Tyttö ei ilmeisesti ole mitään...
Olen kotoisin maalta ja maatilalta, jossa vanhempani asuvat edelleen. Saimme pojan kaksi vuotta sitten. Poika kasvoi komeaksi ja isokokoiseski, oikein kunnon tulevaisuuden maatalon isännäksi. Poikaa alettiin palvoa heti syntymän jälkeen, ja palvotaan edelleen. Samaan aikaan siskoni sai ihastuttavan tyttövauvan, mutta kaikkien, vanhempieni ja sisarusteni (ei tietenkään meidän perheen ja tytön vanhempien) meidän poika oli se " parempi" ja sai paljon enemän huomiota. Kävi niin sääliksi tyttöä ja hänen vanhempiaan kohtaan ja yritinkin itse mieheni kanssa huomioida tyttöä mahdollisimman paljon.
No, pian alettiin kysellä, että koskahan meidän poika saa PIKKUVELJEN. Toivotusta toisesta pojasta siis puhuttiin jatkuvasti. Tulinkin sitten raskaaksi vuoden päästä (ihan omasta päätöksestämme) ja sitten alkoi puhe siitä tulevasta POJASTA. Niille ei siis tullut mieleenkään, että uusi vauva saattaisi olla tyttö. Ja niinhän se sitten olikin :) No, huomasimme selvästi pettymyksen ja eipä ole tyttömme saanut niin paljon huomiota kuin poikamme. Pienenä sivuhuomautuksena, sukuun syntyi tällä aikaa toinen poika, yhtä palvottu kuin meidänkin.
VITUTTAA JA SUUTUTTAA! Mikä tytöissä on vikana? Sekö etteivät ole niin potria kuin pojat (varsinkaan meidän pienikokoinen tyttömme...)
Kommentit (57)
Mutta samalla kun on sanottu että kyllä me tytöstäkin pidetään, niin samalla taputetaan poikaa päähän. Ei kirjaimellisesti siis, mutta tuohon tyyliin se ottavat puheet vastaan.
ap
Itseäni ihmetyttää, kuinka aina vouhkataan, että muslimimaissa nainen ei ole mitään, mutta samaa asennevammaa löytyy täältä kotosuomestakin roppa kaupalla :/
" että olette varmaan tosi pettyneitä?" . Kamalaa. Meidän tytärtä hän vanhuudenhoperöpäivillään luuli aina pojaksi samoin kuin yleensä kaikkia vauvoja.
Minä en altistaisi lapsiani hetkeksikään ihmisille, jotka kohtelisivat heitä epätasa-arvoisesti. Tästä syystä olikin ukaasi yksille isovanhemmille, että joko molemmat lapset tasa-arvoisina tai ei yhtään lapsenlasta.
Suojele sinäkin lapsiasi. Sovinistinen ja tyttöjä vähättelevä asenne on kamala riippa niin pojallesi kuin tytöllesi.
Pitää nyt varmaan itseään todella erinomaisena isoäitinä kun vaan pelkkiä poikia tyttö synnytti. Voi oikein kuvitella mielessään sitä vahingoniloa kun muilla sukulaisilla esim toinen lapsi on tyttö. Onhan se vähintään kuin itsellä olisi lexus ja muut ajaisi ladalla. Typerää, mutta maalla tätä ajattelua yhä on.
Tai sitten näissä perheissä on jonkinlainen uskonto takana. En ole huomannut että meidän suvussa on tämmöistä syrjintää. Sen olen huomannut että aina pitäisi se ensimmäinen lapsi olla poika. Myös monet äidit oikein odottavat että saavat pojan? Nainen on naiselle susi näköjään vaikka olisi äiti.
t. äiti jolla on poika ja kaksi tyttöä ja kaikki yhtä rakkaita.
ja me saatiin tyttö. Maalaiset appivanhempani olivat onnesta soikeana. Ja tyttöä palvotaan ja on erityisesti vaarin silmäterä. Tulevan kakkosen sukupuolesta ei olla kiinnostuneita vaan huolissaan kuinka isovanhempien prinsessa suhtautuu.
Aikoinaan omalla isälläni oli vain veljiä ja kun hänen esikoisensa siis sisareni oli tyttö ei riemulla ollut rajoja. Maanviljelijä ukkini osti elämänsä ensimmäistä kertaa kaupasta lelun. Äitini äiti oli taas tätä toista kantaa eikä edes varsinainen maalainen. Hanelle pojat oli aina perempia.
Kuopus on poika. Jää aikalailla huomiotta anopin ja appiukon toimesta. Isosisko saa paljon enemmän huomiota. Ilmeisesti siksi, kun on " kehittyneempi" . Onhan se, kun on nelisen vuotta vanhempi kuin pikkuveljensä.
Ja minä kun pelkäsin, että esikoinen jää kakkostilalle, kun poika syntyi. Nyt pitää sitten pelätä toisinpäin. Onneksi poika ei vielä asiaa sisäistä, mutta sanoisin, että varmaan kohta alkaa tajuamaan. On nyt 2½v.
Lapsillamme on tavallaan vain yhdet isovanhemmat (kaupunkilaiset), koska eivät ajattele mitenkään erilailla tytöistä ja pojista, tai joskus antaa poikien riehua liikaa, kun niiden mukaan " pojat on poikia" . Toiset isovanhemmat (maalta) olemme joutuneet hylkäämään juuri sen takia, että vain pojat on jotain. Puhutteluista huolimatta eivät pystyneet arvostamaan tyttöämme kai yhtään. Aina vaan paasausta, kuinka hienoa, että esikoisemme on poika, ja pojalle ostaa lahjoja. Eihän tyttö mitään tarvi, saa sitten pojan vanhat.
Päädyimme näin radikaaliin ratkaisuun, koska en halua jatkaa samaan sovinistikaavaa, ja en halua, että isovanhemmat mitätöi tyttöämme, ja vaikuttavat henkiseen kasvuun negatiivisesti. Kannattaa miettiä, mikä on lasten paras...
Olen saanut tosi sukupuolettoman kasvatuksen ja olin tästä oikein ylpeä. Sitten tulin raskaaksi ja voi jumalauta, isäni puhui mahassani olevasta sikiöstä valmiiksi poikana. Että sitten kun poika syntyy ja että pitäähän miehellä poika olla. Arvatkaa, kuinka meni suhtautuminen omaan kasvatukseenkin ihan uusiksi! Että olisiko minun SITTENKIN pitänyt olla poika.
No, poika tuli ja olen pitänyt ihan hirveän tiukkaa kuria isälleni.
Meillä syntyi toinen poika. Koko raskauden ajan oli anoppi pettynyt koska ei ollut tyttö. Pojan syntymän jälkeen vauvalle selitti et harmi ku mummi oletti että olet tyttö. Kyllä raivostutti. Poika on niin suloinen hurmuri. Ja sehän on mies joka määrää sukupuolen.
Minulla on kolme poikaa ja yksi tyttö veljilläni vain tyttöjä ja kyllä tytöt saavat eniten huomiota, lukuunottamatta minun esikoispoikaani. Kuinka moni näistä teidän pojista on isovanhempien ensimmäinen lapsenlapsi. Minä olen useammassa perheessä huomannut, että se ensimmäinen lapsenlapsi on jotenkin erityisasemassa isovanhemmille huolimatta siitä kumpaa sukupuolta lapsi on. Ehkä se johtuu siitä, että ensimmäinen on iso juttu omillekkin vanhemmille ja sitten kun syntyy toisia on tämä eka jo sen verran iso, että sitä voi jo vähän lainata vanhemmilta. Olen omissakin vanhemmissani tätä huomannut, en tosin niin paljon, että viitsisi puuttua, mutta aina juhlissa kyllä esitellään suvun prinsessat kaikille tutuille ja puolitutuille, useimmat sitten itse kysyvät että eikö sillä teidän tytöllä ollut muitakin lapsia kuin tämä pikkuneiti.
Eikä tuo pojan odottaminen vain maalaisiin liity, minun ystäväni meni miniäksi " hienoon" kaupunkilaisperheeseen, jossa on suurehko perheyritys. hänen miehensä on perheen ainoa poika lisäksi heillä on kaksi tyttöä. No ystäväni sai vauvan, tytön. appi ja anoppi olivat pahoillaan kun ei tullut suvun nimen jatkajaa ja yrityksen perijää. Eli sama toimii kyllä niin navetoissa kuin kaupunkifirmoissakin.
Eikä sen suhteen ole ollut ongelmia. Eikä ole vieläkään vaikka myös poika on syntynyt.
Mutta mieleen on vain jäänyt kommentti appivanhemmilta kun poika syntyi. Jes, nyt suku jatkuu.
Niin, kun ei noilla tytöillä tee mitään sen suhteen....
Mutta onneksi osaavat suhtautua molempiin lapsiin tasapuolisesti.
Mun appivanhemmat ovat saaneet esikoislapsenlapsekseen pojan, sitten 2 tyttöä ja vielä 1 pojan. Sen jälkeen tulivat meidän lapset, ja edelleen meidän poika on jotain ja tyttömme ei sitten oikein mitään... Harmi vaan anopin kannalta, kun tyttömme on niin fiksu ja reipas, ja poikamme sitten hintelä ja arka;=)
Meillä on kolme tyttöä ja miehen perhe on olettanut jokaisen raskauden aikana, että nyt se poika tulee. Kun kuopuskin osoittautui tytöksi, alkoivat heti vihjailut vielä sen pojan tekemisestä. Ilmeisesti mun ainoa tehtäväni tässä yhteiskunnassa on olla miehen suvun synnytyskone.
Meilläkin oli neljäs TAAS tyttö... Kyllä pahoitin mieleni, kun meidän ihanaa vauvaa kutsutaan VAIN ja TAAS tytöksi. (Asumme kaupungissa.)
Täytyy tosiaan olla perinteisen maalainen juttu tuo. Onneksi tuollainen asenne on menossa historiaan... Voisihan siitä kyllä puhua suoraan sukulaistensa kanssa ja kertoa, miten hullua tuollainen on ja miltä se vanhemmista ja lapsista tuntuu.