Lue keskustelun säännöt.
Imetyksen " puolestapuhujia" paikalla? Kiinnostaisiko keskustella?
12.11.2007 |
Itsekin olen kokenut imettämisen todella tärkeänä ja voimakkaana " tarpeena" , olen kahden lapsen äiti. Molempia imetin pitkään. Esikoinen sai lisänä myös korviketta, kun ensikertalaisena oletin ettei maitoni riitä vaikka varmasti olisi riittänyt.. näin jälkeenpäin ajatellen. Kuopus ei edes huolinut korviketta lisänä lainkaan.
Nyt taasen vauvakuumetta ja " olisi niin ihanaa taas imettää" -olo!! Eihän se mitään niin helppoakaan ole, alussa varsinkaan, ennen kuin rinnat tottuu ja itse taas tottuu ja saa maidon kunnolla tulemaan. Mutta niin antoisaa se on. Se läheisyys vauvan kanssa on siinä niin jotain sanoinkuvaamattoman mahtavaa.
Mielestäni nykyään äidit antavat aivan liian herkästi vauvoilleen korviketta. Ja sitten se imetys unohtuu ja kohta maidon tulo tyrehtyy. Se on surullista. Minulla on monta tuttavaa jotka vastikään saaneet vauvan ja ovat heti korvikkeella. Minä olen sitä mieltä, että kyllä sitä maitoa tulisi kun vaan malttaisi olla kärsivällinen ja panostaa siihen imetykseen heti alun pitäen. Ehdottomasti olen sitä mieltä, omien kokemuksieni kautta!
Kommentit (47)
se on ihan turhaa paskan jauhamista että lapsi jää yksin, sen ikäset on kuitenkin aika moni äidin tai isän kanssa kotona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ni tosiaan sitä maitoa ei tule vaikka mitä tekis hitto soikoon sanokaa te imettävät mitä tahansa! Ekasta mullakin tuli mut ei tästä toisesta ja sen kyllä huomaa!!
Eli imetetty lapsi SAA enemmän sitä läheisyyttä ja se on eri juttu onko se läheisyys välttämättä tarpeen jne mutta EI VOI VÄITTÄÄ ETTÄ PULLOLAPSI SAISI SITÄ SAMAN VERRAN KUIN IMETETTY LAPSI.
(tämä siis vastaukseksi tuolle huutajalle)
Vierailija:
Pullovauvat jätetään 100% varmasti syömään yksin pullon kanssa heti kun vaan voivat itse pitää pullosta kiinni.
Jos väität muuta niin valehtelet.
Minä väitän, että pullovauvani sai tasokkaampaa vuorovaikutusta kuin imetetty vauvani. Pullovauvan otin aina syliin niin, että katsoin vauvaa samalla kun syötin häntä. Hymyilin ja juttelin. Imettäessäni taas usein katselin telkkaria enkä juuri puhunut. Vauva oli toki rinnassa kiinni ja aivan iholla, mutta en katsellut enkä höpötellyt kuten pullovauvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
imettämättömyyttä pitämällä vauvaa paljon sylissä, juttelemalla ja heiluttelemalla jne.
Vierailija:
Minä väitän, että pullovauvani sai tasokkaampaa vuorovaikutusta kuin imetetty vauvani. Pullovauvan otin aina syliin niin, että katsoin vauvaa samalla kun syötin häntä. Hymyilin ja juttelin. Imettäessäni taas usein katselin telkkaria enkä juuri puhunut. Vauva oli toki rinnassa kiinni ja aivan iholla, mutta en katsellut enkä höpötellyt kuten pullovauvalle.
kun lapsi oli tissillä ei siinä herunut kummaltakaan hymyjä...ainakaan vauvalta... pullosta kun syö niin tulee vuorovaikutus paremmin, nyt tulee hymyäkin joka kerta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuin jollakin on se käsitys että sitä maitoa tulee vaan kun imettää ja imettää ja imettää eivät osaa ajatella muuta kun itselle on käynyt niin hyvin että niin on käynyt mutta kaikille ei noin mene! Eivätkä osaa aatella sitä no ehkä ei pitäis herneitä omaan nekkuun vetää mut joillekkin on ahdistavaa lukea täältä tämmöistä ja rupeaa tressaamaan tota ja viel vähemmän sitä maitoa tulee kun noi vaikuttavat tohonkin juttuun. Niin ja joillakin se maito vaan loppuu vaik miten yrittäis mahtasko loppua sen tressin takia?!
Vierailija:
kun lapsi oli tissillä ei siinä herunut kummaltakaan hymyjä...ainakaan vauvalta... pullosta kun syö niin tulee vuorovaikutus paremmin, nyt tulee hymyäkin joka kerta..
On varmaan hyvin yksilöllistä, mutta ei voi yleistää myöskään noin. Itse olen sekä imettänyt, että leikkinyt, laulellut ja hymyillyt paljon lapsilleni. Onhan se luonnollista, jos kokee imetyksen rasitteeksi, ettei jaksa imettäessään niin paljon huomioida lasta, eikö totta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis, jos imettämättömyyden syynä on se, että väsyy itse liikaa tai ei pidä imetyksestä sairaus tai jokin muu este. Meillä on molempia imetetty, kannettu, sylitelty ja pidetty lähellä kaikin tavoin, leikkejä leikitty myös.
Ei minun mielestä tarvitse tuntea syyllisyyttä jos ei maitoa tule, siksihän on juuri niin ihanaa että on olemassa korviketta, joka on koostumukseltaan niin lähellä äidinmaitoa. Tarkoitin omassa tekstissäni (24?) että ihmettelen äitejä, joiden asenne on " ei tää oo kivaa, mua ei huvita, siis lopetan" . En kaltaisiasi äitejä, jotka yrittävät kaikkensa, ja sitten siirtyvät korvikkeeseen. Mutta en usko että syyllisyys on tarpeen missään tilanteessa, kunhan itse tietää yrittäneen parhaansa. Sen jälkeen voi varmasti todeta, että nyt jatketaan sitten eri keinoin eteen päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jos stressaa vielä siitä liikaa, niin ei se varmasti onnistukaan. Eikä siinä mitään pahaa ole, vaikka ei onnistuisikaan, mutta kun väite oli näin että pullovauvaa sylitetään enemmän, niin halusin vain korjata ettei aina myöskään ole näin että tissivauvan sylinä on vain se tissi. Etsin vain selitystä asialle.
maitoa ei tullut silleen kuin esikoisesta! Tissit oli tyhjät. Ehkä johtu kun ootin tätä kuopusta yksin ja kaikki vastuu oli mulla että se tressi vaikutti sitten maidon tuloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sen kokee positiivisena asiana ja se tuntuu sujuvalta ja luonnolliselta, sitä todella on halua jatkaa niin maitoa kyllä tulee, ellei ole niin harvinainen tapaus että sitä ei kertakaikkiaan tule (eikö sekin kuitenkin mahdollista ole mutta harvinaista).
Mutta jos se tuntuu rasitteelta, stressaavalta jne niin tokihan se vaikuttaa maidon tuloon. Ja ei tietenkään silloin ole mitään mieltäkään imettää jos se ei itsestä hyvälle tunnu mitenkään.
Mutta sitä korostan että ei kannattaisi heti antaa periksi.
ap
Tuo on täysin ymmärrettävää! Juuri tuollaiset seikat vaikuttaa.
ap
Tulee liikaa paineita imettäville vanhemmille. Esim jos imetys ei mitenkään onnistu vaik mitä ois yrittänyt!!!! Kun ei se suju kaikilla niin et kun imettää ja imettää ja imettää ni kyl sitä vaan tulee sitä maitoa niinkuin oma siskonikin sanoi mut mulla ei kuopuksesta tosiaan tullut! Ja en selitä kyl te sit itsekkin huomaatte koska sitä maitoa ei tule jos sitä ei oikeasti tule!
En aloittanut tätä keskustelua sillä että haluaisin aiheuttaa paineita imetyksestä kellekään. Sitä vartenhan ne korvikkeet on olemassa että sitten niitä voi antaa jos ei voi/halua/pysty imettää, pointtini oli vain se että kannattaa kuitenkin yrittää sitä imetystä tosissaan. Ja jos ei onnistu niin sitten antaa korviketta. Olen itsekin vauvana syönyt korviketta, vain vähän aikaa rintamaitoa. Ja eihän sitä tiedä riittääkö minullakaan jatkossa maito, jos meille vielä vauvoja tulee. Tähän mennessä on riittänyt, mutta koskaanhan ei tiedä. Aion kyllä yrittää, ja mielelläni sen teen.
...nautintoa ja läheisyyttä tunnen vauvani kanssa kun yritän imettää häntä. Vauva vetää selän kaarelle ja kirkuu niin kuin meinasin tappaa hänet kun näkee tissin. Rinnat valuu maitoa, mutta vauva ei ime, ei suostu ottamaan tissiä suuhun. Lypsettyä maitoa kyllä juo pullosta. Tuntuu älyttömältä lypsää, pullottaa, pestä, keittää ja pelata sen maidon kans, jos vauva vaan tajuais että sen vois tehä vähän helpommnkin... Ottaa pattiin niin että meinaan lopettaa koko homman, vauva nyt 4 kk.
Osasikohan joku kertoa missä vika? Mitä teen väärin?
Minusta imettäminen on tosi ihanaa ja MINUN mielestäni se on tosi luonnollinen tapa saada oikeaa läheisyyttä siihen lapseen.
Minulla on kolme lasta, joista kahta on imetetty pitkään ja yhtä ei lainkaan. Minulla on jostain syystä läheisempi suhde näihin imetettyihin ja uskon sen johtuvan siitä alkuajan kontaktista. Imetettyjä tuli syötettyä PALJON ENEMMÄN JA PIDEMPÄÄN kuin pulloruokittua. Hän joka sai pullosta söi sen 50-100 ml 5 minuutissa kun taas imetetyt vauvat (erityisesti esikoinen) oli tissillä tuntikausiakin...
Siinä sai todella sitä ihokontaktia!
Just se on ehkä se kaiken a ja o, se ihokontakti lapsen kanssa. Että se vauva saa olla siinä lähellä pitkän aikaa. Se luo syvän kontaktin äidin ja lapsen välille.
Jos joku pitää korvikeruokittua lasta paljon lähellä niin hyvä näin. Se on varmasti ihan sama juttu. Mutta jotenkin luulen, että moni helposti unohtaa pitää pulloruokittua vauvaa lähellä jos vauva ei sitten itse sitä vaadi!
Oma pulloruokittu lapseni oli vieläpä sellainen, ettei vaatinutkaan syliä. Olisi pitänyt hoksata pitää enemmän lähellä:(((. Ja kieltämättä tuli myös käytettyä sitä metodia, että syötimme sitterissä ja pullo tyrkättiin vauvan suuhun. Siihen nyt oli monia syitä, mm. että esikoinen oli vaativassa iässä ja täysin vahdittava.
Sitten kolmosta onnistuin taas imettämään ja kyllä se on jotain erikoista. Ei imettäminen ole koskaan minulta onnistunut mitenkään helposti mutta aina olen yrittänyt uskoa, että maitoa riittää!
***
Mulla on monta tuttua joilla on selvästi ihan väärää tietoa imettämisestä. Mm. se, että maitoa ei muka tule jos sitä ei tule pumpatessakaan tai että jos tissit tuntuvat tyhjiltä niin niistä ei tule maitoa... Eihän se pidä yhtään paikkansa! Mulla ei ainakaan edes koskaan ole tuntunut mikään maidon nousu, eivätkä rinnat ole pingottaneet. Ei rintoja voi verrata mihinkään maitotölkkiin joka tyhjenee ja on täysin tyhjä kun sieltä ottaa riittävän paljon maitoa. Rintoihinhan muodostuu jatkuvasti maitoa (JOS MUISTAA ITSEKIN JUODA!) myös sillä hetkellä kun imetät.
Valitettavan moni myös luopuu OSITTAISIMETYKSESTÄ vaikka sekin on hieno tapa antaa vauvalle edes vähän äidinmaitoa.
Pullovauvat jätetään 100% varmasti syömään yksin pullon kanssa heti kun vaan voivat itse pitää pullosta kiinni.
Jos väität muuta niin valehtelet.