Imetyksen " puolestapuhujia" paikalla? Kiinnostaisiko keskustella?

itselläni oli pienipainoinen lapsi jolla vielä verensokerit laskivat eka päivinä, piti siis antaa lisämaitoa. Kotiin päästessä synnytyssairaalasta sanottiin että jos yhtään epäilen ettei rintamaito riitä, pitää antaa korviketta. Voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen jos ei saa riittävästi ravintoa ja verensokeri ei pysy ylhäällä.

Vierailija:

Ehkä siksi että itse on itkua vääntäen taistellut, että imetys onnistui - koska uskon että lääkärit ja tutkijat ovat oikeassa sanoessaan äidinmaidon olevan parempaa kuin korvikkeen - tuntuu jotenkin tyhmältä, että kaikki eivät ole vaikeuksia kohdatessaan valmiita kärsimään hetkellisesti oman lapsensa puolesta. On helppo turvautua siihen, että on vauvalle parempaa, että äidillä on koko ajan hyvä mieli. Mutta olen sitä mieltä, että äidin hyvä mieli on kuitenkin toissijainen asia kun on kyse lapsen terveyden perustan luomisesta. Tulee se hyvä mieli siitäkin, että tietää lapsen saavan sitä mitä tutkijat vuosikymmenten perusteella pitävät parhaana.

Ja minusta on hyvä, kun asiasta puhutaan ja imetyksen tärkeyttä korostetaan.



On hyvä, että on olemassa pitkälle kehitettyjä korvikkeita, jos imetys ei onnistu useista yrityksistä huolimatta, niin kuin täälläkin joillakin.



Tutkimuksen mukaan vain n. 2% äideistä on joku " vika" ja imetys ei onnistu. Kuitenkin 98% on olemassa valmius imettämiseen, joillakin se sujuu helpommin toislla vaikeammin. Eli ei voi pitää paikkanasa jos joka toinen väittää ettei maito riitä!



Rintamaito on parasta lapselle! Sitä tuskin kukaan enää viittii kiistää. Siksi tuntuu uskomattomalta, että jotkut pitävät korviketta tasavaertaisena vaihtoehtona rintamaidon kanssa! Näinhän ei todellakaan ole! On hyvä, että korviketta on jos imetys ei millään onnistu, mutta mielestäni vaihtoehtona sitä ei tulisi pitää.

että on väärin, jos imetys lopetetaan vain koska se on työlästä. Tietysti, jos vauvan terveys on vaarassa on parempi antaa korviketta kuin vain itsepäisesti imettää.

Vierailija:

itselläni oli pienipainoinen lapsi jolla vielä verensokerit laskivat eka päivinä, piti siis antaa lisämaitoa. Kotiin päästessä synnytyssairaalasta sanottiin että jos yhtään epäilen ettei rintamaito riitä, pitää antaa korviketta. Voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen jos ei saa riittävästi ravintoa ja verensokeri ei pysy ylhäällä.

Vierailija:

Ehkä siksi että itse on itkua vääntäen taistellut, että imetys onnistui - koska uskon että lääkärit ja tutkijat ovat oikeassa sanoessaan äidinmaidon olevan parempaa kuin korvikkeen - tuntuu jotenkin tyhmältä, että kaikki eivät ole vaikeuksia kohdatessaan valmiita kärsimään hetkellisesti oman lapsensa puolesta. On helppo turvautua siihen, että on vauvalle parempaa, että äidillä on koko ajan hyvä mieli. Mutta olen sitä mieltä, että äidin hyvä mieli on kuitenkin toissijainen asia kun on kyse lapsen terveyden perustan luomisesta. Tulee se hyvä mieli siitäkin, että tietää lapsen saavan sitä mitä tutkijat vuosikymmenten perusteella pitävät parhaana.

Nousi 5:ntenä päivänä ekat tipatkin vasta, ja pikkuhiljaa lisääntyi. Vauvahan olis nääntynyt nälkäänsä, jo n. 6h syntymästään alkoi itkeä loputtomasti nälkää ja rinnat oli verillä 10 h päästä, annoimme korviketta.



Toisella kertaa olisimme antaneet korviketta, mutta maitoa tulikin ihan toisella lailla ja nopeammin. Korvike ei vaan kelvannut vauvalle vaikka sitä miten koitettiin antaa, ja ilmeni myös maitoallergiseksi.



Jos kolmas tulisi, yrittäisin ihan taatusti kaikin keinoin totuttaa pullolle, toki myös imettäisin, mutta se ei ole " henkeen ja vereen" asti taisteltava asia. Vauvat kasvaa korvikkeellakin ja monta kertaa se on paljon helpompaa äidille antaa korviketta kun taistella ja dieetata ja olla sidoksissa vauvaan.

Yksinkertaisesti luonnollinen ja paras vaihtoehto.



Esikoisella imetys tyssähti 6kk iässä kun jouduin tiukkaan lääkitykseen, ja nyt kuopus on 1v 3kk ja saa yhä tissiä...



Imetys tuo lapselle sekä hyvän ravinnon että tärkeän läheisyyden. Joku tuolla aiemmin sanoi että pullo vauvatkin saavat läheisyyttä mikä on ihan totta mutta rinnalla lapsi saa ihan ainutlaatuista läheisyyttä... ihokontaktia, äidin tuoksua, äidin lämpöä...

Eka synnytys oli niin rankka, että keho päätti pelastaa minut eikä tuottanut maitoa. Lapsen kitalaki oli todella korkea. Lisäksi lapsi ei suostunut edes nuolaisemaan rintaa kertaakaan. Eli aloitettiin korvikkeella ja jatkettiin myös.



Toinen lapsi tarrasi heti rintaan kiinni ja maitoa tuli heti niin paljon, että lapsen syntymäpaino oli saavutettu kolmen päivän ikäisenä, pakastimessa oli monta litraa maitoa ja täysimetyksellä mentiin lähes 9kk.



Kolmas lapsi ei saanut rinnasta kiinni, liian korkea kitalaki, ihan niin kuin esikoisellakin. Maitoa tuli, joten lypsin ja annoin pullosta. Lapsesta tuli ulos enemmän tavaraa kuin sisälle meni ja lapsi rupesi nuutumaan. Rupesin antamaan vain korviketta, koska oli sisäinen kutina, ettei rintamaito jostain syystä lapselle sovi. Lapsi parani ja myöhemmin löydettiin verikokeessa paha allergia. Se oli sama, mille minä olen allerginen, joten en raskausaikana sitä käyttänyt. Ainut selitys on, että olen saanut laitoksella tietämättäni väärää ruokaa.



Korvikkeen käytölle on aina olemassa syy, mutta mielestäni kenelläkään ei ole velvollisuutta raportoida kenellekään miksi ei imetä. Jokainen tietää, että imetys on parempi näin yleisesti ottaen mutta joskus korvike todellakin on lapselle parempi vaihtoehto.



Hyvä äiti on se, joka antaa lapselleen ruokaa, on se rintamaitoa tai korviketta.

Täällä toinen täysin samanhenkinen! Kiva kuulla kaltaistesi kommentteja.



t. 3X6kk täysimetys ja muutoinkin lapsentahtiset, pitkät imetykset