Mitä ET missään tapauksessa halua joululahjaksi? Pinotaan pahimmat lahjavinkit!
Minä en halua missään nimessä:
- Kukkia
- Suklaata
- Lahjakorttia (=ostaja ei ole keksinyt mitään, vaan haluaa päästä helpolla)
- Kosmetiikkaa (tulee kuitenkin väärä tuoksu ja väärä päivävoide)
- Kirjoja (en halua lukea sitä Laila Hietamiesta vaika kaikki muut lukevat)
- Koriste-esineitä (en tykkää niistä, kaappiin joutuvat heti)
Kommentit (77)
Yleensäkään en haluaisi lahjoja " siksi kun pitää antaa" vaan haluaisin vain joko toivottuja ja tai todella tarkkaan harkittuja, joista varmasti pidän.
Eniten arvostan itsetehtyjä lahjoja. Sain viime jouluna äidiltäni käsinkutomansa kaulaliinan, ja se on ihana!!
Eihän siitä jää saajalle mitään haittaa kuten: kukista, pörrösukista, paitulista tai kirjasta. Mikä siinä sitten harmittaa? Ettei saanut itselleen mitään muuta, eikä osaa iloita toisen puolesta? Jestas, tämä kyllä aika lapsellista:D
Muuten ymmärrän, että makuja on monenlaisia, eikä rompe kiinnosta. Mutta miten voi valittaa lahjasta, joka menee sitä tarvitsevalle...
En kiukuttele täällä, vaan vastaan kysymykseen millaisista lahjoista en pidä. En teeskentele täällä, että pitäisin kaikista saamistani lahjoista edes siksi, että ne ovat lahjoja. Sen sijaan arvostan sitä AJATUSTA lahjan antajalta, hän on halunnut muistaa minua. Se konkreettinen tavara jää toisarvoiseksi ja kiitän lahjan antajaa lämpimästi muistamisesta.
Mikä tässä on väärin? Miksi minun pitäisi ryhtyä pitämään kukista vain siksi, että saan niitä lahjaksi?
mutta aikaisemmasa elämässäni. Paitulit
mä en ole pitänyt kaikista saamistani lahjoista yhtä paljoa, mutta kaikkien saaminen on ollut silti kivaa, siitä tulee tunne, että minua on haluttu muistaa jotenkin.
Kauheimmalta tuntuu tuo, että kelpaamattomat lahjat, suklaat, ässäarvat sun muut, heitetään oikopäätä roskikseen. Eikö niitä voisi sitten hiljaisuudessa tarjota jollekin joka niistä ilahtuisi.
-Amarylliksiä, hyasintteja, joulutähtiä (voimakkaat hajut saa aikaan migreenin ja pieneten lasten takia en halua myrkyllisiä kukkia kotiin)
-Suklaata (sori, olen tosi kranttu. Roskiin menee jos vieraatkaan eivät syö)
-Karkkia (en syö)
-Kosmetiikkaa (ellei tiedä mistä tykkään, ts kysynyt minulta/mieheltä tai vakoillut kylppärin kaapista)
-Yöasuja
-Tohveleita
-Liinavaatteita (kaapit pursuaa)
-Vaatteita (kranttu tässäkin ja mökki ym vaatteita on jo tarpeeksi)
-Mitään posliinikoristeita ym. krääsää
-Joulukoristeita (kranttu olen näissäkin)
Lahjakortit kyllä kelpaa, samoin muut ruuat ja juomat kuin karkit ja suklaa sekä kynttilät ym. kulutuskama jos ei tiedä mistä varmasti tykkäisin.
Joulukoristeet, suklaa, mausteteet, vuohet, kukat... kaikki ihania lahjoja, joita otan mielelläni vastaan ja lahjoitan myös itse. En osta jouluksi juurikaan suklaata enkä kukkia, koska saan niitä melko varmasti. Haluan iloita siitä mitä saan. Ja joulukoristeita ei ole koskaan liikaa. En tosin käytä koskaan kaikkika kerralla.
Olen aika tarkka sisutusväreistä ja lasken tekstiilit sisutukseen, sen takia en halua väärän värisiä pyyhkeitä ja lakanoita. Minusta on myös kamalaa jos kyppärissä on kirjava valikoima eri värisiä pyyhkeitä. Laitan ne eteenpäin kierrätykseen jos saan. Muutenkin laitan ei-toivotut tavarat heti kiertoon.
Vierailija:
Minäkin olen feministi enkä välitä kukista, mutta enpä ole koskaan älynnyt kiukutella asiasta edes täällä! Kukat ovat peruskohtelias muistamisen ele, näin ainakin ajattelen- parempi kimppu kukkia kuin ei mitään. Suklaa, kahvi ym. on taas tarkoitettu tuomaan mielihyvää lahjan saajalle, joten siitäkään en osaa vetää herneitä nenään, vaikka en kahvia juo enkä tryffeleitä pahemmin syö. Minä tyhmänä ihmisenä kiitän melkein mistä vaan ja tunnen aidosti iloa siitä, että joku muisti minuakin!T:24v.
minulle saa antaa kukkia vaikka olenkin nainen ja annan kukkia lahjaksi niin miehille kuin naisille vaikka olenkin nainen.
Mulle feminismi on sitä että kaikki saa tykätä mistä haluaa. Myös kukista.
Uskon kuitenkin, etta kaltaisiani ihmisia, jotka ovat kiitollisia muistamisesta oli lahja sitten mita tahansa, on enemman kuin niita, joille joulut ja syntymapaivat ym ovat joku hyotymisajankohta...
Nailta on kadonnut todella kauas koko joulun tai muun juhlan tarkoitus!
Tuokaa siis minulle mita tahansa, tai toivottakaa vain hyvaa joulua!
kummi tai sukulaislapsen kuvista tehtyä kalenteria, enkä valokuvia kehyksissä1 en halua niitä seinälle, jotem em tee niillä mitään.
Kukka on aito biologinen tuote, kaunis luonnon ihme, ei mikään tehtaassa valmistettu esine (vaikka onkin ihmisen pitkälle jalostama).
Kukka ei rasita luontoa, ei kasvata jätevuoria.
Kukkia on annettu tuliaisiksi, lahjaksi ja muistoksi kautta aikojen. Jopa köyhien ja kurjien keskuudessa.
Kukkia on viety IHAN TASAPUOLISESTI niin miehille kun naisille.
Luulen että noi kukkia arvostamattomat eivät saa kukkia koskaan ja siksi katkerasti keksivät tekosyitä (eivät JAKSA kaivaa maljakoita, joopa...).
Mitä ihmeen outoa on olla tykkäämättä kukista?? Mikä siinä on niin väärin / paha asia?
Ymmärrän hyvin, jos joku muu pitää kukista, mutta miksi on vaikea käsittää, että minä en välitä?
Tämä on suorastaan uskomatonta =D Olen eristyksissä oleva ihminen koska en pidä kukista xD
Ja olen sentään jo 38v. Älkää tuoko minulle ikinä kukkia! Mies erehtyi pari kertaa seurustelun alkuaikoina tuomaan, mutta melko pian hän oppi, että minulle ei tosiaan kannata tuoda kukkia, koska nyrpistän niille nenääni. Olen silti hyvin suvaitsevainen ihminen, eikä tulisi mieleenkään arvostella niitä, jotka kukista pitävät. Jokaisella on oikeus tykätä mistä haluaa ja olla myös tykkäämättä.
En kaipaa lahjaksi myöskään koriste-esineitä, koska meillä on esillä vain hyötyesineitä. En arvosta pelkkää koristetta, esineellä pitää olla jokin tehtävä. Koriste-esine vie vain turhaa tilaa pöydältä ja pölyttyy helposti. Tauluja minulla on, mutta nekin haluan valita itse, en saada lahjana.
Minustakin kaikki teennäinen joulukrääsä, kuten pörrösukat ja paitulit, on rasittava lahja, joka pitää myydä asap huutonetissä pois.
Sen sijaan juustolautanen ja viinipullo tai lahjakortti jalkahoitoon on tervetullut, samoin hyvä, klassikkoaineksia omaava kirja. Minusta on ihan ok saada lahjaksi myös vaikkapa neule tai muu vaate, jos koko ja tyyli ovat oikeita.
saan päänsärkyä melkein mistä tahansa hajuvedestä, plääh.
Vierailija:
Kukka on aito biologinen tuote, kaunis luonnon ihme, ei mikään tehtaassa valmistettu esine (vaikka onkin ihmisen pitkälle jalostama).Kukka ei rasita luontoa, ei kasvata jätevuoria.
Suurin osa kukista kasvatetaan hirveillä myrkkymäärillä pitkien matkojen takana ja kasvihuoneissa. Kuluttavat siis hirveästi energiaa sekä kasvatus- että kuljetusvaiheessa. Jos kukat kasvatetaan köyhissä maissa työolot ja palkat ovat surkeat, työläiset joutuvat kärsimään terveydelle vaarallisista myrkyistä. Kukat pakataan usein moenenlaiseen muoviin, kääreeseen ja muoviruukkuihin ja mukaan voi tulla myös kaikenlaista muovista koristehärpäkettä. Eli jätettäkin tulee melkoisesti.
Onneksi välillä sentään saa Reilun kaupan ruusuja.
Siis joku vuosi joku antaa lahjaksi jonkun hirvityksen, talo on jo koristeltu ja koriste on ihan turha vuoden eteenpäin.
Pörröiset joulusukat ovat myös toinen inhokkini.
- vuohta Afrikkaan (sädekehä antajalle, saajalle ei mitään = ei ole lahja). Miksei voi vaan ostaa sitä vuohta omin päin ja olla hiljaa?
- anopin muka-älykkäitä ratkomispelejä tyyliin egyptiläinen puupyramidi
- ässäarpoja
- mitään muutakaan anopilta
Kaikki muu kelpaa hyvin. En tosin erityisemmin odota tai halua lahjoja. Joulu on lasten juhla.
Itse ensisijaisesti toivon että minua ei lahjottaisi ollenkaan jouluna mutta harva uskoo että joku oikeasti ei halua lahjaa tai olisi tyytyväinen esim. lahjoituksesta johonkin itselleen läheiseen hyväntekeväisyyskohteeseen. Siksi vähän turhauttaa suklaat, krääsä yms. sellaiset joita lahjaksi sitten tulee. Mutta tosiaankin sen vuoksi harmittaa kun olisin mieluummin lahjatta, ei siksi että haluaisin tehdä lahjalistoja tai vastaavaa.
T. 3
Mutta olen jo vanhempi ihminen ja elänyt lapsuuteni köyhyydessä. Siksi en vio pörrösukkia, enkä tyynyliinoja, enkä lahjakortteja.
Tämä oli uutta, että nykyajan nuorille naisille ei saa edes kukkia tuoda. Mutta oletan, että saman naiset vinkuvat täällä jos mies ei tuo sairaalaan kukkia ja korua kun esikoinen syntyy. Kukat ovat kohtelias ele vieraalta ja otan ilolla vastaan. Se vaasin ottaminen hyllystä ei ole iso vaiva. Ei kauheasti hauistani rasita.
Kaikki irtokupitkin on tullut käytettyä ja ässäarvat raaputettua. Vuosien varrella saadut pyyhkeet käytettyä.
Ehkä parasta on, että emme kukaan muista toisiamme vaan ostamme itse itsellemme lahjat.