Minkä ikäisenä sinusta tuli puoliorpo?

Melkein 69v. Isä meni. Oli hyvä isä. Antoi lapsilleen ennakkoperintöä. Nyt on äiti elossa joka on kitsas vaikka rikas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

39 v

 

Samana päivänä täysveljestäni tuli puoliorpo 58-vuotiaana.

Olen pahoillani kaikkien puolesta jotka lapsena ovat menettäneet vanhempansa.

Miksi?

 

Koska itse sain pitää vanhempani aikuiseksi asti, se ei enää elämääni muuttanut eikä jättänyt traumoja 

Se on arvokasta se. Eilen juuri muistelin ja itkin itsekseni nuorena kuollutta isääni, ja sitä isän kaipuuta. Hän ei koskaan ehtinyt näkemään mitä minusta tuli, enkä minä oppinut kunnolla tuntemaan kuka hän oli ja mihin hän olisi isänä vielä kasvanut.

Mummon kuolema onkin vähän eri asia kuin puoliorvoksi jääminen.

Se mummo on voinut olla läheisempi kuin vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää niin paljon kun ihmiset kertoo jostain mummon kuolemasta vaikka joiltain on kuollut vanhempi. Minulta isä. Ette voi kuvitellakaan miten hirveä kokemus se oli lapselle.

Se toisen mummon kuolema tuskin liittyy mitenkään isäsi kuolemaan.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää niin paljon kun ihmiset kertoo jostain mummon kuolemasta vaikka joiltain on kuollut vanhempi. Minulta isä. Ette voi kuvitellakaan miten hirveä kokemus se oli lapselle.

Kyynel 

18

Vierailija kirjoitti:

Melkein 69v. Isä meni. Oli hyvä isä. Antoi lapsilleen ennakkoperintöä. Nyt on äiti elossa joka on kitsas vaikka rikas.

Toivottavasti äitisi käyttää kaikki rahat itseensä ennen kuin heittää lusikan nurkkaan. Hähää!

34-vuotiaana. Yleensä orvot ovat kylläkin lapsia. Mutta olen kohta 70 ja vielä "puolioprpo". 

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää niin paljon kun ihmiset kertoo jostain mummon kuolemasta vaikka joiltain on kuollut vanhempi. Minulta isä. Ette voi kuvitellakaan miten hirveä kokemus se oli lapselle.

Ei siinä kuitenkaan toisille kiukuttelu auta.

48-vuotiaana. Isäni kuoli syöpään.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää niin paljon kun ihmiset kertoo jostain mummon kuolemasta vaikka joiltain on kuollut vanhempi. Minulta isä. Ette voi kuvitellakaan miten hirveä kokemus se oli lapselle.

Ei isäsi kuolema ole kenenkään syy.

Vierailija kirjoitti:

Onpas typerä sana. Ei kukaan voi tosissaan sellaista käyttää. Olen puoliorpo, nyyh.

Joo Petteri on orpo vaikka ei ole orpo eikö olekkin hassua.Entä siskopuoli, eikö olekkin hassua kumpipuoli siitä siskosta on se puoli.

Kai sitten 7v. En kyllä ole koskaan ajatellut olevani mikään puoliorpo.

En koskaan

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää niin paljon kun ihmiset kertoo jostain mummon kuolemasta vaikka joiltain on kuollut vanhempi. Minulta isä. Ette voi kuvitellakaan miten hirveä kokemus se oli lapselle.

Jotkut lapset on herkempiä kuin toiset

Luonto kysymyksen oikein..

Minkä ikäisenä sinusta tuli Petteri orpo

Isäni kuoli viisi päivää ennen syntymääni, ja olin koko lapsuuteni puoliorpo. Mutta se oli mulle se mun normaali elämä, johon totuin. En siis varsinaisesti ole (vieläkään) kokenut vanhemman menetystä. Äidilleni tilanne on varmasti ollut aluksi aivan järkyttävä.

Mitä väliä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

39 v

 

Samana päivänä täysveljestäni tuli puoliorpo 58-vuotiaana.

Olen pahoillani kaikkien puolesta jotka lapsena ovat menettäneet vanhempansa.

Miksi?

 

Koska itse sain pitää vanhempani aikuiseksi asti, se ei enää elämääni muuttanut eikä jättänyt traumoja 

Se on arvokasta se. Eilen juuri muistelin ja itkin itsekseni nuorena kuollutta isääni, ja sitä isän kaipuuta. Hän ei koskaan ehtinyt näkemään mitä minusta tuli, enkä minä oppinut kunnolla tuntemaan kuka hän oli ja mihin hän olisi isänä vielä kasvanut.

Ihan yhtä kurjaa se läheisen menettäminen on oli kyseessä mummo tai isä.

11-vuotiaana

8v