Anoppi palkkasi meille siivoojan.

ONKO se jotenkin sulta pois, jos ap:lla on niin ihana anoppi, että tämä haluaa helpottaa poikansa perheen arkea?! Normaali lapsiperheen arki on rankkaa, ja jos siihen jollain tavalla saa helpotusta, eikö sitä saa ottaa vastaan.

Vierailija:

Kokeilisit sinä itse joskus normaalia lapsiperheen arkea! Valtaosa nimittäin kun hoitaa lapsensa/kotinsa/työssä ja valvoo ne yöt.

sohvalla makaamista ja bileistä?

Olen opiskellut yhden yliopistotutkinnon (kokopäivätyön ohessa). Nyt luen toista. Kaksi pientä lasta ja oma firma.



26

Tilanteet ovat luonnollisesti muuttuneet vuosien varrella.



Kun esikoinen oli meistä liian pieni päiväkotiin, isovanhemmat auttoivat hänen hoidossaan muutamana päivänä viikossa. Nyt olen vauvan kanssa kotona ja opiskelen samalla kaikki vapaahetket. Niitä ei muuten valvovan vauvan ja erittäin aktiivisen esikoisen kanssa juuri ole. Saan taas vauvanhoitoon apua pari tuntia muutamana päivänä viikossa. Minusta se ei ole kovin paljoa opiskeluun käytettäväksi. Ehkä sinä olet tehokkaampi. Minä kun haluan viettää myös perheen yhteistä aikaa. Öisin en jaksa opiskella, koska joudun heräilemään lukuisia kertoja yössä kuten on ollut viimeiset neljä vuotta.



Ilmeisesti en mielestäsi ole mikään kotitalousihme, kuten osa teistä. Otankin mielelläni hyviä neuvoja vastaan, miten saan arkeni tehokkaammaksi.



Onneksi anoppi ymmärtää tilanteeni ja auttaa. Minä vuorostani autan häntä pyytämättäkin kun hän apuani tarvitsee.





t. ap jälleen

Tällaista välittämistä pitää ollakin ja ap tuossa kertoi että he ovat vastavuorossa silloin kun appivanhemmat ovat iäkkäitä.



Nykyaikainen sovellus menneestä ajasta jossa useampi sukupolvi asusti samassa taloudessa.



Veikkaan että kateelliset panettelee ei muut. Uskon että appivanhemmat haluavat poikansa perheen hyvinvointia ja että perhe pysyy kasassa, monesti on niin että parisuhdetta rassaa eniten ne pienet asiat kuka tekee ja mitä tekee vai tekeekö kukaan (ruoka, pyykki, siivous yms.)



Ymmärrän että ap arvostaa saamaansa apua ja appivanhemmat pitää hänestä. Tällä palstalla on paljon niitä jotka avoimesti inhoavat appivanhempiaan ja appivanhemmat heitä.

Tiedän niin hyvin miltä susta tuntuu. Minulla ei vaan ollut mummeista ja vaareista noinkaan paljon apua. Siinä oli parisuhde ja mielenterveys koetuksella, kun mies oli matkatöissä ja väänsin gradua koliikkivauvaa hyssytellen. Muistot tuolta ajalta on ihan sumuisia. Minun ei käy sinua kateeksi vaikka oletkin saanut siivoojan. Onneksi saat tukea läheisiltäsi. Tsemppiä opintoihin!

tyyliin " Nyt se ämmä palkkas siivojaan, on vissiin sitten niin kamalaa meillä, ettei kehtaa antaa poikansa asua näin!" Mutta tämähän olikin hieno ketju. Minä en ainakaan suuttuisi, jos anoppini keksisi tuollaisen tempun tehdä! Kiittelisin kyllä kovasti.

Jos meille tekis anoppi saman saattaisin vaikka pussata sitä!



Kaks asiaa mitkä kiristää nuorta pikkulapsiperhettä eniten; ainaine rahan puute ja jatkuvasti siivouksen tarpeessa olevat nutkat. Olisi yksi huoli vähemmän ja aikaa sekin hetki käpertyä vaikka miehen syliin tai leikkiä lasten kanssa.



Hatun nosto anopille.

Välilllä vaan nolottaa ottaa apua vastaan. Minulla on opinnot kesken ja aika ei vaan riitä kaikkeen. Talouskin on tiukalla, kun vain yksi ansaitsee perheessä. Anoppi sanoo aina, että hän muistaa kuinka tiukkaa heillä itsellään oli kun lapset olivat pieniä. Siksi haluaa nyt auttaa meitä, kun " ei niitä rahoja hautaankaan saa mukaansa" . Otan avun hyvin kiitollisena vastaan, koska se helpottaa elämää niin paljon, mutta silti jotenkin vaan nolottaa. Toki olen ajatellut asian niin, että nyt perheeni saa paljon apua ja tukea isovanhemmilta, mutta tilanne tulee muuttumaan. He vanhenevat ja pian avuntarve onkin siellä toisessa päässä ja on meidän vuoro pitää heistä huolta. T. ap

Ottaisin siivoajan vaikka heti jos anoppi tarjoaisi. Mies ei töiltään meinaa ennättää ja minä en saa vielä siivota järjestelyä enempää+vauva vie aikaa.

Minulla on isä, joka on juuri tuollainen. Muistaa miten tiukilla omat rahansa olivat, kun olivat äitini kanssa nuoria, juuri rakentaneet talon ja me lapset pieniä. Nyt auttaa meitä aina kun voi. Ja voihan tuo. Ja auttaa kyllä ihan liikaa. Mutta toisaalta kiva, koska ei hän niitä rahoja hautaankaan vie...



Ihanaa kun sait siivoojan. Minä taas haluan siivota itse, koska mielestäni siivouksen isoin työ on juuri kerätä lelut ym, jonka jokatapauksessa joutuisin tekemään itse... Mutta ihanaa sulle. =)

Tiedän, että loistosäkä on käynyt kun anoppi sattuu olemaan niin mukava monella tapaa. Ei hän täydellinen ole kaikessa suhteessa, mutta kukapa meistä oliai. T. ap

talouttani hoitamaan.

13:

Kyllä minua hävettäisi, jos en itse kykenisi talouttani hoitamaan.

vain hoitaessaan oman taloutensa asiat. Luuserit on asia erikseen.

Ihminen pystyy yleensä toimimaan olosuhteidensa asettamissa vaatimuksissa. Jos isovanhemmat eivät olisi auttaneet meitä näin paljon, olisin varmasti ollut enemmän töissä ja keskeyttänyt yliopisto-opintoni useiksi vuosiksi. Nyt minun ei ole tarvinnut, kun mummit ovat auttaneet paljon lastenhoidossa ja olen voinut opiskella. Olen onneksi ihan opintojeni loppusuoralla, mutta työt vaan kaatuvat niskaan näillä viime hetkillä. Lisäksi uskon, että isovanhemmat voivat myös kokea itsensä tärkeiksi auttaessaan meitä. He saavat olla paljon mukana lastenlastensa elämässä heitä hoitaessaan. Jos olisin töissä ja lapset täyspäiväisesti hoidossa, eivät he näkisi toisiaan yhtään niin paljon kuin nyt. T: ap

jäljistä ja vielä kuuraisi keittiön kunnolla. Sitten voisi itse hoitaa viikkosiivoukset siinä välissä.

Mitäs sinä sitten itse asiassa teet siellä huushollissa? Et hoida lapsiasi, etkä kotiasi?

Äläkä välitä tuosta yhdestä ilonpilaajasta ja riidankylväjästä! Minä tykkään siivota, mutta mielelläni ottaisin apua vastaan vaikka pyykkihuoltoon ;)

mutta ihan itse maksamme. Ollaan aikuisia ja omillamme toimeentulevia, ei mitään syytinkilusmuja.