Mistä tietää mikä on totuus?
Mikä tämän elämän tarkoitus on? Mitä kuoleman jälkeen? Mistä tiedät mikä on totuus? Onko se raamattu? Miksi me ihmiset tullaan tänne? Sitten lähdetään ja jätetään läheiset suremaan?!?
Miks ihmisellä on vietti lisääntyä?
Alkanut pohdituttaan tämän tyyliset asiat... Miksi. En ole ennen jaksanut tämmösillä päätäni kuluttaa.
Kolmenkympin kriisikö?
Vai hulluksi tulossa. Viime yönäki tuli pikku tunneille asti mietittyä. Oonko jotenki outo?
Kommentit (80)
Tetrapharmakos, or " The four-part cure" , is Epicurus' basic guideline as to how to live the happiest possible life. This poetic doctrine was handed down by an anonymous Epicurean who summed up Epicurus' philosophy on happiness in four simple lines:
Don' t fear god,
Don' t worry about death;
What is good is easy to get, and
What is terrible is easy to endure.
(Philodemus, Herculaneum Papyrus, 1005, 4.9-14)
On aivan luonnollista miettiä tuollaisia asioita, sillä ihmiseen on luotu tarve saada vastaus ko. kysymyksiin. Ihmisellä on tarve tietää, miksi hän on olemassa ja mikä on elämän tarkoitus.
Kiinnostvaa, että natsien vainoista selvinnyt nobelisti Elie Wiesel sanoi kerran, mikä on hänen mielestään ¿tärkein kysymys, minkä ihminen joutuu kohtaamaan¿. Mikä se on? Kysymys ¿miksi olemme olemassa?¿
Monet ovat mettineet tätä kysymystä, mutta eivät ole löytäneet vastausta. Brittiläinen historioitsija Arnold Toynbee yritti määritellä elämän tarkoitusta seuraavasti: ¿Ihmisen todellinen tarkoitus on kirkastaa Jumalaa ja iloita Hänestä ikuisesti.¿
On kiinnostavaa, että yli kolmetuhatta vuotta sitten muuan mies, joka tunnettiin tarkkana elämän havainnoijana, oli jo löytänyt pohjimmaisen vastauksen tähän kysymykseen. Tuo mies, viisas kuningas Salomo, sanoi: ¿Johtopäätös asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.¿ (Saarnaaja 12:13.)
Jeesus oli tästä perusperiaatteesta yhtä mieltä. Ollessaan maan päällä hän pyrki kaikin tavoin kirkastamaan taivaallista Isäänsä. Luojan palveleminen rikastutti hänen elämäänsä. Se vahvisti häntä, niin että hän saattoi sanoa: ¿Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut.¿ (Johannes 4:34.)
Miksi siis olemme olemassa? Jeesuksen, Salomon ja monien muiden Jumalan palvelijoiden tavoin voimme löytää elämäämme todellisen tarkoituksen ja kestävän onnellisuuden, kun teemme Jumalan tahdon. Haluaisitko tietää lisää siitä, miten palvoa Jumalaa ¿hengessä ja totuudessa¿? (Johannes 4:24.)
Jaan mielelläni ajatuksia kanssasi, jos niin haluat. Laita vaikka sähköpostiosoitteesi, niin voidaan kirjoitella luottamuksella.
Mukavaa päivän jatkoa sinulle!
19 / 27
Olen myös ajatellut tuota. JA olen kertonutkin jotain. JA sanon myös lapsilleni että myös minä olen toiminut väärin kun he ovat tehneet jotain väärää. Olen sanonut että myös minä tein lapsena noin, mutta se ei ole oikeen. NIin ei voi tehä. jne
Mut tosta abortista en usko että pystyn kertomaan. Lapset ovat vielä niin pieniäkin että eivät ymmärrä. En usko että voisin myöhemminkään sanoa että olen murhannut heidän sisaruksen. KAuhea ajatuskin lapselle varmasti. JA mies on sitä mieltä ettei siitä saa lapsille koskaan sanoa. Mietin että jos vanhuksena höppänäksi tulen tai dementoidun ja jos tuo asia vielä sillon painaa (tapana vanhat asiat nousta pintaan) niin saattaa olla että siitä tulee puhuttua sitten lapsille.
Esikois tyttöni yks päivä pohti että jotkut vanhemmat jotka ei halua lapsia niin voivat pyytää lääkäriä leikkaamaan vauvan ulos mahasta. Olin ihan ihmeissään et mistä se tuommosta. Ajattelin jo että vaistoaakohan se jotenki että olen tehnyt sellaista. Siihen sanoin ettei elävää vauvaa oteta mahasta että minun mielestäni se on vauvan satuttamista.
Ei vielä kuitenkaan ole niin iso että pystyis abortti asiaa ymmärtää..
Olen myös törmännyt ihmisiin jotka isoon ääneen haukkuvat abortin tekijoitä, morkkaavat ja mollaavat. Sanovat että ottaisi itseltä hengen sellaset kuin lähtis viatonta lasta vahingoittaan yms. Voi että sillon ajattelen että kunpa sinä tietäisit mitä minä mietin ja olen läpikäynyt niin et varmasti noin sanoisi.
Enkä ole koskaan voinut sanoa tuohon mitään, olen vain hiljaa kuunnellut tai sitten sanonut että, ai sä olet sitä mieltä.'
En kehtais koskaan alkaa arvostelee ihmisten tekoja yms toisille. Koskaan ei voi tietää mitä ihminen on läpikäynyt.
ap
Vierailija:
19 / 27Olen myös ajatellut tuota. JA olen kertonutkin jotain. JA sanon myös lapsilleni että myös minä olen toiminut väärin kun he ovat tehneet jotain väärää. Olen sanonut että myös minä tein lapsena noin, mutta se ei ole oikeen. NIin ei voi tehä. jne
Mut tosta abortista en usko että pystyn kertomaan. Lapset ovat vielä niin pieniäkin että eivät ymmärrä. En usko että voisin myöhemminkään sanoa että olen murhannut heidän sisaruksen. KAuhea ajatuskin lapselle varmasti. JA mies on sitä mieltä ettei siitä saa lapsille koskaan sanoa. Mietin että jos vanhuksena höppänäksi tulen tai dementoidun ja jos tuo asia vielä sillon painaa (tapana vanhat asiat nousta pintaan) niin saattaa olla että siitä tulee puhuttua sitten lapsille.
Esikois tyttöni yks päivä pohti että jotkut vanhemmat jotka ei halua lapsia niin voivat pyytää lääkäriä leikkaamaan vauvan ulos mahasta. Olin ihan ihmeissään et mistä se tuommosta. Ajattelin jo että vaistoaakohan se jotenki että olen tehnyt sellaista. Siihen sanoin ettei elävää vauvaa oteta mahasta että minun mielestäni se on vauvan satuttamista.
Ei vielä kuitenkaan ole niin iso että pystyis abortti asiaa ymmärtää..
Olen myös törmännyt ihmisiin jotka isoon ääneen haukkuvat abortin tekijoitä, morkkaavat ja mollaavat. Sanovat että ottaisi itseltä hengen sellaset kuin lähtis viatonta lasta vahingoittaan yms. Voi että sillon ajattelen että kunpa sinä tietäisit mitä minä mietin ja olen läpikäynyt niin et varmasti noin sanoisi.
Enkä ole koskaan voinut sanoa tuohon mitään, olen vain hiljaa kuunnellut tai sitten sanonut että, ai sä olet sitä mieltä.'En kehtais koskaan alkaa arvostelee ihmisten tekoja yms toisille. Koskaan ei voi tietää mitä ihminen on läpikäynyt.
ap
Jokaisella on kuitenki ne omat ajatuksensa,moraalinsa ym - kyllä jos jossain keskustellaan vaikka abortistamvoin täysin sanoa että itse en sitä hyväksy ja tee - mutta mulle ei kuulu,jos joku sen tekee
Uskon kyllä Jumalaan.
Nöyrtyminen on vaikeampaa. On erittäin vaikea nöyrtyä ja pyytää anteeksi. Miksi ihmismieli onkaan sellainen. KAi sitä kuvittelee menettävänsä kasvot kun kertoo toisille omista " synneistä" . JA ainahan sitä riskin ottaa, ei voi tietää kuka on pitävä astia. Kuka osaa pitää tiedot itsellään. JA toisaalta ei voi tietää kuka jaksaa kantaa toisen raskaita asioita. Kuormittaako siinä kanssa ihmistäkin.
En ole tarpeeksi rohkea antamaan sähköpostiosotetta. Valitettavasti. Näin anonyyminä on helpompi kirjottaa.:) Kiitos kuitenkin.
ap
Monet ovat mettineet tätä kysymystä, mutta eivät ole löytäneet vastausta. Brittiläinen historioitsija Arnold Toynbee yritti määritellä elämän tarkoitusta seuraavasti: ¿Ihmisen todellinen tarkoitus on kirkastaa Jumalaa ja iloita Hänestä ikuisesti.¿
On kiinnostavaa, että yli kolmetuhatta vuotta sitten muuan mies, joka tunnettiin tarkkana elämän havainnoijana, oli jo löytänyt pohjimmaisen vastauksen tähän kysymykseen. Tuo mies, viisas kuningas Salomo, sanoi: ¿Johtopäätös asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.¿ (Saarnaaja 12:13.)
Jeesus oli tästä perusperiaatteesta yhtä mieltä. Ollessaan maan päällä hän pyrki kaikin tavoin kirkastamaan taivaallista Isäänsä. Luojan palveleminen rikastutti hänen elämäänsä. Se vahvisti häntä, niin että hän saattoi sanoa: ¿Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut.¿ (Johannes 4:34.)
Miksi siis olemme olemassa? Jeesuksen, Salomon ja monien muiden Jumalan palvelijoiden tavoin voimme löytää elämäämme todellisen tarkoituksen ja kestävän onnellisuuden, kun teemme Jumalan tahdon. Haluaisitko tietää lisää siitä, miten palvoa Jumalaa ¿hengessä ja totuudessa¿? (Johannes 4:24.)
ei minusta. Ei sen tarvitse tarkoittaa että ajattelee vain itseä, että olisi egoisti. Eikä sen tarvitse tarkoittaa että on narsisti jos tuommosia asioita pohtii
ei minusta. Ei sen tarvitse tarkoittaa että ajattelee vain itseä, että olisi egoisti. Eikä sen tarvitse tarkoittaa että on narsisti jos tuommosia asioita pohtii
oi lipsahti. Kyllä narsisti on ihan jotain muuta minun mielestäni.:)
t.ap (35 ja 36)
kun he pystyvät sillä tavoin " selittämään" elämää. Uskon, että kaikki uskonnot pohjimmiltaan perustuvat siihen, että ihmisellä on paniikki siitä ettei hän osaa selittää miksi on olemassa, ja jumalasta haetaan tuo selitys, niin ei tarvitse miettiä asiaa enempää. Omalla kohdalla tuo ajatusmalli ei toimi, jotenkin se vaikuttaa naiivilta ja mahdottomalta, mutta en sano ettenkö joskus tulisi ajattelemaan asiasta eri tavalla.
t: 11=19
...Häntä täytyy ihailla ja palvoa, häntä pitää kuunnella ja huomioida ja pitää mielenkiintoisimpana olentona maailmassa. Ellei se onnistu, hän syöksee tulta ja tulikiveä, tuomioita ja syytöksiä ympärilleen.
eka kerran luin tuommosta, ja ajattelen ihan toisin asioista. :)
ap
Eikö narsisimia ole täydellisyyteen pyrkiminen. " Tulkaa täydellisiksi niin kuin minun isäni on"
En kuitenkaan pyri täydellisyyteen.:) Ymmärrän sen että jokainen tekee virheitä ja elämä ei ole täydellistä. Mistä olet lukenut tuon että " tulkaa täydelliseksi jne" ?
Eikö esim raamattu opeta että ihminen on pohjimmiltaan paha ja syntinen ja Jumala on armollinen. Joka antaa syntiselle anteeksi. Ja ettei kukaan ihminen ole synnitön.
Mut narsismista olen lukenut paljonkin... Mutta se että jos ihminen on uskossa tai uskoo Jumalaa ei mielestäni tee hänestä narsistista.:)
ap
mut ny pitää poistua ja pohtimiset unohtaa hetkeksi. Työt kutsuu.
Mielenkiintoista olisi saada lisää keskustelua aiheesta. Jos löytyy vielä ihmisiä joita samat asiat mietityttää..
Ikää vasta 24 mutta minun luonteelleni ominaista on kaiken ylisyvällinen pohdinta. Se on todella hyvä asia, mutta joskus raskasta kun ajatukset saattavat tuottaa myös harmia...
Ilmastonmuutoksestakin sain sellaisen päävaivan että stressasin muutaman päivän lasteni tulevaisuutta.
Onneksi olen myös optimisti...
Olen myös aika herkkä luonteeltani.
JA mua herkästi koskettaa asiat joille ei paljon itse voi mitään. JA surettaa monien lasten kohtalot mm kehitysmaissa mutta myös kotimaassa. Mietin sitä miks elämä on niin julmaa toisille ja tuntuu että toisille se on yhtä tanssia.:(
ap
mutta voisitko ajatella että itse kertoisit omasta aborttikokemuksestasi ja muista omista tekemisistäsi ja virheistäsi avoimesti lapsellesi?
Mullakaan ei ollut avoimet välit vanhempiini, enkä kertonu tärkeistä asioistani heille, mutta luulen että olisin voinutkin kertoa jos vanhemmat olisivat myös puhuneet omista kokemuksistaan mulle. Kun he eivät niin tehneet niin tuntui että he eivät koskaan olleet tehneet virheitä ja munkin piti yrittää olla täydellinen, siksi ikävistä asioista ei voinut puhua...
t: 11=19