Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tyttö ei ilmeisesti ole mitään...
11.11.2007 |
Olen kotoisin maalta ja maatilalta, jossa vanhempani asuvat edelleen. Saimme pojan kaksi vuotta sitten. Poika kasvoi komeaksi ja isokokoiseski, oikein kunnon tulevaisuuden maatalon isännäksi. Poikaa alettiin palvoa heti syntymän jälkeen, ja palvotaan edelleen. Samaan aikaan siskoni sai ihastuttavan tyttövauvan, mutta kaikkien, vanhempieni ja sisarusteni (ei tietenkään meidän perheen ja tytön vanhempien) meidän poika oli se " parempi" ja sai paljon enemän huomiota. Kävi niin sääliksi tyttöä ja hänen vanhempiaan kohtaan ja yritinkin itse mieheni kanssa huomioida tyttöä mahdollisimman paljon.
No, pian alettiin kysellä, että koskahan meidän poika saa PIKKUVELJEN. Toivotusta toisesta pojasta siis puhuttiin jatkuvasti. Tulinkin sitten raskaaksi vuoden päästä (ihan omasta päätöksestämme) ja sitten alkoi puhe siitä tulevasta POJASTA. Niille ei siis tullut mieleenkään, että uusi vauva saattaisi olla tyttö. Ja niinhän se sitten olikin :) No, huomasimme selvästi pettymyksen ja eipä ole tyttömme saanut niin paljon huomiota kuin poikamme. Pienenä sivuhuomautuksena, sukuun syntyi tällä aikaa toinen poika, yhtä palvottu kuin meidänkin.
VITUTTAA JA SUUTUTTAA! Mikä tytöissä on vikana? Sekö etteivät ole niin potria kuin pojat (varsinkaan meidän pienikokoinen tyttömme...)
Kommentit (57)
Tuntuu sillä vaan olevan merkitystä. Meillä meni niinpäin että äiti kolmen tyttären ja kahden tyttärentyttären jälkeen ei millään olisi sulattanut ajatusta meidän mahdollisesta pojasta. Tyttö olis pitänyt olla. No, poika tuli ja mummi lääpällään ;) Nurkkaan turhat ennakkoluulot ja kaikki lastenlapset yhtä arvokkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva myöntää, mutta näin se vaan on!
Kyllä muakin säälittää perheet, joissa on vain tyttöjä. Olen kaupungista ja nainen, silti ajattelen näin.
Meillä on tyttö, mutta onneksi on myös poika, olisin tuntenut itseni vajavaiseksi, jos pelkkiä tyttöjä olisin synnyttänyt. Ja kun täällä näitä tekstejä lukee, niin huomaan että niinhän se todellakin on, pojan syntymä on edelleen aivan uskomattoman hieno asia.
Vierailija:
Harva myöntää, mutta näin se vaan on!Kyllä muakin säälittää perheet, joissa on vain tyttöjä. Olen kaupungista ja nainen, silti ajattelen näin.
Meillä on tyttö, mutta onneksi on myös poika, olisin tuntenut itseni vajavaiseksi, jos pelkkiä tyttöjä olisin synnyttänyt. Ja kun täällä näitä tekstejä lukee, niin huomaan että niinhän se todellakin on, pojan syntymä on edelleen aivan uskomattoman hieno asia.
Minun puolen suvun ensimmäinen poika syntyi (esikoinen siis tyttö) ja näin heti että oli pettymys. Äitini jopa sanoi sen suoraan!!
Koko raskausaikani kaikki odotti toista tyttöä. Itse " tiesin" saavani pojan. toivoin poikaa niin kovasti ja rv 25 tienoilla sain mahasta merkin, että on poika! Pitäkää vaan hulluna, mutta noita merkkejä en usein saa ja kun saan, ne ovat totta. Kuten enneunetkin.
Ei tässä auta muu kuin nostaa meteli jos aikojat poikaa syrjiä. Minulle hän on yhtä tärkeä kuin tyttönikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin, mutta naisethan eivät siis VOI johtaa firmaa tai tehdä ylipäätään mitään muuta kuin etsiä jonkun äijän, jonka sukunimeen vaihtavat oman nimensä ja jäädä kotiin tehtailemaan pentuja miehen sukuun.
Näinkö se junttien ajatusmaailma toimii?
Meillä vanhempi lapsista poika. Kun odotin toista, anoppi piti itsestään selvänä, että poika tulee. Ei vissiin tullut mieleenkään, että tytöt syntyvät samalla tavalla ;)
Tytön syntymästä lähtien hän ei ole ollut ollenkaan niin arvokas kuin isoveljensä. Hassua, sillä anopilla ei ole itsellään yhtään tyttöä. Luulisi, että olisi ollut onnellinen kun vihdoin saa sukuun tytön!
No, nyt kun lapset ovat jo kouluiässä, tyttäreni ei halua ees käydä isoäitinsä luona. Hän huomasi itsekin jo melko pienenä, ettei hän ole saman arvoinen kuin veljensä. Esim. synttäri-, nimppari, pääsisäiskortteja tuli vain pojallemme...
No, nyt anoppi sitten itse kärsii tilanteesta kun lapsenlapsi ei halua käydä tapaamassa ja on jäänyt hänelle etäiseksi...
Asenne ei valitettavasti ole maaseudun eikä vanhojen ihmisten.
Tuttavapiiriimme kuuluu perhe, jossa tytär jo 15 ja poika 10v.
Pojalle hankittiin mönkijä jo ennen kuin hän osasi ajaa pyörällä ilman apupyöriä. Tytär ei saa mopoa vaikka ikä sallii ja tytär haluaa.
Tytär sai kännykän samana vuonna kuin poikakin, oli kyllä toivonut sitä jo monta vuotta. Pojan harrastuksiin satsataan, tytär olisi halunnut ratsastustunnin kestoa lisätä 15min verran, oli liian kallista - ja rahaa ei perheeltä puutu.
Tyttäreltä vaaditaan vastaavasti valtavasti koulumenestystä. Jos saa kokeista 9- tai vielä huonommin, äiti haukkuu ja on pettynyt. Pojan koulumenestyksestä äiti on sanonut, ettei pojan koulumenestyksellä niin väliä olekkaan...
Itse en voi ymmärtää, että lapsi olisi parempi tai huonompi sukupuolen mukaan!
Toisaalta ei ole ihme että lapset ja nuoret voivat huonosti...jos sua ei ole koskaan hyväksytty ja rakastettu sellaisen kuin olet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Harva myöntää, mutta näin se vaan on!Kyllä muakin säälittää perheet, joissa on vain tyttöjä. Olen kaupungista ja nainen, silti ajattelen näin.
Meillä on tyttö, mutta onneksi on myös poika, olisin tuntenut itseni vajavaiseksi, jos pelkkiä tyttöjä olisin synnyttänyt. Ja kun täällä näitä tekstejä lukee, niin huomaan että niinhän se todellakin on, pojan syntymä on edelleen aivan uskomattoman hieno asia.
Tämän täytyy vain provosoida.=DDDD
Mä en todellakaan usko että oikeesti kukaan ajattelee näin.=DDD
Meidän suvussa oli syntynyt jo useita lapsenlapsia, mutta sitten kun syntyi ensimmäinen pojanpoika, oli se jotain aivan ihmeellistä. Isäni sai siskoiltaan viestejä, että ihanaa nyt suku jatkuu. Ilmeisesti veljeni tyttäret ja minun tyttäreni ei sitä tee, huolimatta esim. siitä, että minun lapsillani on minun sukunimeni, joka on siis aivan sama kuin tällä pojanpojallakin. Aivan hyvin voikin käydä niin, että joku näistä neljästä tytöstä siirtää nimen seuraavalle sukupolvelle, ihan niin kuin minäkin tein. Ei mikään takaa, että juuri (ja ainoastaan) tämä yksi poika jatkaisi nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä ainoastaa tyttöjä tai pokia. itse tykkään että poika on ekana lapsena parempi ja sitten niitä tyttöjä. kyllä se miehellä yksi poka täytyy olla, on hienoa kun saa synnyttää miehelle pojan.
Meillä taas koko ympäristö toivoi suorastaan palavasti tyttöä.. Kun ultrassa paljastuikin, että tulija on poika, ei lähipiiri kyllä oikein osannut pettymystään peittää. Yleensähän se on niin että tyttöä lellitään ja paapotaan enemmän kuin poikaa!! Emme tosin elä maalla.
Esikoispoikaa kylläkaikki rakastivat syntymästään lähtien ja hän on erittäin palvottu. Pikkukakkosen kohdalla toiveita ei enää niin asetettukaan, mutta tyttöhän sieltä tuli! Molempia rakastetaan ja paapotaan yhtä lailla. Meidän suulle, perheelle ja ystäville on aina ollut ensiarvoisen tärkeää, että lapsia kohdellaan tasapuolisesti. Ja tottakai, hehän ovat aivan yhtä rakkaita:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinulle 46: mielestäni sinun vastuullasi äitinä on evätä kortit ja lahjat toiseltakin. Jos mummu todellakaan ei lähetä toiselle lapselle vastaavia kortteja ja lahjoja (joka on täysin käsittämätöntä ja anteeksiantamatonta!!), hän ei valitettavasti voi olla ihan tasapainoinen henkilö. Mielstäni hän saisi kaikki tai ei mitään. Itse en voisi koskaan sallia omille lapsilleni moista käytöstä, vaan en pitäisi lainkaan yhteyttä tuollaiseen hirviöön, jonka esimerkki tuo lapsille vain täysin häiriintyneen ja vääristyneen maailmankuvan ja käsityksen omasta itsestäni.
Kukaan ei ainakaan sanonut että " voivoi" . Mutta kun pojan synnytin, niin sitten rupes tulemaan niitä kommentteja, " kyllä on hienoa että tuli poika" , " isä on nyt varmaan onnellinen kun sai pojan" , kyllä poika pitää olla" .
Mua ei toisten kommentit ärsyttäneet, mutta kieltämättä mä mielessäni ihmettelin asiaa. No, onhan se ihanaa kun on molemmat, tyttö ja poika, sitä en kiellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tällaiset sisarusparit ovat usein aika riitaisia. Tytöiltä löytyy ehkä enemmän hoivaviettiä, eikä mustasukkaisuus pikkusisaruksia kohtaan ole niin suurta (tai ei ainakaan niin aggressiivista tai fyysisesti purkautuvaa) kuin pojilla. Oma isoveljeni ja kavereideni isoveljet (poikkeuksena ehkä ne, joilla ikäero tosi iso) kurmottivat pikkusisaruksiaan ihan armotta. Koko lapsuuteni kadehdin perheitä, joissa siskokset tai isosisko-pikkuveliyhdistelmä.
Toisaalta en tunne itse olevani miehiä yhtään huonompi, mutta kyllä mä halusin ihan ehdottomasti pojan, olisin varmaa ollut surullinen jos poikaa en olisi saanut. Mun mielestä pikkupojat on aina olleet suloisia.
Meillä on myös tyttö, ja rakastan häntä syvästi, eikä meillä ketään syrjitä sukupuolen takia, mutta en ole koskaan haaveillut tyttölapsesta. Kiva kuitenkin että mulla sellainen on, enkä missään vaiheessa tuntenut pettymystä vaikka sain tytönkin, päinvastoin, alkuhetkistä alkaen tyttö on ollut meille yhtä arvokas kuin poikakin.
tutkimusaineistoa näistä lapsen sukupuolikysymyksistä. Meillä on kaksi poikaa, ja olemme ikionnellisisa lapsistamme, kummallakaan ei ollut preferenssejä sukupuolen suhteen. Appiukon puolelta olen saanut aistia kuinka hyvä on että tuli kaksi poikaa. Miehen serkkua säälitään appiukon suvussa yleisesti, koska hänellä on neljä tyttöä kahden naisen kanssa. Että olisihan se X sen pojankin ansainnut... Kerran kuulin kahden äidin joilla tytöt supattavan etten olisi kuullut että kyllä se tytön syntymä on äidille niiin ihanaa, että se se vasta on jotain. Myönnän kyllä vähän järkyttyneeni. En ymmärrä mistä nämä asiat kumpuaa. Lapsen sukupuoleen kun (onneksi) ei voi edes vaikuttaa.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on tyttö ja poika, asutaan kaupungissa. Pojasta syntymä on jotenkin erikoisen kova juttu, tytönkin syntymästä iloitaan, mutta ei niin paljon.