, kun se on niin vierasta heille.
Onko niillä niin tunnekylmiä ja manipuloivia äitejä? Sota-ajan huomion puutteen muokkaamia narsistisia tuotteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta se palstan kiltti ja kunnollinen mies ei vieläkään kelpaa...
Taitaa olla kyllä legenda tällainen mieshahmo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija:
Miksi sen miehen se tilanne pitää korjata? Miksei vaimo itse huolehdi? Miksi ihmeessä tällainen perheenpää-mentaliteetti, että vaimo istuu, odottaa ja tyrskii?
En minäkään edes naisena jaksa katsella itkua pärskiviä naisihmisiä, tekevät itseään täysin avuttomiksi ja marttyyreiksi. Mitään ei itkemällä saa aikaiseksi, tekoja naiset, tekoja!
Eli ap:n mies saattaa olla sinun tai jonkun kaltaisesi poika?
Minäkään en kyllä nykyään itke. Liikutun vahvastikin, jos toinen ihminen itkee. Eikä hänen tarvitse olla edes läheinen, että se vaikuttaa minuun. Silti pelottaa tämä kylmyys ja konemaisuus joten en usko koskaan olevani kelvollnien parisuhteeseen. Ja jokaisella vastoinkäymisellä tämä kehitys vaan jatkuu.
Serkkuni on hyvin samanlainen mutta vielä pitemmällä tässä kehityksessä. Hänelle on annettu lempinimeksi "terminaattori" ja ihan syystäkin. Tällaisia yksilöitä meistä suomalaisista miehistä löytyy valitettavasti. Liekö se sitten tuo kasvatus, vaikutteet elokuvista tai peleistä. Tai sitten oma sisäinen tuska on niin vahva, että ulkopuolisten kärsimys ei enää tunnu miltään.
MIkähän mahtaa olla miehesi menneisyys?
Vierailija kirjoitti:
Asia voi todellakin olla niin, kuten osa tähän viestiketjuun vastanneista on kirjoituksellaan tuonut ilmi, että osa ihmisistä ei kykene eläytymään toisten tunteisiin. Aivot eivät kaikilla ole kehittyneet siltä osin. Se voi olla täysin geneettistä, tai myös osittain ympäristön vaikutuksen tulosta.
Miesten aivoille kuulemma hyvinkin tavallista,mutta onhan olemassa tunteellisiakin miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia voi todellakin olla niin, kuten osa tähän viestiketjuun vastanneista on kirjoituksellaan tuonut ilmi, että osa ihmisistä ei kykene eläytymään toisten tunteisiin. Aivot eivät kaikilla ole kehittyneet siltä osin. Se voi olla täysin geneettistä, tai myös osittain ympäristön vaikutuksen tulosta.
Miesten aivoille kuulemma hyvinkin tavallista,mutta onhan olemassa tunteellisiakin miehiä.
Näitä kutsutaan oudoiksi sinkkumiehiksi
Alue: Aihe vapaa
Vierailija:
Voimattomuutta, josta ei tunnu selviävän. Kyllä silloin haluaisi, että mies halaa ja kysyy, mikä hätänä. VAan samanlainen on munkin mies, olen vain oppinut kertomaan, että minä en jaksa just nyt. Tule ja jaa vastuu.