Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"me halutaan elää itsellemme..."
03.11.2008 |
Tällaisen viestin sain tänä aamuna äidiltäni. Mulla on 2,5 vuotias ja olen viimeisilläni raskaana. Mies on yrittäjä, tekee töitä 7 päivää viikossa, ja pitkiä päiviä. Oon ollut tosi väsynyt viime aikoina, en saa öisin nukuttua kun supistaa ja sattuu, lapsella on tosi paha uhma, tappelen päivittäin pukemisesta yms. hänen kanssaan. Välillä oon niin väsynyt että jaksan vain itkeä. Hermostun lapselle helposti, kun joudun ison mahani kanssa kantamaan häntä, juoksemaan perässä... Eilen sitten päätin ensimmäistä kertaa puhua asiasta äidilleni. Vanhempani ja siskoni ovat ainoa tukijoukkoni, sillä miehen perhe asuu ulkomailla. Ystävistäni kaksi on juuri saanut vauvan, ja kaksi on työelämässä, yksi asuu toisella puolella kaupunkia, ja muut eivät ole niin hyviä tuttuja että kehtaisi pyytää apua.
En yleensä pyydä apua kun pakon edessä, lapsi on ollut yhden kerran yötä mummolassa, kun jouduin sairaalaan ja mies oli työmatkalla. Kaksi kuukautta sitten vanhempani olivat lapsen kanssa kun kävin nopeasti ostoksilla, lapsi oli heillä n.2h hoidossa. No nyt sitten yritin puhua, että oikeasti tarvitsisin apua ja aikaa levätä, että jos he voisivat olla lapsen kanssa. Äidin ensimmäinen kommentti oli, että syyllistän häntä. Se ei tosiaankaan ollut tarkoitukseni. Alan vain olla epätoivoinen. Tänä aamuna tuli sitten tuo viesti, että haluavat auttaa mutta elää myös itsellensä...
Tiedänpähän nyt, että sieltä on apua turha odottaa. Tuli vain pahempi olo. Mulla on tosi kynnys puhua väsymyksestä neuvolassa, mutta pakko se on. Olisin vain niin toivonut jotain apua tässä raskausaikana, huomiota mutta ei. Kateellisena kuuntelen kavereita joiden vanhemmat auttavat, ja haluavat auttaa, lastenhoidossa vähän väliä.
Kommentit (297)
toi 2,5v uhma on jo puolen vuoden kuluttua ohi! tiedän että tän sanominen ei auta nyt yhtään, mutta suuremmassa mittakaavassa elämä kyllä helpottuu! muista ostaa sun pienelle nukke ja nukenhoitovälineitä (jossei jo ole) että pääsee "mukaan" kun vauva syntyy. mä annoin jo ton ikästen pitää sohvalla tyynyn päällä vauvaa (autettuna tietty) sylissä...
no meni asian vierestä. entäs se sun kaveri joka asuu siellä toisella puolella kaupunkia? ehkä hän voisi auttaa jollain tavalla?
täälläpäin on muuten jo 2-vuotiaillekin kerhoja, ootko semmosta kysellyt niin saisit hetken hengähtää? ja seurakunnalla on 4h/2e kestävä lapsiparkki perjantaisin...
kyllä se siitä! kun vauva syntyy ja uhma helpottaa... sitä odotellessa tsemppiä!!
t. kaksosten ja "yksösen" äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi oikeasti ripustautua muihin, vaan teidän pitää miettiä oman perheenne elämä raiteilleen.
Ei se ole äitisi syy, että teette lapset tiheästi ja että miehesi ei hoida omaa osuuttaan.
Niin se vain on.
Ja järjestätte elämänne tästälähin niin, ettette laske sukulaisten avun varaan.
Nimim. samanlaiset isovanhemmat
Onko se niin tärkeää se kotiäidin kruunu, joka ei ole sen kirkkaampi? Oman jaksamisenkin uhalla?
Ja lapsiparkkeja ei ole lähistöllä.
uskon, että helpottaa kun vauva syntyy, ainakin kivut loppuu toivottavasti. Tuntuu vaan, etten jaksa siihen saakka. Tällä kaverilla on myös lapsi, ja heillä matkaan tänne menee busseilla n. 1,5h, eli en kehtaa pyytää ett tuutko leikkii tohon pihalle ton lapsen kanssa hetkeksi.
Musta vaan tuntuu tosi pahalta mut äidin asenne. Ihan kun mä pyytäisin jotain mahdotonta, haluisin että he hoitavat lasta koko ajan tms. Ja asia ei ole niin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos raha on tiukassa, kysy apua vaikka SPR:n ystäväpalvelusta. Varmasti löytyy joku, joka voi ottaa esikoisesti aina välillä leikkimään. Missä päin asut?
Tulipa hyvä mieli...
Sun mielestä on siis ripustautumista muihin jos väsynyt äiti kaipaisi lepohetkeä tuuliin kerran kuussa tai kerran kahdessa viikossa...
Ja meidän perheen asiat varmasti helpottuu jos mies lopettaa yrityksen ja menee kortistoon, hyvinpä saadaan maksut maksettua sitten.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta alueella on pula hoitopaikoista, saan odottaa sen 4kk jos laitan hakemuksen nyt ja voin saada hoitopaikan jostain kauempaa.
En laittanut lasta hoitoon aiemmin koska kaikki oli hyvin, tää väsymys on tullut vasta nyt.
ap
24/7 panostusta (minkä käsityksen kertomastasi suunnilleen saa), miksi sellaiseen tilanteeseen tehdään vauva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta nyt kun niitä lapsenlapsia on, niin eipä apua näy eikä kuulu. Niin vitun vaikeeta on joka kerta ollut se avun saaminen, että enpä enää kysykään.
Meillä lapset 4 ja 5,5 v eivät ole koskaan ole olleet mummolassa yötä tai pidempää ajanjaksoa juuri tästä syystä. Äitini touhottaa kaikkea muuta kun ollaan siellä, että varmasti syntyisi vaikutelma ettei hän oikein ehdi lapsia hoitaa.
Jäin yksin lasten kanssa 2 vuotta sitten, oltiin jatkuvasti sairaana ja olosuhteiden vuoksi olin todella tiukoilla jaksamiseni kanssa. Apua ei näkynyt, ei kuulunut.
Tämä ei yhtään lohduta ap:ta mutta halusin kertoa, että tällaisia isovanhempia vaan on. Turhaa sitten itkevät,kun kukaan ei halua heitä heikkokuntoisina vanhuksina luokseen eikä käy katsomassa vanhainkodissa.
jos se väsymyksen syy on noin ilmeinen kuin teillä.
Äitisi on jo omat lapsensa hoitanut (voit tietysti väittää, että itsepähän on sinut kasvattanut jne.). Ei hän ole enää vastuussa sinun elämästäsi ja sinun päätöksistäsi.
Jos miehesi on yrittäjä ja aina töissä, ette hanki lapsia tiheästi. Jos hankitte lapset tiheästi, mies ei ole aina töissä. Näin se vain menee.
Minulla on lapset kahden vuoden ikäerolla, oli oma yritys ja mies matkatöissä. Kun esikoinen oli tulossa, mies vaihtoi pois matkatöistä. Kun aloimme odottaa kuopusta, minä myin yritykseni ja vaihdoin työhön, joka huomioi muuttuneet perheolosuhteet. Elämä on. Valintoja.
3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja myös kotikuntasi kotihoitoon (neuvolassa tietävät siitäkin).
Mikä mun numero nyt olikaan...
Mutta onko siellä "aikuisia" hoitajia? Kun muistan että nuorena moni kaveri hoiti lapsia n. 15 vuotiaana ja meno oli sen mukaista...
ap
Mutta onko siellä "aikuisia" hoitajia? Kun muistan että nuorena moni kaveri hoiti lapsia n. 15 vuotiaana ja meno oli sen mukaista...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin voisin vahtia välillä naapurin penskaa, jos apua pyydettäisiin.
tilanne oli ihan toinen silloin. Ihan tiedoksi, että yrittäjillä tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Mies etsii työntekijää avukseen että päivät lyhenisivät, mutta ei ole vielä löytänyt sopivaa. Jos olisin tiennyt tän tilanteen en todella olisi tehnyt vielä toista. Tosin musta 2,5v ikäero ei ole ihan pienimmästä päästä.
ap
meilläkin äiti aina touhottaa. Ja haluaa että kyläillään siellä viikottain, jos ei mennä niin valittaa kun ei lapsenlastaan nää, on siis ainoa lapsenlapsi. Puuttuu mun kasvatukseen ym. mutta ei halua hoitaa lasta.
ap
Tietysti se kestää, mutta mitä hävittävää sulla on ja mikset muka voi odottaa? Kyllä 2,5-vuotias voi olla osa-aikaisessa hoidossa, sanoivatpa av-mammat mitä hyvänsä.
Yritä vielä keskustella äitisi kanssa rakentavassa hengessä. Niele ylpeytesi ja esitä rauhallisesti oma tilanteesi ja omat toiveesi.
että yrittäjän ja yrittäjän vaimon voisi olettaa tienneen jo silloin 9 kuukautta sitten, että yrittäjän tilanteet voivat muuttua nopeastikin... Vai mitä?
Ja näyttää olevan teille ylivoimainen tuo 2,5 vuoden ikäero, vai mitä? Mitenkäs sitten, jos toinen lapsista tai molemmat ja/tai sinä alatte vielä sairastaa? Se nimittäin on sen päivähoidon kääntöpuoli.
Teillä on perheen perusta liian hutera. Se tuossa mättää.
Onko kunnassasi esim. jotain sosiaalialan oppilaitosta?
Vie lappu sinne, että kaipaat lastenhoitajaa kerran-pari viikossa.
Mun kaveri teki näin täällä Espoossa ja he löysivat pitkäaikaisen ja mukavan tytön katsomaan lastensa perään silloin tällöin.
Alue: Aihe vapaa
että sillä neuvolassa juttelulla saat vain keskusteluapua, et mitään konkreettista lasten- ja kodinhoitoapua.
Mitäs jos etsisitte jonkun luottolastenhoitajan? Sellaisen, joka tulisi tarvittaessa, vaikka joka viikko yhtenä päivänä, tai sitten tarpeen mukaan. Tai mitäpä jos ihan sanoisit miehellesi, että nyt on sellainen tilanne, etät työnteko minimiin tai kotona rytisee. Luulisi olevan miehenkin intresseissä olla uuden vauvan ja väsyneen vaimon hoitajana, tai sitten on prioriteetit epäjärjestyksessä.