Perheeseen tulossa toinen vauva. Mulla ei ole aikomustakaan

esikoista odottaessani en miettinyt koko asiaa yhtään. Sitten huomasin jo ekan viikon aikana, että kuinka paljon helpompaa ja vaivattomampaa on antaa ruoka pullosta. Imetin lopulta (osittain) 2kk, kunnes päätin ettei oo mun juttu ollenkaan.

Sen jälkeen olen saanut 2 lasta ja kumpaakin olen osastolla näön vuoksi imettänyt, kotona on siirrytty sitten heti pulloon.

Iloisia, terveitä ja reippaita lapsia ovat nyt, ikää jo 3v, 6v ja 9v

koska siinä on silloin paljon hyödyllisiä vasta-aineita. Ja toisekseen, pääset helpommalla synnärillä kun ei tarvitse selitellä mitään. Sitten kotona siirryt pulloruokintaan, pienellä siirtymäajalla. Niin tein itsekin.

No, toisen kanssa sujui heti kuin vettä vaan, ja todella nautin imetyksestä.



Tietysti voit päättää käyttää korviketta, mutta pointtini oli lähinnä se, että toisen lapsen kohdalla imetys voikin sujua ongelmitta.

Mä olin jo varma, että olen yksin tän ajatukseni kanssa ja tietty poden vähän huonoa omatuntoa... Ajattelin tosiaan tuota, että viikonn tai kaksi antaisin omaa maitoani, kai sekin on parempi kun ei mitään? Sairaalassa ei tarvitse paljon selitellä, mulle tehtiin ahtaan lantion vuoksi viimeksi sektio ja niin kuulemma tehdään nytkin. Maidon nousu tuntuu olevan hitaampaa sektion jälkeen, viimeksi sitä alkoi tulemaan vasta kotona 4 vrk kuluttua. Ja olisin jopa valmis ilmaisemaan tahtoni jo sairaalassa jos tarve on. Miten sen imetyksen saa sitten lopetettua? Tarkoitan maidon nousemisen? ap.

lapsi nyt 8kk ja jo raskausaikana päätin, että minähän olen hyvä äiti ja imetän pitkään. minun vauvalle ei korviketta annettaisi! joka paikassahan luki, että äidinmaito on parasta ravintoa lapselle ja maito EI voi loppua. lapsi tilaa sitä lisää jne.



siinä vaiheessa kun vauvani paino oli laskenut dramaattisesti ja sekä henkinen että fyysinen kehitys pysähtynyt, tajusin alkaa antamaan korviketta.... ja tajusin, että äidinmaito VOI loppua, sanoipa imetystukilistat mitä tahansa.

Mulla on niin hankalan malliset tissit, ei siis nännejä ollenkaan. Kätilöt ja lastenhoitajat yrittivät rintakumit ja kaikki mahdolliset keinot, mutta ei. Lypsin kotona pari kuukautta ja annoin sitten omat maidot pullosta. Tuo oli kyllä jälkikäteen ajateltuna aika työlästä, seuraavaksi saatan myös antaa pelkkää korviketta. Välillä ihmettelen miten naiselle voidaan edes antaa tällaiset tissit kun mulle, imettäminen täys mahdottomuus vaikka halua olisi ollut...

Mulla kävi samoin kolmannen lapsen kanssa. No osaimein kuitenkin puolivuotiaaksi sinnillä sen mitä rinnoista irtosi.



Tuo on just kauheeta, kun meilläkin vauvalta vaan paino tippui ja tippui vaikka imetti suurinpiirtein 20h vuorokaudesta. Hoida siinä sitten vielä muut lapset... Neuvolassa vaan jankutettiin täysimettämisestä kunnes kolmen viikon jälkeen itse tajusin että nyt sille vauvalle lisäruokaa ja äkkiä ennenkun kuihtuu kokonaan pois. Musta toi uusi imetyssuositus on ihan peestä.

ja äidin vointi on hyvä. Äitiyttä ei voi mitata imettämisen pituudessa tai imettämättömyydessä. Läheisyyttä voi antaa ilman imetystäkin ja vauva ei siitä saa mitään traumoja. Tee niin kuin hyvältä tuntuu.

t. ensimmäisen pulloruokkinut ja toisen imettänyt

Kuten joku jo kirjoittikin, voi toisen lapsen imetys olla ihan erilaista, kuin ensimmäisen. Ja toki on kiistatonta, että imetyksestä on paljon hyötyä sekä vauvalle että sinulle.



Kehotan sinua myös keskustelemaan asiasta lapsivuodeosastolla avoimesti. Minä en kertakaikkiaan ymmärrä tätä " imetä sairaalassa näön vuoksi" juttua. Ehkä saat käytyä sairaalassa läpi ensimmäisen imetyksen epäonnistumisen syitä ja mahdollisesti uusia vinkkejä ja näkökantoja. Hyvä kätilö kuitenkin tukee sinua päätöksessäsi, oli se sitten pullo- tai rintaruokinta. Päätös on kuitenkin aina viime kädessä sinun. Jos päädyt pulloruokintaan, niin voit pyytää osastolta maidon nousua hillitsevää lääkettä (tämän lääkkee jälkeen paluuta imetykseen ei ole).



Tsemppiä matkaan!



T: Lapsivuodeosaston kätilö

Tärkeintä on että lapsi JA äiti voi hyvin!

Esikoisen kohdalla imetys ei onnistunut,temppuili tissillä ym ja olisin halunnut imettää. Nyt kakkosen kohdalla, poika 10 kk ja minulta ei tule maitoa ja poika ei suostu ottamaan pulloa,mukista juotan päivällä. illalla nukahtaa omaan huutoonsa kun pulloa ei ota ja tissistä ei maitoa tule. yöllä 17 kertaa huutamaan..... ei kiitos imetystä enää yhtään!

Onko ne lääkkeet sellaisia jotka lopettavat maidon nousun heti vai otetaanko niitä joku " kuuri" ? Mulla diabetes ja ekan lapsen imettämisen kanssa oli tosi vaikeaa kun verensokerit tippuivat imettäessä tosi alas vaikka söin itsekkin koko ajan että sokerit pysyivät. Muutaman kerran oli lähellä ettei tarvinnut soittaa ampparia paikalle kun sokerit laskivat niin nopeasti etteivät meinanneet nousta hunajalla tai muulla makealla. Toisen lapsen hankkimista onkin siirretty koko ajan melkein tuon asian takia. Pelkäsin koko ajan, että olen jossain vaiheessa vauvan kanssa kotona kahden ja taju pois...

Tabletit voi ottaa heti synnytyksen jälkeen tai myöhemminkin. Ovat aika tehokkaita, mutta joskus " kuurin" voi joutua uusimaan. Minusta tämä on semmoinen asia (imetys/ maidon nousu), että sen takia ei vauvantekohaaveita kannata kuopata! Mutta kysy ihmeessä asiaa vielä lääkäriltäsi. Uskoisin, että diabetes ei ole myöskään mikään este lääkkeiden ottamiselle.



T: Lvo klö

Valitettavasti, tiedän siis mistä puhut. Huutoa, huutoa, rintakumien kanssa leikkimistä... SUURI helpotus, kun viimein tajusin siirtyä pulloon/korvikkeisiin.



Nyt 2kk sitten meille syntyi toinen lapsi ja olin päättänyt etten imetä. Laitoksella imetin, heti kun kotiin päästiin niin annoin pullosta. No, sitten kuitenkin ajattelin että koitan imettää ja yllätys yllätys imetys on nyt lähtenyt ihan ok käyntiin. Pari viikkoa siihen meni, että rinnat tottui " rytmiin" , tämä kakkonen osaa imeä suoraan rinnasta, jne. Edelleen kuitenkin annan myös pullosta, jos siltä tuntuu. En stressaa, yritän parhaani (eli sen verran kun hermot kestää)... Nyt vauva saa ravintonsa pääasiassa rintamaidosta, vuorokaudessa saa noin 1-3dl korviketta, vähän päivästä riippuen... Suosittelen yrittämään, mutta älä ota siitä stressiä.

Itse olen kaikkien paheksuma sektioäiti(ja vielä triplasellainen), mutta imetys SENTÄÄN on sujunut enemmän kuin hyvin! Kaikkien kanssa imetys on sujunut heti ensihetkistä heräämössä ja jatkunut täysimetyksenä 5-6kk. Eipä löydy helpompaa tapaa ruokkia pienokaista, ei tarvitse pyörittää sitä ainaista pulloshowta ja tuhota elimistöä keinotekoisilla korvikkeilla!



Mutta mikään ei voita sitä ainutlaatuista läheisyyttä, joka äidin ja lapsen välillä on imettäessä :)



Yrittäkäähän nyt uusavuttomat mammat vähän tsempata, älkääkä tahallaan tehkö maailman luonnollisimmasta asiasta tuollaista peikkoa!

olipa taas harvinaisen typerää tekstiä. Jos joku asia on ollut sinulle helppo, se ei ole sitä kaikille. Jotkut ovat synnyttäneet helposti alakautta, sinä et. Sinulla on imetys sujunut, kaikilla ei.

Joka tapauksessa olen onnellisempi, että synnytys ja imetys ovat onnistuneet kohdallani juuri näinpäin!

Ironia ei välity kuin äärimmäisen nerokaasti kirjoitetusta tekstistä. Ehkä ne sinun sektiovähättelytkin on olleet ironiaa?

Ostin sähköpumpun ja pumppailin sillä maitoa n.3 kk aina kotona ollessani..

tuon jälkeen annoin korviketta ja äidinmaitoa..

Omat lapseni ovat 6- ja 4-vuotiaita ja vasta tänä vuonna olen ensimmäisen kerran kuullut sanat " täysimetys" ja " osittaisimetys" . Tuossa termit, jotka pitäisi kitkeä ja nopeasti tuoreiden äitien sanavarastosta.



Kaverit, joilla on nyt vauvoja puhuvat jostain 6 kk:sta kiinteiden aloittamisiästä. v. 2001 suositus oli 4 kk ja ensi vuonna varmaan 8 kk. Hei haloo! Eikö se vauvan fysiologia pysykään samanlaisena.



Voi jestas sentään, että meitä naisia viedään taas ja lujaa. Jotain rajaa sentään.



t. lapsiaan " mitenikinä" imettänyt 8 kk ja 11 kk.