Ajattelin laittaa esikoisen tarhaan vaikka olen kotiäitinä...

Moni ongelma saattaa juuri johtua siitä, että vanhempi lapsesi jää ilman huomiota ja hakee sitä juuri tuolla käyttäytymisellään.

Oletko miettinyt käyntiä esim. kasvatusneuvolassa vai mikä se nyt tänä päivänä onkaan? Kuulostaa hiukan epänormaalilta toi teidän tilanne...

Itse kuljetin lastani 5kk toiselle puolen kaupunkia kahdella linja-autolla ja sama neljä kertaa suuntaa, työpaikka oli kodin lähellä.

Ja miksikö, meidänkin talosta kolme kotiäitiä vei koko katraansa joka aamu läheiseen tarhaan jo aamupalalle.

Arvaa ottiko vähän kaaliin. Onneksi lopulta sain paikan kun yksi perhe muutti pois, samalla sai paikan kaksi muutakin lasta

Vierailija:

Itse kuljetin lastani 5kk toiselle puolen kaupunkia kahdella linja-autolla ja sama neljä kertaa suuntaa, työpaikka oli kodin lähellä.

Ja miksikö, meidänkin talosta kolme kotiäitiä vei koko katraansa joka aamu läheiseen tarhaan jo aamupalalle.

Arvaa ottiko vähän kaaliin. Onneksi lopulta sain paikan kun yksi perhe muutti pois, samalla sai paikan kaksi muutakin lasta

Mä en kyllä ymmärtäny sanaakaan..

nyt mä vasta ymmärsin.. siis kotiäidit vie tarhapaikkoja! Tai siis ne lapset. Mikä onki käsittämätöntä, kun muutenki on pulaa hoitopaikoista!

Myös siis esikoisen. Kuopuksenhan kanssa olet kerhoajat kahdestaan, voi kyllä se pieni 5 vuotiaskin tarvitsee äitiä ja tuolla käyttäytymisellä juuri hakee sitä huomiota.

Voi olla että kokee tarhaan viemisen hylkäämiseksi ja kiukuttelee vielä illallakin.



Meillä meinaan oli vähän samatilanne pari vuotta sitten ja se korjaantui yksin kertaisesti sillä että iltaisin jätin pienemmät isän kanssa ja lähdimme esikon kanssa touhuamaan kahdestaan pihalle,kaupoille ja kyläilemään. Ihan kahdestaan. Rauhoittui kummasti kun sai sitä positiivistä huomiota eikä aina tarvinnut kiljua ja käyttäytyä huonosti saadakseen äitiin kontaktia.

Hyviäkin vinkkejä tuli esim. tuo lasten " vaihto" . Tuosta lapsen häiriökäyttäytymisestä: lapsi on kerhoissa ja vieraammassa paikassa kuin enkeli, siis ei mitään merkkiä häiriökäyttäytymisestä. Mutta kotona kun pikkusisarus on paikalla meno on jotain aivan muuta. Aivan selvästi lapsi yrittää jatkuvasti hakea seuraa pikkusisaruksesta ja sitten kun tämä ei osaa vielä leikkiä hänen tasoisiaan leikkejä niin konfliktteja ei voi välttää. Lähellä asuu paljonkin lapsiperheitä joissa kotihoidossa olevia, mutta kaikki lapset ovat toista sukupuolta eikä leikit oikein suju yhdessä. Nyt pitää mennä, kamala huuto kuuluu kun lasten taistelu on taas menossa!!! :(



Ap

Oikeasti moni 4-6 -vuotias tarvitsee päiväkodin ja kaveriporukan virikkeitä. Uskon että se on hänelle hyväksi toisin kuin ainainen vain äidin ja vauvan seurassa oleminen. Sitä ehtii hyvin harrastaa paljon myöskin jos lapsi on esim 3 päivää viikossa tarhassa.



Omani oli kotihoidossa 4-6v, mutta jos nyt saisin valita toisin niin pistäisin tarhaan. Nyt on kuin eri tyttö kun pääsi eskariin ikäistensä seuraan ja kuulumaan siihen porukkaan.

46, miten niin?

Totesin vain että jos et hoida lapsia kotona, et voi olla kotiäiti. Se " äiti" -osuus kun vaatii ne lapset. Terminologiaa. Jos olet kotona ilman lapsia, täyttyy se " koti" -osuus, olet KOTIrouva.



44



Lapset tarhassa n. 9-12 ja kotona 12-9.00. Tarhassa olo aika on siis 3h ja lapset ovat muun ajan kotona joten lapset ovat kotona suurimman osan aikaa. Olisinko kotiäiti jos minulla olisi babysitteri 3h per päivä vai kotirouva? Minusta olen kotiÄITI koska olen kotona lasteni kanssa vaikka lapset käyvätkin tarhassa 3h per päivä virike hoidossa. KotiROUVA on minusta nainen jolla on jo todella suuret lapset yli 10v tai ei lapsia ollenkaan ja on kotona. Tämä on minun käsitykseni kotiäitydestä.

että esikoinen saa valtavasti huomiota mutta mikään määrä ei ole hänelle riittävää! Kun kuopus ei ole paikalla on esikoinen kuin enkeli, käytös muuttuu kuin napista painaen " enkelistä apinaksi" kun kuopus on paikalla. Esikoisen kanssa käymme yhdessä esim. shoppailemassa, uimassa, hiihtämässä ym. sillä aikaa kun kuopus on isovanhemmilla hoidossa. Ja kuopuksen päiväuniajan käytän yleensä aina esikoisen kanssa lukemiseen, askarteluun, lastenohjelmien katseluun tms. Ei siis pitäisi häiriökäytöksen olla vähästä huomiosta johtuvaa. Ainakaan minun voimat/resurssit ei riitä yhtään enempään huomion antamiseen. Kuopus raukka säälittää kun on niin mahdottoman kiltti ja helppo lapsi ja jää niin vähälle huomiolle :(



Ap

Minusta on epäreilua, että toinen lapsi viedään hoitoon kun toinen saa jäädä kotiin. Päiväkodit on levottomia paikkoja, ja se levottomuus voi tuoda lisää levottomuutta lapseesi hoitopäivän jälkeen. Siihen päälle vielä mustasukkaisuus siitä, että toinen saa olla kotona. On tietysti lapsia, jotka nauttivat päiväkodissa olosta. Oletko ajatellut, että lähtisit töihin ja veisit kummatkin hoitoon? Jaksaisit itse paremmin ja ei olisi niin epäreilua isommalle joka puheistasi päätellen on mustasukkainen, mustasukkainen ja vielä kerran mustasukkainen. Hoitoon vieminen vaan lisää sitä.



Siitä olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että 5-vuotias tarvitsee jo ikäistään seuraa ja että lasten hoitaminen on raskasta. Meneekö esikoisesi ensi syksynä eskariin? Silloinhan vielä ehtisit olla nuoremman kanssa kahdestaan jos olet kotona. Jos on näin, koittaisin sinnitellä kevään ja yrittää tehdä kotihoidosta mukavaa. Asenne auttaa paljon, on auttanut minullakin. Se heijastuu lapsiinkin. Anna paljon positiivista palautetta ja peuhaa isomman kanssa. Suukottele ja rakasta. Lapset on peilejä; kun ne näkee miten aikuiset toimii niin ne toimii samalla lailla.

Meillä kokeiltiin päiväkotia, mutta meno siellä oli levotonta + flunssaa, nuhaa, yskää, silmätulehdusta ym koko ajan. Olisiko sinulla yhtään tuttua samassa tilanteessa? Minusta olisi ihanaa vaihtaa välillä lapsia niin, että esim. minä puuhastelisin isompien lasten (omani ja jonkun toisen) kanssa pari päivää sovitun ajan vaikka sen 5-6-7 tuntia ja sitten taas vastaavasti muutaman päivän parin pienen lapsen kanssa. Siten voisi puuhastella jotain juuri heille sopivaa iän mukaan. Nyt tosiaan 3 vuoden ikäero tuntuu touhuissa välillä häiritsevän tekemisiä. Missäs päin asutte ap?

Mulla on syyskuussa 5v täyttänyt poika joka jäi kotiin nyt marraskuun alusta kun jäin äitiyslomalle. Keväällä jo hain pojalle kerhopaikkaa ja siellä hän on käynyt päiväkodin lisäksi 2 kertaa viikossa. Päiväkotia ei tosin ole ollutkaan täysiä kuukausia vaan 12-15 pvää/kk.



Ja nyt meidän pitäisi olla tuomittuja kurjuuteen? Pojasta tulee täysi häirikkö kun äiti haluaa olla lapsensa kanssa?!?



Niin... Poika on saanut kerhosta uusia kavereita joista kahden luona on käynyt leikkimässä ja myös nämä molemmat pojat ovat olleet meillä leikkimässä. Paras hoitkaveri päiväkodista on käynyt myös meillä ja meidän poika heillä.



Se mistä nyt ollaan jääty paitsi on ne aamut kun on pitänyt kiireellä lähteä hoitoon. Pois on myös se tunne siitä, että omaa lasta ehtii näkemään vain iltaisin silloinkin vain harvoin niin, että lapsi olisi kotona itsekseen ilman kavereita tai että lapsi olisi itse kavereillaan. Nyt mulla on ihan oikeasti aikaa olla läsnä ja kuunnella lasta. Siis niitäkin juttuja mihin usein tuli vastatattua että " joo, joo" . Tästäkö meidän pitäisi kärsiä?



Tietysti tässä on nyt vasta lyhyt aika takana tätä kotona oloa, mutta sitli väitän, että paljon lapsen viihtymiseen vaikuttaa äiti. Jos itse jaksaa olla aktiivinen ja ystävällinen ja toimia vastavuoroisesti niin varmasti lapsi ei jää yksin hoidon loputtua. Ei se 5v meillä ainakaan tarvitse kokoaikaista viihdyttäjää ja virikkeitä tiettyjen rutiinien mukaan toimitettuna. Ihan tavallisella arjella tässä mennään ja 5v:n kanssa voi jo tehdä vaikka mitä kivaa. Siivoamisestakin voi tehdä kivan jutun, samoin kaupassa käymisestä jne.



Jos sitten on äiti joka on todella masentunut, väsähtänyt kertakaikkisesti, ei löydä ilonaiheita, huomattavan raskas arki syystä tai toisesta tms., niin ehdottomasti silloin kannattaa viedä lapsi hoitoon.

Miksi hylkäisit hankalan esikoisesi? Järjellä ajatellen se ei häntä sen rauhallisemmaksi saa.

Jos lapsellasi on muutenkin taipumusta häiriökäyttäytymiseen ei se parane suuresssa ryhmässä.



Kannattaa ottaa yhteyttä perheneuvolaan jos uupuu lapsensa kanssa.



Kerhoista saa ihan tarpeeksi akvereita.

SÄÄLITTÄVÄÄÄÄÄÄ ! :' D mo

Suomessa on just tällaista, että ihmiset uskoo aikakauden mantraan sokeasti eikä suostu yhtään ajattelemaan tilanteen mukaan. Tän aikakauden mantra on, että lapset tulee hoitaa kotona, vaikka verta itkis. Tai tietenkään ei saa kärsiä, kun kaikki osapuolethan nauttivat kotihoidosta. Joo.



Mulla on kaksi lasta, 4- ja 2-vuotiaat, kotihoidossa. Isompi lapsista on koko ikänsä vaatinut äärimmäisen paljon huomiota ja aina sitä saanutkin valtavasti. On myös kaivannut todella paljon kaikenlaista tekemistä, turhaantuu helposti. Samantyyppinen kuin ap:n lapsi, kaiketi. Tosin häiriökäyttääntymistä meillä ei ole ollut, ei kiusaa siskoaan, ei riehu tms.



Molemmat lapset on meillä kotihoidossa, koska sain 4-vuotiaalle kahdesta eri kerhosta paikan. Käy siis neljä päivää viikossa, 2,5 h tuntia kerrallaan. Tämä on sopiva määrä. Kun on leikkinyt kerhossa, niin leikit sujuvat kotonakin, poika on silminnähden hyväntuulinen, yhteiselo on mukavaa.



Muutaman viikon syksyllä kävi vain yhdessä kerhossa, ja kiukutteli sekä vinkui kotona minkä ehti. Yhteisleikitkään eivät kelvanneet, päivä meni kitistessä että " äiti mitä leikittäis" ja sitten tyrmätessä kaikki ehdotukset. Oli rasittavaa, mutta muuttui taikaiskusta kun toinenkin kerho alkoi.



Ap:lle en valitettavasti osaa ehdottaa mitään, kun päivähoito- ja kerhotilanne on huono. Olisiko siellä kerhossa kaveria, jonka kanssa leikit sujuu hyvin? Kutsukaa kaveri perheineen kylään. Meillä oli viime vuonna parin tutun äidin kanssa kerran viikossa ns. ruokarinki - tavattiin vuoronperään jonkun kotona ja syötiin yhdessä, lapset ja äidit sai seuraa. Jos yhdelle päivälle keksis jonkun tuollaisen systeemin, niin enää kaksi " vapaapäivää" jäljellä :-)



Tsemppiä!

Lapset n. 5 v ja pienempi 2v. Koin et on helpompi ja tasapuolisuuden nimissä viem molemmat joka aamu tarhaan 9-12.30. Ovat siis samassa tarhassa mutta eri ryhmissä puolipäivä hoidossa. Esikoisen ryhmässä on kerran viikossa huilukurssi ja tennistunti. Lisäksi esikoinen harrastaa balettia kerran viikossa. Itse saan aamupäivisin hoidettua kaikki juoksevat asiat ja iltäpäivisin pikkuisin nukkuessa päiväunia vietän kahden keskistä aikaa esikoisen kanssa jonka jälkeen ulkoilemme, leikimme tai vierailemme muiden lapsiperheiden luona. Toimii todella hyvin ja lapset tuntuvat olevan tyytyväisiä, lähtevät mielellään tarhaan ja kun molemmat menevät ei asiasta ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Tosin lapset ovat yksityisessä tarhassa ja maksan 4h per päivä + lounas noin 500e/kk yhteensä

Minä olen kotirouva ja äiti. Todellakin vietän aikaa enemmän lasteni kanssa kuin joku muu joka on työelämässä mukana. Aion muuten olla kotirouvana siihen asti et laspet on 15v joten teen varmasti enemmän lasteni eteen kuin sinä!!! Taidat olla kateellinen, no myönnetään et ottais muakin pattiin jos voisin olla vaan muutaman vuoden kotona ja sit ois pakko lähtee tienaamaan ja laittaa laset sijalle no.2

Minulla on kotihoidossa 5-v ja lähes 2 v sekä vauva 6 kk. 7-vuotias on jo koulussa. Meillä ei ongelmaa kotihoidossa ole 5-v:n kanssa, vaikka hän onkin vilkas, touhukas ja sosiaalinen. On päiviä jolloin ajattelen hänet kirpparille pistäväni myyntiin, kun on niin kamala ;-) Mutta yleensä huomaan oman asenteeni olevan se, josta kiikastaa. Meillä tämä 5-v on ollut aiemmin päiväkodissa, mutta jäi sieltä vuosi sitten pois kotilapseksi.



Lapsi kehittää itse runsaasti leikkejä, kuuntelee äänikirjoja, jollen itse ehdi lukemaan, katselee joskus DVD:tä, piirtää ja touhuaa. Ulkoilemme lasten ehdoilla, tosin kauppareissut ulkoiluihin sisällyttäen. Käymme kirjastossa, laitamme yhdessä ruokaa ja askartelemme, kun pienemmät nukkuvat. kahdesti viikossa käymme perhekahvilassa ja kerran viikossa 5v lapsellamme on kaveripäivä, jolloin tapaa parasta kotihoidossa myös olevaa ystäväänsä joko meillä tai heillä. Lapsi käy kahtena iltana viikossa jumppakerhoissa.



Meillä on kausittain kaipuuta päiväkotiin, mutta en näe päiväkodin voivan tarjota mitään sellaista, mihin emme kotona itsekin kykenisi. Nytkin 5-v ja 2-v leikkivät lastenhuoneessa ja vauva nukkuu. Täytyykin mennä tiskikoneen tyhjentämistouhuun.



Muista kuitenkin: Te teette niinkuin TEIDÄN perheelle on parasta. Teidän perheen ratkaisut EIVÄT kuulu muille, jos ne eivät vahingoita itseänne tai muita. HYVÄÄ JOULUNALUSAIKAA!

Eikähän ne koululaisetkaan siellä ole, joten sinä olet sitten täyspäivärouva seuraavat 10 - 13 vuotta. Onko se sitten elämäsi suurin päämäärä vai haukkumasana, sen saat itse päättää? Muut tekevät omat arvionsa.