Miten joku voi elää koko elämänsä yksin
ilman minkäänlaista parisuhdetta? Siis vuosikausia ilman hellyyttä, seksiä ja toisen ihmisen läsnäoloa? Miten se on mahdollista? Tarkoitan nyt todellakin sellaista, ettei oikein koskaan ole ollut minkäänlaisessa parisuhteessa, muttei myöskään harrasta hetkellisiä suhteita, vaan tyytyy olemaan yksin?
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vaan voi.
niin
Onhan noita jotka eivät löydä kumppania millään eikä halua tyytyä ihan kehen tahansa
Miten? No jos ei sopivaa kumppania ole, varmaan elää yksin. Mikä siinä on outoa.
Tähän voisi kysyä miksi ihmeessä ihmiset tyytyy parisuhteisiin sellasen kanssa jota ei koe viehättäväksi eikä sopivaksi itselleen.. Eikö se lisää turhautuneisuutta.. Kun ei niitä tunteita toista kohtaan ole..
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita jotka eivät löydä kumppania millään eikä halua tyytyä ihan kehen tahansa
Se pitäisi olla neutraali vakio jos ei löydy sopivaa ja mieleistä sitten ollaan yksin.. Tyytyminen tuo suhteeseen vain henkistä pahoinvointia
En ole koskaan kaivannut toisen ihmisen läheisyyttä. Ensin, nuorena, sitä ei edes huomaa olevansa, no sanotaan suoraan, erilainen tai "outo'. Sitten kun sen huomaa, 40-v kohdalla, niin katkeroituu. Nyt 64-vuotiaana sillä ei ole enää merkitystä. Elämä on mennyt ihan niin kuin pitikin.
Kaksin aina kaunihimpi. Tietysti, jos joku ei ole koskaan tuntenut toisen ihmisen läheisyyttä.
Tuskin osaa myöskään kaivata sitä. Mutta toisen ihmisen kosketus rauhoittaa ketä vain.
Se lämpö ja läheisyys, mikä lähes poikkeuksetta kuuluu elämään.
Siis ihmisen ikävä toisen luo.
Säälittäviä ne ihmiset jotka eivät osaa lainkaan olla yksin vaan jatkuvasti on oltava parisuhteessa jonkun kanssa. Heti kun tulee ero niin on pakko ottaa ensimmäinen kuka suostuu kun ei osata olla yksin.
Yksinäisyys on helpompaa kun suree vain sitä, että olisi joku rakkaus ilman kokemusta millainen se "joku" olisi.
Homma muuttuu hiton paljon kivuliaammaksi kun ensin menee tutustumaan, ihastumaan ja rakastumaan, mutta tunne jää yksipuoliseksi ainakin siinä mielessä, ettei parisuhdetta synny. Vasta silloin sattuu kunnolla, kun läheltä joutuu kokemaan mitä voi menettää tai jäädä saamatta.
Vaikka aika parantaa haavat, niin aika myös lopulta vanhentaa ja tappaa. Ei auta aurinkoinen sää näihin tunnelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Kaksin aina kaunihimpi. Tietysti, jos joku ei ole koskaan tuntenut toisen ihmisen läheisyyttä.
Tuskin osaa myöskään kaivata sitä. Mutta toisen ihmisen kosketus rauhoittaa ketä vain.
Se lämpö ja läheisyys, mikä lähes poikkeuksetta kuuluu elämään.
Siis ihmisen ikävä toisen luo.
Ymmärrän toki. Mutta se kiinnostus toisen lähelle pitää olla aitoa. Oma ulkonäkö tai no paino on jo niin iso että joutuisi ottamaan sellasen jota en ikinä haluis mun lähelle. Että vaikka se läheisyys olis mukavaa niin kyllä siihen fiilikseen herää hyvin nopeasti että joo ei kiitos
Sitä pystyy psyykkaamaan itsensä aseksuaalisuuden partaalle, vaikka on tli 40v impiheteropoika. Kieltäytyy vaan kuukausia olemaan tumputtamata ja harjoittaa kovaa vihaa, kiroilua, valvomista ja työntekoa niin kyllä ne seksuaalisuuden rippeet siinäkin koulussa oppivat olemaan riivaamatta. Kilvoitusta se vaatii ja himojensa ristiinnaulintaa
No eipä ole vaihtoehtoja, kun ei kukaan halua.
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole vaihtoehtoja, kun ei kukaan halua.
Ikinä ei saa vajota niin alas että päättyy suhteeseen ihmisen kanssa joka ei ole itselleen sopiva
Oikeesti nyt, tän täytyy olla provo. Tiedän kamalia parisuhteita. Tiedän parisuhteita joissa kaksi luonnehäiriöistä kannattelee toisiaan, tai kaksi päihteistä riippuvaista. Tiedän naapurin naisen joka olisi halunnut lapsia mutta miehensä ei, ja jäi jumiin miehensä miellyttämiseen. Mies tahtoo vain juoda, bilettää, naida vieraita naisia ja olla vapaa. Vaimo on hänelle pelkkä siivoaja. Ei mulla ole minkäänlaista halua olla hyväksikäytetty, tai varsinkaan sängyssä joku reikä jota hinkataan ja ajatellaan yhtä aikaa pornon naisia (eli tämä perustilanne kun mies ei edes halua sinua, hyväksikäyttää vain kroppaasi). Miksi pitäisi kuunnella kuorsausta. Miksi pitäisi sietää alkon punottamaa nenää. Ei ei ei. Olen vapaa ja onnellinen =) Jeeeee
Vierailija kirjoitti:
"Vaan tyytyy olemaan yksin", tämä menee taas tähän tuttuun jankkaamiseen. Monilla meistä miehistä ei ole muuta vaihtoehtoa. Kun ei kelpaa kenellekään naiselle. Onhan se elo alemman tason miehenä välillä yksinäistä ja jatkuva pillunpuute on kamalaa.
Naiset eivät yleensä halua olla pelkkä pillu. Parisuhde vaatii muutakin.
Jeesus ei ole esitellyt minmulle ketään impiplikkaa joka olisi sitä mieltä ettei pärjää ilman minua. Tästä syynsttä pystyn olemaan yksin, koska tiedän luodun aseksuaaliksi
katselen tekoäölynaisia ja varovasta edgytän niille mutta kieltäydyn olemaan laukeematta koska orrkasmi on rankaistava synti enkä tahdo lisähankaluuksia jo muutenkin fakkimaiseksi käyneeseen elämääni
Vierailija kirjoitti:
Tähän voisi kysyä miksi ihmeessä ihmiset tyytyy parisuhteisiin sellasen kanssa jota ei koe viehättäväksi eikä sopivaksi itselleen.. Eikö se lisää turhautuneisuutta.. Kun ei niitä tunteita toista kohtaan ole..
Koska muutoin kiusataan, kyllä se pari äkkiä löytyy, eikä ole siitä kyse, ettei kelpaisi kenellekään. Tunteita ei silti välttämättä ole.
Pakon edessä täytyy...minä en ole 33 vuoteen löytänyt naista, ja näin taitaa mennä myös seuraavat 33 vuotta