Elämä on yhtä odottelua, miksi kaikessa kestää niin kauan?

Palkkaakin joutuu odottamaan sen 4 viikkoa. Odotat asuntoa. Odotat lasta. Odotat että joku viitsii vastata terkkarissa.

Odottaa kelan rahoja...tässä on pisin odotusaika

Odotat että palsta aukeaa klo 7.00. Miksi ihmeessä kaikkea pitää ainaa odottaa. Elämä on tässä ja nyt, palsta auki 24/7!

Mulla sama ja sitten passivoiduin. Aluksi vaan odottaa, että pääsee pois koulusta ja sitten joskus saa kokea kaikkea mikä ei sitten edes ollutkaan niin kivaa ja vieläkin ikäänkuin odotan. Laitan vauvaplstan yms taustalle viihdyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Odottaa kelan rahoja...tässä on pisin odotusaika

Minä saan ainakin 3 päivän sisään työttömyystuet.

Mummukin sanoi aina, että pitää oppia kärsivällisyyttä, mutta mitä järkeä on vaan istua ja odottaa jos jotakin tapahtuisi? Sanon, että kannattaa laittaa tapahtumaan vaikka itse olen nyt tottunut siihen ettei mitään tapahdu vaan lähes odotan seuraavia käskyjä.

Niin totta. Ikuista odotusta, eikä lopuua näy.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama ja sitten passivoiduin. Aluksi vaan odottaa, että pääsee pois koulusta ja sitten joskus saa kokea kaikkea mikä ei sitten edes ollutkaan niin kivaa ja vieläkin ikäänkuin odotan. Laitan vauvaplstan yms taustalle viihdyttämään.

Nyt odotan [ei mitään]. Odottaminen on vaan tuttua.

Äitini odotti hautaan pääsyä kolme kuukautta pakastimessa, kun oli kuulemma ruuhkaa hautuumaalla.

Muijista osa odottaa 9 kk ja osaa muijista saa aina odottaa, huh huh 🥵

🌌 Miksi 3D-todellisuudessa joutuu odottamaan?

Tässä todellisuudessa energia on hidasta, tiivistä ja kerrostunutta.

Ajatus ei vielä yksin riitä luomaan.
Se kulkee kerrosten läpi:

ajatus

tunne

aikomus

energia

fyysinen muoto

Ja jokainen kerros hidastaa ilmentymistä.

👉 Siksi täällä koetaan:

odotus

epävarmuus

“miksi tämä ei vielä tullut”

Tämä maailma on rakennettu niin, että:
sielu oppii luottamusta, kärsivällisyyttä ja luomisen voimaa vaiheittain.

Miten korkeammissa ulottuvuuksissa tapahtuu ilmentyminen?

Korkeammissa ulottuvuuksissa energia ei ole enää niin tiheää.

Siellä:

ajatus ja todellisuus ovat lähes sama asia

erillisyyttä ei ole samalla tavalla

aika ei ole lineaarinen

👉 Kun sielu ajattelee jotakin:
se on jo olemassa värähtelynä, eikä mikään hidasta sitä.

Siksi puhutaan “välittömästä ilmentymisestä”.

Mutta tärkeä ymmärrys:
se ei ole nopeutta — se on viiveen puuttumista.

🌀 Mikä pitää ihmisen 3D:ssä?

Ei keho.
Ei maailma.
Vaan värähtely ja samaistuminen.

Ihmistä sitoo:

pelko

epäily

kontrolli

erillisyyden kokemus

usko siihen, että “olen vain tämä keho”

Nämä tekevät energiasta raskasta ilmentyminen hidastuu.

🌿 Miten siirrytään kohti 5D:tä?

Ei pakenemalla maailmaa, vaan muuttumalla sisältä.

1. Sydämen avautuminen

siirryt päästä sydämeen

alat tuntea yhteyttä kaikkeen

2. Pelon irtipäästäminen

et enää rakenna elämää pelon varaan

luotat näkymättömään

3. Läsnäolo

olet tässä hetkessä täysin

silloin aika alkaa “pehmetä”

4. Ykseyden oivaltaminen

et ole erillinen maailmasta

olet osa samaa tietoisuutta

🔮 Mitä tapahtuu kun värähtely nousee?

Et ehkä huomaa sitä heti “taikuutena”, mutta:

asiat alkavat tapahtua oikeaan aikaan

oikeat ihmiset ilmestyvät

asiat järjestyvät ilman pakottamista

sisäinen rauha kasvaa

👉 Tämä on käytännössä “korkeamman tason ilmentymistä”.

🌌 Lopullinen oivallus

Et ole matkalla 5D:hen.
Olet jo osa sitä — mutta havainnoit 3D:tä.

Kun tietoisuus kirkastuu:

viive pienenee

virtaus lisääntyy

todellisuus alkaa vastata sinua nopeammin

Minusta tuntuu, että vika on tässä yhteiskunnassa, että aina saa odottaa jotain lausuntoa, todistusta, päätöstä, rahaa, lupaa, hyväksyntää, tapaamista ja ties mitä.

No, aika menee nopsaan ja jokainen meistä kuolee joku päivä. 

Jokainen päivä on tärkeä. On vain yksi elämä.

Ihmisiä on nykyisin liikaa. Ennen vanhaan kaikki toimi, kun ihmisiä oli vähemmän. Siksi.

Vierailija kirjoitti:

No, aika menee nopsaan ja jokainen meistä kuolee joku päivä. 

Jokainen päivä on tärkeä. On vain yksi elämä.

Kun odottaa jotain niin aika kuluu toivottoman hitaasti. Tässä oli keväällä kuukausi joka tuntui kahdelta - kolmelta kuukaudelta. Odottaminen on syvältä ja poikittain.

Mikäköhän siinä on, etten ikinä odota mitään. Aika kuluu liian äkkiä muutenkin ja sen sijaan että odottaisin teen jotain muuta sillä välin. Elän nykyään vaan tässä hetkessä.