Millaista oli tavallisen ihmisen arki sata vuotta sitten?

Mikä yhteiskuntaluokka? Maalla vai kaupungissa? Vaihtelee aika hitosti.

Onhan se esim. aika oleellinen ero että sähköä ei ollut kuin suuremmissa kaupungeissa. Kämppä lämpeni ja ruoka kypsyi puilla ja vesi piti kantaa sisälle.

Pyykki pestiin käsin. Ylipäätään varsinkin naisilla oli koko ajan jotain pientä tai suurempaa askaretta mitkä piti toistaa päivästä päivään että talous pysyi "käynnissä."

Kansalliskirjaston digiarkistoissa on tuon aikakauden lehtien digitointeja. Niiden myötä pääsee aika hyvin käsiksi siihen mitä arki on ollut.  Tuosta vaikka yksi esimerkki

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/779511?term=palveli…

tosin oli vuodelta 1923, mutta voi valita haluamansa vuoden

Ruoka oli kuulema todella suolaista, kun kaikki lihat ja kalat ym suolattiin säilömällä, ennen jääkaappeja.

Oletko koskaan kuullut sellaisista kuin kirjat? Niissä on aika hyvin kuvattu ihmiselämää eri vuosisatoina.

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut sellaisista kuin kirjat? Niissä on aika hyvin kuvattu ihmiselämää eri vuosisatoina.

Juuri NÄIN. Suosittelen edesmenneen uskomattoman Laila Hirvisaaren (Laila Hietamiehen) kirjoja, aloita Ap vaikka teoksesta Mäeltä näkyy toinen mäki tai Maan väkevän lapset.

Toinen isoisoäitini hoiti 9 lastaan ja köyhää pirttiä jossain Karjalan korvessa, heräten aamuviideltä lypsylle, tekemään kaikki ruuat ja vaatteet, kantamaan vedet sisään ja ulos, siivoamaan, kyykkimään kasvimaalla, ja kuoli 52-vuotiaana. Lapset kävivät kansakoulua ja menivät rengiksi tai armeijaan tai piiaksi ja naimisiin, fiksuimmasta tuli opettaja, toisesta oppivaisesta kätilö. Toinen isoisoäiti oli jonkun tullitarkastajan vaimo, jolla oli 5 lasta, ja kaupunkitalossa piika, keittäjä ja talonmies-puutarhuri. Kesä vietettiin huvilalla ja kapioita ommeltiin tytöille, joita myös opetettiin soittamaan pianoa ja olemaan itse hienoja rouvia. Pojat lähtivät rautateille asemapäällikön oppiin ja yksi fiksumpi ulkomaille insinööriksi lukemaan. Että hyvin erilaista oli.

Mummon aivomies tapettiin valkoisten toimesta v. 1918 sodassa kotipihaan. Mummo tietysti järkyttyi ja päätti tappaa lapsensa ja itsensä. Toisen lapsista ehti tappaakin, toisen kohdalla naapurustosta ehtivät avuksi, ja tämä lapsi kuten mummo itsekin jäivät sitten eloon.

Vierailija kirjoitti:

Mummon aivomies tapettiin valkoisten toimesta v. 1918 sodassa kotipihaan. Mummo tietysti järkyttyi ja päätti tappaa lapsensa ja itsensä. Toisen lapsista ehti tappaakin, toisen kohdalla naapurustosta ehtivät avuksi, ja tämä lapsi kuten mummo itsekin jäivät sitten eloon.

*aviomies

Molemmat mummot menivät naimisiin 17-vuotiaina ollessaan viimeisillään raskaana. Avioton lapsi oli 20-luvulla suuri häpeä, ja vielä 50-luvullahan aviottomia lapsia annettiin pois lehti-ilmoitusten perusteella.