TAMMITENAVAT UUSI VIIKKO

Uusille tervetuloa!!



Kertavaipoilla meillä mennään. On vasta 1v tuo kuopuskin ja isoveikaksi tulossa, joten ei mulla riitä voimat eikä mielenkiinto tutustua kestoihin, vaikka muuten olen melko ekoilevaakin sorttia. Kaikille ketkä valitsevat kestot, annan kyllä ison kiitoksen luonnon puolesta!!!



Mulla oli muuten menneet jo viikot sekaisin, kun eilen lääkäri sanoi että mulla on 34+ eikä 35+, kuten luulin.No, samapa tuo.



Nyt pitää lähteä ulkoilemaan ja hakemaan kuopuksen valokuvia-ihanaa saada hänestä oikeita valokuvia.Olemme olleet niin laiskoja ettemme ole saaneet mitään kovalevyltä paperille=(

Heippa!



Saapas nähdä onko meillä jo Jouluna oma vauva. Kävin neuvolassa ja neuvolatätikin huomasi mahan laskeutuneen selvästi. Kokeili vauvan asentoa ja totesi pään olevan tosi alhaalla viikkoihin nähden. Itselläni on ihan sallainen oli, että lähtö voi tulla koska vain. Toivon toki koko sydämestäni, että vauva malttaisi vielä 5 viikkoa. Sitten saisi tullajos haluaa.



Oireita on lukuisia mm: hikoilu, vihlonta häpyluissa, ahdistunut olo, supistelu (kivuton), maha alhaalla, jatkuva virtsaamisen tarve (5-10 kertaa yössä), levottomat yöt..ei saa unta, vauvan pää hakkaa virtsarakkoa sekä peräsuolta....ym ym...



Apua vaan, viikkoja on vasta 31 eli nyt on aivan liian aikaista.



-milla-

Huomenta ja hyvää alkanutta viikkoa kaikille.



Justus: Kiva kun sinulla mieliala noin korkealla. Toivottavasti viihdyit myös pikkujouluissa!



Turkoosi: Tervetuloa mukaan joukkoon. Linkki esittelypinoon olisi tässä:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=11769949&p=7&tm…



Jos viitsisit käydä vastaamassa siihen viestiin ja laittaisit esittelytiedot sinne, niin päivitän listaa taas kun ehdin...



Piitu: Hui! Enää 6 viikkoa laskettuun aikaan sinulla, eli mulla ylihuomenna vain 8 viikkoa samaan (eli hieman aiemmin synnytys). Vieläkin on pinnasänky hankkimatta, enkä ole äitiyspakkauksen vaatteita/tarvikkeita edes aloittanut pesemään...



MiiKaro: Peukkuja pidetään täällä sinun puolestasi. Anna liiton ihmisten hoitaa taistelu ja koeta itse vain ajatella positiivisesti ja stressaamatta. Meillä kun oli koulussa työlakia, kertoi meidän asianajaja-opettaja, että kyllä näissäkin asioissa laki on ennemmin työntekijän, eli ns. heikomman osapuolen puolella.



Ametisti: Suurin syy siihen, miksi en osaa Kaajaan luottaa, on ehkä se, että kun piti päästä pois sairaalasta, ei Kaajaa näkynyt, eikä hän myöskään kertaakaan käynyt osastolla. Kun hirmuisen taistelun jälkeen pääsin pois sairaalasta lauantaina sain maanantaina puhelun Kaajalta, jossa hän paheksui, että olin lähtenyt sairaalasta, kun hän oli suvainnut tulla käymään sunnuntaina. Mitään lääketieteellistä syytä minun osastolla pitämiseenhän ei ollut ja tuntui, että liiketaloudelliset perusteet oli ainoat joilla minua siellä yritettiin pitää. Oltuani osastolla 42 pari viikkoa aiemmin jo putkeen, oli lasku meidän tuloillamme jo muutenkin ihan riittävän suuri.

Toinen asia on hänen yleinen asenteensa ja tapa jolla hän kohtelee potilaitaan. Kovin närkästyneesti tuossa aiemmin esim. sanoi " yritä nyt saada nämä pitkäaikaissokerit alle tietyn tason" . Tämä onnistui jo seuraavalle käynnille, josta tietenkin olin iloinen. Kaaja totesi, " No nyt pääsit alle määräämäni tason. Onko sinulla nyt sitten silmäoireita kun näin nopeasti arvot laskivat?" .



Sammermanni: Itse kirjoitin joskus aiemmin tästä synnytyksen jälkeisestä kokemuksesta tänne palstalle. Minulle sattui " oma" hoitaja joka tuli keskellä yötä imetystä yrittäessäni pelottelemaan, että vauva on keltainen. Totesin, että ennemminkin punainen, johon hän " niin mutta punaisuudella se alkaa ja sehän on ihan flegu!" Vahvisti vielä sanomaansa ottamalla esikoista poskista kiinni ja ravistamalla. Tämä tapahtui siis sen jälkeen kun hän huomasi, etten vakuutu osastolle jäämisen " tarpeesta" sillä, että maito ei ollut noussut ja saattaisin pyörtyä nopean verensokerin laskun takia kotona. Kotonahan minulla oli mies, joka paremmin minua hoiti kuin hoitajat sairaalassa. Osastolla ei tosiaan kukaan muu kuin minä itse mitannut sokereitani, joten tuskinpa olisivat huomanneet jos siellä olisi maidonnousun takia verensokerit laskeneet ja olisin pyörtynyt. Nyt todella toivon, että asiat ovat muuttuneet ja aion kyllä puhua asiasta ja pyytää, ettei sama hoitaja ole missään tekemisissä minun tai vauvamme kanssa, mikäli hän vielä osastolla työskentelee.



Vielä omia asioita: Viikonloppuna oltiin la syömässä mieheni kanssa ja ravintolan tarjoilija katsoi epäuskoisesti kun vastasin hänen kysymykseen lasketusta ajasta " tammikuussa" . Totesin heti perään, että uskon lapsen tulevan aiemmin, johon tarjoilija vastasi, että sitä hänkin ajatteli kun vatsa on noin alhaalla. Muuten ei mitään tehty tultiin kotiin ja katsottiin myöhään telkkaria ennen nukkumaan menoa ja nukuttiin pitkään aamulla. Sitten oli jo esikoista niin kova ikävä, että piti lähteä häntä hakemaan kylästä.

Supistukset vaivaavat edelleen päivittäin, unettomuuskin jatkuu (viime yönä 5 h katkonaista unta) ja positiivisena asiana: maitoa tuntuu erittyvän koko ajan enemmän.



No johan tuli pitkä viesti! Voikaa hyvin äidit!



T: Emem rv 31+5

Täällä sataa vaihteeksi lunta... Nyt se on ihan ok, kun on saanut vapautuksen lumitöistä =) Kuopus on mummolassa ja esikoinen eskarissa ja minun pitäisi luonnollisesti hyödyntää tämäkin aika ja teen mitä? No istun koneella ja mietin niitä tekemättömiä töitä ja kokoajan pitenevää listaa...



Sammermanni oli ahkeroinut minunkin puolesta =)



Monilla oli ollut ikäviä kokemuksia synnäreiltä tai synnyttäneiden osastoilta, toivotaan että asiat ovat muuttuneet julkisuuden myötä ym.



Emem: kuulostaa mielenkiintoiselta tuo sinun tutkintosi. Ja tyystin erilaiselta kuin sairaanhoitajan hommat! Mulla on mielenkiinnon kohteena lähinnä psykologia (työskentelen nyt psyk. sairaanhoitajana) tai erityispedagogiikka. Tällä hetkellä riittää kuitenkin tuo kotona oleva " erkki" , joten opinnot on vielä haaveiluasteella. Lapin yliopistossa ei voi opiskella pääaineena kumpaakaan, en ole hirveästi edes perehtynyt miten opinnot käytännössä toteutuisivat.



Tervetuloa mukaan, Turkoosi!



Omaa napaa: mulla loppuu sairausloma tämän viikon perjantaina, osastonhoitaja hätäilikin jo listoja tehdessään että tiedänkö jatkuuko se. No, eihän minusta millään ilveellä työkuntoista saa kolmivuorotyötä tekemään, joten sain ä-polilta jatkoa äitiysloman alkuun saakka. Onneksi palvelu pelaa paikallisella ä-polilla ja kätilöt ovat aivan älyttömän mukavia. Näkee että siellä on työilmapiiri kohdillaan. Seuraava käynti polilla on vasta ensi viikolla, mutta huojensi kummasti ettei tarvi sairasloman takia lähteä hikoilemaan päivystykseen. Neuvolalääkärille täällä on turha edes yrittää ylimääräistä käyntiä.



Verenpaineet on kotimittauksissa luokkaa 130/85, hieman noususuunnassa mutta muuten olo on yllättävän hyvä, ei päänsärkyä eikä turvotustakaan kun muistaa juoda runsaasti ja syödä järkevästi. Vauva on todella aktiivinen, maha on valtavan iso ja vauvalla ilmeisesti tilaa yllinkyllin, koska eilenkin vielä heitti kahteen otteeseen kuperkeikkaa. Mietin vaan että minkälaisella solmulla on napanuora tällä menolla... Huvittavan tuntuista kun kesken rymyämisen jää hikottelemaan minuutiksi ja taas sama reuhaaminen jatkuu.



Nyt on pakko lähteä tekemään jotakin hyödyllistä. Taidan aloittaa helpoimmasta päästä eli keittiön kaapeista.



Hyvää vointia kaikille!

aksiina 30+5

Nyt sain yöllä nukutuksi, onneksi. Silti väsyttää. Tuli jotenkin ihmeellisen huono olo tuossa aamiaisella. Kävin välillä pötköttämässä.



Emem03: Meidän kokemukset ovat tosiaan erilaiset. Osaton hoitsujen pitää varmistaa sen Kaajan tulo. Kävin hoitsuja patistamassa joka päivä. Eivät vaan muistaneet soittaa...Kaajahan on sekä siellä vastaan otossa lääkärinä ja juoksee myös osastoilla. Mulla on ensi tai seuraavalla viikolla se sijainen sisätautilääkärinä. Suurin valittaja osastolla 51 oli kätilö Kukkamaa (joka piinasi myös minua), hän kävi minulle haukkumassa kaikki ei riskisynnyttäjät. Nämä voisivat kaikki hänen puolestaan mennä sinne IHANAAN Haikaranpesään, eikä tulla rasittamaan heidän työtään. Mutten sen osaston työntekijät olivat mielestäni " elämänsä menettäneitä" laahustajia.



Tänään on neuvola. Jalkoja särkee. Lauantaina toinen nilkka turposi ihan puolipalloksi. Nyt päikkäreille ennen neuvolaa.





Ametisti ja vauva 31+

Erittäin hyvää alkavaa viikkoa vaan kaikille tammimammoille. Ja mukavaa että turkoosi on liittynyt joukkoomme.



Olittekin viikonlopun aikaan kirjoitelleet ahkerasti ja galluppia horoskoopeista oli myös pidetty, joten: itse olen vaaka, mies jousimies ja lapsesta sitten pitäisi tulla kauris.

Viikonloppu meni reissatessa sukulaisten luona. Pakko oli päästä pois kotoa, kun tuntui että seinät kaatuu niskaan. Ehkäpä se siitä helpottaa kunhan lapsi syntyy, sitten ei ainakaan tekemisen puutetta pitäisi olla ;)



Neuvolassa kävin juurikin aamulla, joten tässä niitä tuoreita kuulumisia:

Rv: 34+2

Hb: 124

Verenpaine: 113/62

sf mitta: 31 cm

Painoa oli tullut nyt vain 100g/ viikko, josta terkka oli hieman ihmeissään. Mutta ei kuulemma tarvitse huolestua, kun kuitenkin oli kasvanut ihan normaalisti.

Lapsi on raivotarjonnassa, mutta ei ilmeisesti vielä kuitenkaan ole kiinnittynyt.

Hieman terkka kyllä pelotteli, että saattaa joulun aikaan laitokselle lähtö vielä tulla, mutta onneksi on ennen joulua aika äitipolille. Saa sitten varmuuden siitä, että mikä on kohdunsuun tilanne silloin. On siinä kyllä jännäämistä, kun pitäisi mökki joulua viettää ja jos oikein lunta tulee, niin motissa ollaan ;) Mies jo kovasti veikkaili, että ei tuo pikkuinen jouluun saakka malta masussa pysyä, sen verran rauhattomaksi on käynyt.. Jää nähtäväksi että miten sitten lopulta käy. Kovasti tulee potkuja kylkiluun reunaan ja siitä onkin sitten todella kipeänä.



Nyt sitten vain odotellaan ja nautitaan talvisista päivistä. Nytkin lunta sataa ja on asteen verran pakkasta, eli loistava ulkoilu ilma :)



Mukavaa kuluvaa viikkoa kaikille mammoille =)



Lumi82 rv 34+2

hui ku oli hirveesti tullut viestejä sitten viime tiistain. mä tosin oon ollu viime viikolla vähän laiskanpuoleinen pinoutuja (ja te taas hirmu ahkeria.. meni melkein tunti teidän juttujen lueskeluun), mutta jospa mä tällä vkolla taas tsemppaisin. :)



aksiina kyseli töihin paluusta. itse en vielä tiedä koska palaan töihin tai oikeastaan että koska alan hakemaan töitä. toisaalta haluttais jäädä hoitovapaalle, toisaalta saattaa olla että rahatilanne pakottaa töihin (mies kun toivottavasti alkaa opiskella ensi syksynä). itselläkin himottais vielä opiskella, mutta ehkä on parempi oottaa tuon miehen valmistuminen ja kun mies on töissä nii opiskella opiskelut loppuun.



sammermanni kyseli horoskoopeista.

itse oon kalat, mies skorpioni ja pikkuisesta taitaa tulla kauris.



siru-sofia, ok.. muistan. :) asutaan viholassa. missäspäin te?



tervetuloa turkoosi! kyllä mukaan mahtuu. :) pinouduhan tuonne enskoihin (esikoista odottaviin) myös. hassu yhteen sattuma että oltiin kaikki samassa valmennuksessa ja kaikki ollaan vielä nokialaisia. missäspäin nokiaa te asustelette?



omaa massua:

täällä voidaan hyvin ja paksusti. sekä laiskasti tottakai! ;D tällä viikolla alkais sitten se virallinen äippäloma.. niin se laskettuaika vaan lähenee.. hui! vkonloppuna vaan rentouduttiin miehen kanssa. ja askarreltiin joulukortit. nyt on sitten periaatteessa kaikki jouluhulinat jo meidän osalta ohitse, kun lahjat on ostettu ja kortit väkerretty. ikinä ennen ollut vissiin joulun suhteen näin ajoissa, mutta parempi se nyt on, kun eihän sitä ikinä tiedä koska tuo pikkuinen tuolta massusta päättää ulos tulla. ens vkonloppuna meinattiin sitten leipoa pipareita että saatais vähän joulun tuoksua tänne kotosalle. ja tottakai sitten maistellaan niitä pipareita kera glögin.. njam! mieskin on ihan hämillään, kun se ei oo ennen tykännyt joulusta yhtään ja nyt se mielellään touhuilee kaikenlaista. en mäkään oikein oo ollu joulu-ihminen, mutta en tiedä sitten vaikuttaisko tuo masukki jotenki asiaan. :) jokos muilla on lahjat ostettuna ja joulutohinat jo hyvin käynnissä?



mutta nyt kyllä lähden silittämään nuo vauvan vaatteet tuosta. on tuo kasa jo viikon ollut tuossa laudan päällä. laiska kun olen. :D





//mutsiko ja pikkuinen rv34+1

Mukavasti oli taas juttua tullut, hyvä! =)



Turkoosille tervetuloa!



Emem: itse kävin samaisen koulutuksen HAMK:ssa ja valmistuin v.2001 ;) Mietin tuota sun lopputyön aihetta ja mielenkiintoiselta kuulostaa! Ehkä itseäni kuitenkin enemmän kiinnostaisi se, mihin työtehtäviin expat on lähetetty kuin se, minkälainen koulutustausta on... Oman kokemuksen pohjalta koulutus voi olla mitä sattuu, mutta suurin osa lähetyistä menee tekemään jonkinlaisia managerin hommia ts. toimimaan johtotehtävissä kuin ihan linjatyöskentelyyn. Näin ainakin tässä firmassa, jossa mieheni on töissä. Mutta tsemppiä vain työpaikan hakuun! =)



Kamalia juttuja oli teillä kyllä kerrottavana sairaalan henkilökunnan toiminnasta =/ Toivottavasti kenenkään ei tänä päivänä tarvitsisi enään tuommoiseen törmätä...



Sammermanille onnea muutosta! :)



Paljon muutakin oli, jota pitäisi kommentoida, mutta paremmalla ajalla sitten!



( . ) kaikki ok, pieni vain jyllää aivan mahdottomasti ja se kyllä vähän verottaa vaakamamboa miehen kanssa, kun ajatukset kääntyvät pakosta pieneen =/ Kellään ehdotuksia, kuinka jättää toinen huomioimatta...?



Mies siis kotiutui eilen ja yllätys - yllätys, toinen matkalaukku jäi jälleen välille =/ Täksi päiväksi lupasivat, että tulee Lissabonin koneella, mutta saapa nähdä. Laukussa on paljon vaatteita pienelle sekä joulujutskia, jotka haluisin tietty nähdä ja saada jo pakettiinkin!



Perjantaina jälleen ultra ja ma lääkäri, katsotaan jatketaanko supparilääkitystä vai ei... Onneksi enään pari viikkoa siihen maagiseen 34 vkon rajaan, johon asti sitä kuulemma saapi ottaa...



Mutta nyt touhuileen joulujuttuja, meillä on lauantaina omat pikkujoulut kotona kolme ystäväperheen kanssa =)



-Allu ja Pupu rv32+

... eli horoskooppi kyssäriin vastaan että mies ja minun vanhin poika syntyneet molemmat 28.11 ja ovat siis jousimiehiä, miehen vanhin härkä ja nuorempi kaksonen, minun keskimmäinen on rapu, minä ja Rasmus ollaan neitsyitä ja tästä siis joko jousimies tai kauris ;)



-Allu

Minua ei kyllä yritetty tosiaankaan pitää väkisin osastolla viimeksi, oli niin täyttä että suorastaan yrittivät nakata pihalle, vaikken edes jaloillani vielä pysynyt.



Kyllä kai sitä synnytyksissä ja jälkimainingeissa helposti sattuu kaikkea ja kun äiti on herkimmillään, saattaa moni asia tuntua suuremmalta kuin onkaan. Se mitä emem kertoi vauvaa ravistelleesta kätilöstä , kävi minulla vähän samanlaista Kättärillä...Kiireellisen sektion ja sitä edeltäneen 17 tunnin alatiesynnytysyrityksen jälkeen kun yöllä tuli kovia kipuja lääkkeen vaikutuksen vaimetessa, tuli yökkö pelottelemaan että varmaan vuodan vatsaonteloon ja saan kovat komplikaatiot ja joudutaan repimään haavat auki ja leikkaamaan ja ompelemaan uudestaan..se oli kauhea hetki siellä yksin pimeässä jäädä miettimään tuommoisia visioita. Onneksi kaikki oli ihan hyvin kuitenkin. Aamulla vaihtui kätilö ja kohtelu paremmaksi.



Kättärillä oli myös kätilö joka yritti katetroida mua eikä onnistunut.Valitin pissahätää ja hän paasas ettei voi olla virtsaa rakossa, kun ei tule pussiin.Hän vaahtosi että on katetroinut vaikka ja kuinka potilaita ettei hänessä ainakaan ole vikaa.Sitten kuitenkin myöhemmin toinen kätilö sai katetrin oikeaan paikkaan ja pissaa tuli 2,5l !!!!! 8-O Tippaletku tuolla tunarikätilöllä vääntyi niin ettei oksitosiini mennyt. Anesteesialääkäri mokasi epiduraalit kahteen kertaan. Unohti laittaa mun pääpuolen alas puuduttaessa, joten kaikki puudute meni jalkoihin, muttei supistelevaan kohtuun eli mulla oli kauheet supistukset ja tunnottomat jalat!!! Lisää puudutetta ei voi laittaa ennenkuin entinen on poistunut.Oli ihan hirveetä. Seuraava annos meni niin että mulla tuli just supistus.Osa lääkkestä meni siis kehoon ja osan ruikki pitkin selkää.Eipä taaskaan tullut apua kipuun.Lisää ei voinut antaa, kun ei tiedetty paljonko meni kehoon.



Paljon paljon muutakin oli pielessä ja edelleen ne on mielessä sen verran että menen mieluummin naikkarille kuin sinne, koska naikkarilla kaikki meni kuitenkin suht hyvin.



Karmeeta närästystä muuten..Mites muilla???

Jo oli tullut niin monta viestiä, että päätin tulla taas kommentoimaan.



Aksiina: Hyvä kun sairaslomasi jatkuu ä-loman alkuun asti. Minäkään en tosiaan ole saanut mitään aikaiseksi, mutta syytän siitä supistusherkkää päivää ;)



Ametisti: Toivottavasti neuvolasta tuli hyviä uutisia. Vielä siihen os 51 asiaan: minä en valitettavasti muista sitä hoitajan nimeä, mutta en ikinä unohda hänen kasvojaan (onneksi).



Lumi: Onnittelut hyvistä neuvola-arvoista!



Mutsiko: Kuulostaa ihanalta joulun odotukselta. Mekin eilen leivottiin pipareita esikoisen kanssa ja lämmitettiin mehuglögiä, että päästiin tunnelmaan... Omalle äitille ja anopille on lahjat myös hankittu ja jonkinlainen käsitys on siitä mitä muille hankitaan, mutta valitettavasti ei ole saanut aikaiseksi. Taitaa kasaantua miehen harteille kaikki lahjahankinnat muutenkin, ellei tämä jatkuva supistelu mulla hieman hellitä.



Allu: Jännää, että olet käynyt saman koulutuksen ja vieläpä samassa koulussa! Tai siis aloitin Haaga AMK:ssa ja tulen valmistumaan Haaga-Helia:sta kun yhdistyivät tämän vuoden alussa...

Opinnäytetyöni aiheeseen vielä tarkennus: Aihe siis käsittelee työnantajan järjestämää lisäkoulutusta nimenomaan komennukseen liittyen eli " pre-departure training of expatriates" , ei siis työntekijliden aiempaan koulutukseen.

Toivottavasti saatte joulutavarat pian kotiin ja nautitte lauantaisista pikkujouluista!



Sammermanni: Kamalia kokemuksia sinullakin Kättäriltä. Hyvä, että naikkarilla sait paremman kokemuksen. Toivotaan, että ametistin kanssakin saadaan paremmat kokemukset tällä kertaa.

Niin ja tsemppiä vielä siihen muuttoon!



T: Emem

... siis ihan oikeesti jossain järjestetään lisäkoulutusta...? Hih, meidät kyllä testattiin pari päivää kestävillä psykotesteillä silloin 2001 kun oltiin Espanjaan lähdössä ja saatiinpa jonkinnäköinen nivaska papereita luettavaksi, mutta en kyllä muista että mies olisi mitään lisäkoulutusta expatiksi siirtyessään saanut...? Kysäisenpä vielä tarkennusta, jospa hänen muistinsa pelaisi paremmin (jota kyllä epäilen suuresti ;)) !



Kauhujuttuja tulee nyt täältäkin, Sammermannin " innoittamana" kerron muutaman mokan edellisestä synnytyksestä... Eli glukoositippa laitettiin jo aika alkumetreillä, mutta jostain syystä neula ei mennyt suoraan suoneen vaan jääkylmää nestettä alkoi virtaamaan ihonalaiskudokseen ja se sattui todellakin!



Ja koskapa supparit eivät olleet tarpeeksi tehokkaita niin päätettiin laittaa oksitosiiniakin tippumaan. Lääkäri ei saanut sitä jostain syystä valumaan ja niinpä hän päätti kokeilla, toimiiko neula ja tökkäsi sen oksitosiinipussissa kiinni olleen neulan siihen glukoosipussiin tuosta vain ja eipä se sitten toiminut, neulaa ei kuitenkaan poistettu vaan se vain taitettiin mutkalle " jotta kukaan ei loukkaa siihen itseään" !!!



Ponnistusvaiheessa miehen piti juoksemalla hakea lääkäri paikalle ja sen jälkeen tämä lääkäri alkoi säätelemään sähkökäyttöistä synnytystuolia HÄNELLE sopivaan asentoon nitkuttamalla kaikkia mahdollisia liikkuvia osia tuolista ees-taas ja voitte kuvitella, miltä se tuntui! Karjuin naama punaisena että heivaa nyt se h**vetin kaukosäädin hukkaan ja ota kiinni, vauva tulee! No, epparin leikkaus meni niin myöhään, että vauva sai saksista painauman/nirhauman otsaansa ja siinä on vielä tänä päivänkin pieni jälki, liekö poistuu ikinä :/



Lisäksi salissa oli reilu 10 ihmistä vain toljottamassa ihmeissään alatiesynnytystä, joka täällä on siis todella harvinainen. Mies jo ärähtikin niille, että jos ei ole mitään tekemistä niin voipi häipyä paikalta! :/



Tällä kertaa aioinkin tehdä synnytyssuunnitelman jonka käyn lääkärin kanssa läpi monta kertaa ennen itse H-hetkeä, toiste en halua yhtä kaaosmaista synnytystä :/



Nyt poistun paikalta ;)



-Allu

Ihana kun lunta vaan tulee ja tulee! Ihan eri mielikin kun on valoisampaa ja " puhtaampaa" .



Turkoosille tervetulotoivotukset!



Sammermannille onnea uuteen kotiin. Ja yritä levätäkin jossain välissä;)



Emem; mäkin vasta viime viikolla aloitin vaatteittenpesun eikä pinniskään kovin kauaa oo tossa pölyyntynyt... Kyllä sä kerkeet.



Aksiina, hyvä että sairaslomaasi jatkettiin! Älä sinäkään riehu liikaa.



Hurjia synnytyskertomuksia teillä, mut yritän pitää itseni reippaana ja olla pelkäämättä enempää kuin jo pelkään...



Ja sit omaa navanympärystää, joka on tunnoton ilmeisesti jatkuvan piukeuden takia... Neuvolassa kävin myös minä tänään ja tässä tulokset;

Rv 34+1

Paino +450/vko yhteensä 14,6kg ekasta nlasta

RR 120/83

U-Prot +/-

Hb 132 noussut hienosti

Kohdunpohja 34 taas ampastiin ihan omille käyrille...

Lapsivesi N

Tarjonta rt

Syke 140

Liikkeet ++



Närästys on tosi voimakasta täälläkin. Rennie auttaa vähän, mut ei läheskään aina. Viime viikon mahatauti on onneksi jo muisto vain, mutta yskä yrittää saada otetta nyt. Mies ollut mahaflunssan takia kohta jo viikon sairaslomalla. Viikonloppu menikin kölliessä ja dvd:tä katsellessa...



Nyt valkosipuliperunoiden tekoon... Reipasta alkavaa viikkoa kaikille!



Pore&Papunen 34+1

(huokaus) Töihin piti mennä taas tänään ja meninkin tietysti. Iltapäivästä ja illasta on supistellut, mutta ei mitenkään erityisen inhottavasti. Huomenna on sitten neuvolalääkäri. Ärsyttävää tällainen, että ei voi hyvällä omallatunnolla väittää, että supistelisi kamalasti, mutta silti on ihan sellainen olo, että muutama työpäivä lisää, niin ollaan taas samassa pisteessä kuin viime viikolla kun sain kolme päivää sairaslomaa. Millään ei vaan jaksaisi enää olla töissä. :( Neljä viikkoa kuitenkin maksimissaan kärvisteltävää.



Turkoosi: Parempi myöhään kuin kello kaulassa - vai miten se meni. Tervetuloa joukkoon tummaan.



Emem: Ah, joku muukin, jolla on äitiyspakkauksen vaatteet pesemättä. Mä pengoin pakkauksen läpi heti kun sen sain käsiini, mutta sen jälkeen on kansi pysynyt visusti kiinni. Onneksi vielä on aikaa...



Jauts, kamalia kokemuksia teillä synnytyksistä ja osastoilta. Lohdutuksena esikoistaan odottaville: mulla on kolme ihan ok synnytystä takana eikä osastoltakaan mitään pahaa sanottavaa. Samainen Jorvi kelpaa mulle tälläkin kertaa kuten ennenkin.



Närästys on muutaman viikon tauon jälkeen palannut ilokseni. Tosin se on vieläkin paljon lievempää kuin edellisissä raskauksissa. Ikävä vaan tähän aikaan vuodesta, että tappavin närästys tulee ainakin mulle glögistä ja pipareista!



Strutsi ja minihupi 30+5

Heippa taas!



Allu: Joo, valitettavasti kai toiset yritykset ilmoittavat antavansa lisäkoulutusta expateille ja katsovat lisäkoulutuksen olevan juuri nippu papereita kotona luettaviksi... Osa saa kai myös jonkinlaista koulutusta, jossa kerrotaan mikäli kohdemaassa firmalla on paikallisia tapoja toimia, jotka eroavat kotimaan tavoista. Uskon kuitenkin, että aika moni expat itse haluaisi saada erillistä kulttuuriin liittyvää koulutusta, joka lieventäisi kulttuurieroista johtuvaa shokkia. Senpä takia olisi kiva jos saisi tehtyä tämän opinnäytetyön jollekin firmalle joka expateja käyttää ja joka voisi hyötyä kyselyn tuloksista. Kaikilla nk. epäonnistuneilla (usein pelkkä aiempi paluu kotimaahan) ulkomaankomennuksillahan on syy epäonnistumiseen ja henk.koht epäilen, että koulutuksen/tiedon puutteella voi aika usein olla osuutta tähän asiaan.

Olipa sinullakin aikamoiset kauhukokemukset synnytyksestä. Toivottavasti tällä kertaa olisi onnistunut kokemus!



Pore: Ihanaa kuulla, etten ole ihan mahdottoman myöhässä vaatteiden pesun suhteen...

Toivottavasti pysyisit nyt terveenä, etkä vielä flunssaan sairastuisi.

Oletko kokeillut siihen närästykseen mehujäätä/jääpalan imeskelyä? Mulla helpotti hieman kun kokeilin itse tekemieni jäätee-puikkojen syömistä..

Synnytyskokemuksesta vielä: Itselläni itse synnytys (sektio) meni todella hyvin. Olin itse kuullut kauhutarinoita siitä kuinka kipeänä sitä on sektion jälkeen ja kuinka pitkään kipu kestää, mutta en lainkaan sellaista kipua kokenut.



Strutsi: Luota omiin tuntemuksiin, äläkä pode huonoa omaatuntoa siitä, että täytyy levätä. Pitkälle olet jaksanut!

Mulla on tosiaan sama tilanne kun siellä äitiyspakkauksen suhteen. Katsoin innolla sen läpi heti kun se tuli ja sen jälkeen en ole vilkaissut siihen päinkään...



Omaa napaa: Aamulla kärvistelin 1,5 h kovien, polttavien supistusten kourissa ja uuvuin täysin. Tästä syystä esikoinen sai katsella lastenohjelmia kun minä nukuin toiset 1,5 h esikoisen herättyä (häpeän itseäni, että laitan tv:n lastenvahdiksi). Heräsin sitten alhaiseen verensokeriin ja nyt pitäisi viedä esikoinen iltapäiväkerhoon.

Miten te muut, joilla supistelee? Oletteko käyneet lääkärissä tarkastamassa tilannetta? En kovin herkästi haluaisi naistenklinikan päivystykseen mennä, mutta tämänaamuisten supistusten jälkeen ajattelin, että olisiko syytä mennä kuitenkin. Jokapäiväisiähän supistukset minulla nykyään on, mutta kun polttavia supistuksia tuli levossa, niin mietityttää.



Mukavaa tiistaita kaikille! Ihanaa kun lumi on tullut tänne Vantaallekin hieman valoa antamaan!



T: Emem rv 31+6

ihanaa aurinkoista tiistaita täältä päin.... viikot vierii ja paniikki hiipii ajatuksiin kun ajattelenkin ensi viikonloppua ja ensimmäistä adventtia.

Yleensä meillä on jo koristeet paikallaan (ei vielä kuusta), ensimmäinen kierros pipareita ja torttuja tehty ja kinkku suolauksessa.

Nyt ei ole vielä mitään esillä, enkä tiedä ehdinkö viikonloppuna paljoa koristella kun on vaikka mitä joulukutsuja ja markkinoita tiedossa.



Mutta täytyy yrittää muistaa lepäillä, ettei ihan jää invalidiksi loppuvaiheessa.



Eilen sain toisen paniikkikohtauksen kun tajusin, että meillä on myyntikokous tällä viikolla ja firman ulkoiset myyjät ja johtajat amerikkaa myöten tulevat kylään. huomenna on tiedossa perinteinen juhlaillallinen alueen parhaassa ravintolassa. HEH HEH - niin mitä sitten pistäisi päällensä???? arkisin selviän muutamalla parilla mammahousuja ja sitten toppi tai pitkähihainen t-paita ja ehkä jotain hartioille, mutta tällä viikolla pitäisi olla enemmän jakkupukulinjalla. Meidän " maalaiskaupungissa" ei ole äitiysvaatteita myyviä liikkeitä, mutta sinne on juuri avattu isokokoisille tarkoitettu vaateliike, josta eilen onneksi 10 min ennen sulkemista sain revittyä muutaman tunikan rekistä. Niitä voi periaatteessa käyttää myöhemminkin, jos haluaa, löysä helma tekee vaan mahdolliseksi saada maha mukaan...



Mutta nyt sitten pitäisi vielä keksiä joku kolttu firman pikkujouluihin 15.12. - miehet tulevat puvuissa ja naisille hieman hienommat koltut (ei nyt ihan gallapukuja). Onneksi on vielä hieman aikaa jäljellä etsiä. En kuitenkaan halua valita mitään hopea/kulta paljetti teosta, diskokuulalta näytän jo etukäteen. Toisaalta ei viitsisi tuhansia markkojakaan kuluttaa kun raskautta on enää puolitoista kk jäljellä eikä ole kuin pikkujoulut ja uusivuosi.



No voinnista sen verran, että selkä, lantio ja muut synnytysalueen lihakset, luut ja muut paikat ovat tosi kipeinä, tytteli reuhaa ja mesoaa varsinkin iltaisin, joten kaikki on kuten voi odottaa.



Odotan innolla viikon 50 loppua, sitten alkaisi mammaloma, jos en aikaisemmin " hajoa" .



Voikaa hyvin ja muistakaa levätä.



t. Pia ja " pikku" myy rv 32 ??

...ja ajatukset on koko ajan enemmän vauvassa ja kaikissa valmisteluissa. Meinasi jo tulla paniikki ku tajusin että mitään ei oo vielä vauvaa varten valmiina ja joulukin lähestyy vauhdilla. No parissa päivässä rykäsin oikeen toden teolla ja sain kuin sainkin pestyä ne ihan mini-vaatteet+pyyhkeitä+vuodevaatteita. Nyt koneessa 60-senttiset vaatteet ja hoitopöytäkin kasattuna. Itelle täytys alkaa kans haaliin liivinsuojia, imetysliivejä yms. Jouluakin oon sen verran ajatellu että kortit on kirjottamista vaille valmiina ja piparit leivottuna, niin ja ikkunoissa jo jouluvalot. Mutta joululahjat ihan alkutekijöissään....



Yöt on muuttuneet ihan helvetillisiksi, onneksi oon sairaslomalla eikä tarvi vääntäytyä enää töihin, pian alkaa virallinen ä-lomakin. Paikat puutuu öisin herkästi ja jatkuvasti on pissahätäkin. Päivisin sitten torkahtelen tunniksi tai pariksi niin jaksan joten kuten.



Yritän käydä myös melkein joka päivä pienelle kävelylenkillä mutta usein jaksan vain parikymmentä minuuttia, sitten alkaa jo mahaa kiristään ja selkäkin puutumaan. Kokeilin tukivyötäkin mutte ei oikeen auttanu mulle, ahdisti vaan enemmän!



Mutta kyllä siis mietityttää jo nyt milloin se lähtö koittaa, niin ja miten?? Olen aivan varma että tämä syntyy jo tämän vuoden puolella, olo on jo niin " loppusuoralla" . Mielelläni ottaisin jo nyytin syliin, tuntuu että rakastan tätä vauvaa jo niiiiiiiiiiiin paljon että ihan sattuu.



Anteeksi omanapainen viesti, kiireellä taas tätä naputtelen...Elän kuitenkin hengessä teidän kaikkien kanssa vaikken ehdi kommentoimaan juttujanne.



lumisin terveisin,

miina-liina

Enpä ole tainnut kirjoittaa tänne moneen kuukauteen, mutta nyt tekee mieli vähän valittaa tätä oloa jonnekin. Töitä olisi vielä neljä viikko jäljellä, mutta olo on kyllä niin raihnanen, että jäisin mieluusti jo kotiin. Työmatkat, kävely bussi pysäkille ottaa voimille, istuminen ottaa voimille, liitoskivut vaivaa niin, että kävely on sellasta kökkäämistä, mieli on hajamielinen ja öisin valvon aina silloin tällöin. Vatsa kovettuu, jos syön liikaa tai jos stressaan tai kiirehdin jotain, mutta ei kivuliaasti. Onkohan tässä mitää syytä sairaslomalle, vai kuuluuko ihan normaaliin loppuraskauteen? Määrätäänkö sairaslomaa vain kivuliaista supisteluista? Viime kerralla vointi oli loppuun asti melko loistava. Nyt melkein hävettää tämä puuskuttaminen.

Odotan kyllä innolla pääseväni järjestelemään asioita tulokkaalle. Tuntuu, että voisi syntyä tälläkertaa vaikka etuajassa..?

Kiitos, jos jaksoitte lukea ja vielä vastatakkin :)

Juu, että pikkujouluja pukkaa näköjään muillakin. Toisaalta ihana päästä ja pukeutua hiukka nätimmin. Kun vaan jaksasi pirteenä niissä olla iltasellakin.

Sammermanni kyseli närästyksestä. Kyllä närästää! Reippaasti. Inhottava vaiva, mulla helpottaa hiukka Rennietten avulla. Tosin välillä tulee niin pahasti ruuat ylös, että tulee oksu kanssa.

Joku (unohdin jo...) kyseli, voiko jäädä saikulle. Kyllähän ne raskaanaoleville kirjoittaa tosi helposti saikkua, joten kannattaahan sitä kysyä, jos ei pysty töissä olemaan. Sun oirees kuulosti melkoisen tutuilta plus supistukset, mutta kuuluuhan monen ihan normaaliin raskauteenkin. Ite oon ollut töissä loppuuna asti paria sl-päivää lukuun ottamatta, mutta kyllähän sitä on sit ollutkin väsyny ja supistelevainen.



Anteeksi, että taas niuhotan tstä, mutta musta tuntuu kamalalta, että täällä yleisellä palstalla arvostellaan lääkäreitä ja kätilöitä nimellä. Oli se oma kokemus sitten kuinka kamala tahansa. Sitä en kiellä, etteikö oikeesti olisi hoitajilla ja lääkäreillä pahoja päiviä/ ilkeitä yksilöitä, mutta kun yleensä noista tapahtumista on vähintään kaks mielipidettä ja kokemusta... Esimerkiksi mun neuvolan terkka on varmaan saamastani hoidosta eri mieltä kuin itse olen ;)

Hitsi, kun alan kuulostaa tosi tunteettomalta, mutta kokemuksesta tiedän, että tippa voi puhkaista suonen ja epiduraali mennä pieleen ja vauvan punaisuus ihan oikeesti peittää keltaisuuden ja ja... Mutta kuten moni sanoikin, kokemus kohtelustahan se tärkein on. Raskaana ollessa tuntuu, että itse ainakin on tavallista herkempi.



Ja synnyttäneiden kanssa aikanaa työskennelleenä olin huomaavinani silloin, että että.... ne joilla oikeesti oli isoja ongelmia oman tai vauvan terveyden kanssa olivat usein kuitenkin melko tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Toki poikkeuksia on, ja syystä! Joskus tuntui vain kohtuuttomalta, kun jotkut vetivät herneen nenään esim., jos kotiinlähtö terveen vauvan kanssa viivästyi pari tuntia, kun lääkäri oli teholla hoitamassa niitä tosi sairaita esim. joskus päivystysaikaan. Tuntui vaan siltä, että hitsit kun tajuaisivat olla onnellisia siinä lääkäriä odotellessa eivätkä kiehuisi raivosta parin tunnin takia.



Ja ketään ei muuten osastolla pidetä siksi, et sairaala sais rahaa! Jokainen meidän hoitopäiväsairaalassa maksaa satoja euroja ainakin ja me maksetaan siitä... 26euroa? Eli oikeesti se hoito ruokineen ym on edullista. Useinmitenhän osastoja tosiaan haluttais ennemmin nopeasti tyhjäks, ketään siellä ei henkilökunnan iloks säilötä.



Mutta tosi ikävä, että niin monella huonoja kokemuksia. Toivottavasti tulevat ovat parempia =) Samaa toivon tietysti sormet ja varpaat ristissä itellekin.



Nyt on sentään jo lumet pysyny maassa jo pari päivää. Ihanaa!!!!!

Tänään haettiin vaunutkin sitten vihdoin kaupasta kotiin. =)



Nyt jalat ylös ja lepäilemään!

Floora ja masuasukki 34 (luullakseni...)

Vähän myöhässä tulee, mutta Pii-tulle onnittelut vakipaikasta myös minun puolestani!! Mulla tuo työjuttu on ihan solmussa, liitosta käskivät vaan että koittaa saada pomolle perille että mulla on tällä hetkellä jo se vakkari sopimus, vaikkei se itse sitä tunnustakaan... Tuli joku motivaationotkahdus siitä viime keskustelusta pomon kans niin, että ei oo kiinnostanut edes ajatella koko asiaa. Periaatteessahan mun ei edes tarvis tehdä mitään ennen äippälomalle lähtöä, kun soppari on " katkolla" vasta 15.2. Mutta toisaalta palkan ja ä-lomarahan erotustakaan en saa, jos ei homma ole pomon mielestä selvä jo ä-lomalle jäädessä... Tämä mun motivaation puutteeni on kovaa vauhtia menossa sinne suuntaan, että ei kohta kiinnosta edes palata koko työpaikkaan. Äh...



Viime viikolla kävin neuvolassa ja kaikki näytti olevan ok. Vauveli oli ottanut mitat jo lähes kokonaan kiinnikin, laiheliini näytti vähän olevan mutta muuten viikot vastasivat jo la:ta. Hemppa oli vähän laskenut, taitaa olla syynä kun ruoka ei oikein tahdo mulle maistua. Syön vähän ykspuolisesti... Huono omatunto. Pitää yrittää korjata.



Mulle ei ole äitiyspakkausta tullut vieläkään. Tälle viikolle sitä odottelen, kuin kuuta nousevaa. Vaunuhankinnatkin on jo edennyt, mieskin lähti jo mukaan vertailemaan eri malleja. Ensi viikolla tehtäneen suurimmat hankinnat.



Väsyttää. Pitää lähteä tekemään evästä huomiseksi töihin, ajattelin perunoita ja kananmunakastiketta :)



Voikaa hyvin, olette mielessä vaikken aina jaksa kommentoidakaan muitten kuulumisia!!



Tolleroinen rv 30+5 tai jotain...