Koska olet ollut viimeksi miehesi kanssa jossakin kahdestaan ilman lapsia?

pari viikkoa sitten ulkona oikein kunnolla, siis niin kunnolla, että kotiuduttiin vasta aamuyön puolella. Muutenkin useamman kerran kuussa tehdään kyllä jotain kahdestaan, mutta me olemmekin siitä onnekkaita, että lastenvahteja piisaa.

esikoinen laitettiin yökylään, koska synnytys oli käynnistynyt.

Oltiin rakenneultrassa. Ja sen jälkeen vielä kauppareissulla.

Sen jälkeen tehty 2 viikonloppu reissua miehen ja vauvan kanssa. meille tuo vauvan kanssa lomailukin lomaa kun kotiin jää 5 isompaa.

Lisäksi tietenkin kahdestaan saunomiset ym joista en kirjaa pidä.

Mukavaa, kun nuorinkin on jo 3-vuotias ja voi jättää pariksi yöksi isovanhemmille :). Hyvin oli mennyt ja nyt kun isovanhemmat kävivät kylässä, molemmat lapset kysyivät, että pääseekö mukaan, kun lähtivät. Oli siis oikeesti mennyt kivasti :)

niin silloin kun odotin esikoista.



Apu olis ihan kiva, mutta ei mua nyt hirveesti stressaakaan tämä tukiverkkojen puuttuminen. Ehkä eniten apua tarvitsisin lastenhoidossa kuitenkin silloin kun lapset on sairaana/toipilaina ja homma töissä painaa päälle ja huvittaisi mennä niitä tekemään. Mutta menen sitten illasta, kun mies on tullut kotiin, palaverit jää tietysti väliin, mutta kaikkea ei voi saada.

kuopus syntyi neljä vuotta sitten, ja sen jälkeen ei olla oltu missään.

mutta mua kyllä ahdistaa ihan suunnattomasti lukea, että jotkut eivät ole vuosiin olleet missään kahdestaan. Hyvä, jos teitä itseänne ei ahdista, musta ei olisi moiseen elämään. Ja en usko, että jos haluaa, ei mistään löytäisi lapsenvahtia...

syömässä tuttava pariskunnan kanssa. Juteltiin ja syötiin hyvässä ravintolassa, herkullista ruokaa kera viinin.



Oli mukavaa ja rentouttavaa. Lapset olivat yökylässä serkuillansa.



Pyrimme mieheni kanssa siihen, että joka kuukausi olisi yksi ilta vain meille vanhemmille joko keskenään tai ystäviemme kanssa (ilman lapsia).

Mikä sun lapsiasi vaivaa?

mutta en vain osaa kuvitella sellaista elämää, jossa lapseni olisi aina ja kaikkialla mukanamme. Enkä ole mikään uraohjus, vaan hoidin lasta yli kaksi vuotta kotona ja nykyäänkin pidämme hoitopäivät niin lyhyinä kuin mahdollista. Matkustamme enimmäkseen lapsen kanssa yhdessä (minä olen tehnyt muutaman lyhyen matkan ystävieni kanssa ilman lasta) jne, mutta tarvitsen myös elokuvailtoja ja bändikeikkoja sekä vapaamuotoista juhlintaa mieheni kanssa silloin tällöin. Mutta en väitä, että kaikki kaipaavat moista.

Varmaan kesällä 2006 ja sitä ennen keväällä 2001 ennen kuin esikoinen syntyi.

vaikka sulla ei ole kuin yksi lapsi... Minä otan rennommin ja nautin lapsistani, kun heidät kerran sain.

Oli mukavaa ja piristävää ja saatiin nukkua hyvät yöunet. Nyt jaksaa taas sitten seuraavat 3kk vähintään ilman että tarttee olla lapsista erossa.

vaan siitä, että kun lapsenvahtia ei ole mistään saatavilla, voimat ovat arjen pyörityksestä sen verran vähissä, että ei jaksa mitään kuukausien etsiskelyä yhden illan vuoksi.

Oma mielipiteeni on että sellainen ihminen joka oikeasti jättää kaiken muun elämän sen jälkeen kun vauva syntyy niin on jo jokin asia huonosti.



Miksi ihmisen pitäisi muuttaa persoonallisuuttaan lapsen syntymän jälkeen? Miksi äidin pitäisi lakata ajattelematta itseään kun kumminkin se miten itse voi on täysin verrattavissa siihen miten lapsi voi? Miksi jotkut naiset jättää harrastukset, ystävät ja jopa miehen tavallaan " varjoon" sen jälkeen kun vauva tulee taloon? Miksi naiset häsläävät liikaa ja eivät ajattele järjellä asioita enää!



Puhutaan kaiken maailman kiintymisteorioista, paasataan miten lapsi kärsii jos äiti ei ole 24/7 paikalla, äidinmaito on ainut ja oikea ja ilman tissiä vauva ei saa läheisyyttä ollenkaan. Keskitie näissäkin asioissa on paras ja oman järjenkäyttö.



Jos olet väsynyt ja se saa mielesi hermostuneeksi niin eikö olisi parasta pitää pieni preikki? Jos ennen olet nauttinut siitä että voit nukkua pitkään tai pääset kavereitten kanssa saunailtaan tai vaikka baariin niin mikset mene? Vauva/lapsi kyllä pärjää isänsä kanssa illan. Jos parisuhteenne on hieman retuperällä ja tiuskitte toisillenne niin miksette mene vaikka yöksi hotelliin ja nauti toisistanne miehen kanssa? Lapselle/vauvalle varmasti löytää yhdeksi yöksi luotettavan hoitajan. Lapsi voi hyvin kun vanhemmat voivat hyvin. Pieni irtiotto vaikka kerran kuukaudessa ei kaada sinun ja lapsesi kiintymissuhteita.. =)

On vaikea uskoa, että parisuhteet, joissa ei koskaan olla missään kahdestaan, voi kovin hyvin. Ja täydellistä äitiä ei tuo 24/7-lasten kanssa meininki todellakaan takaa! Päinvastoin..

miksei lapsista ja perheestä saa nauttia ja heidän kanssaan olla. Miksi se on kuin jokin vankila, josta pitää käydä lomilla?? Kyllä siinä on jokin perusasetelmassa vialla silloin.

Lapset joka toinen vkl isällään hyvässä hoidossa. Mun vkl usein mummilla. Oikeastaan mulla on melkein kaikki viikonloput vapaat.. Kannattaa erota. Älkää provosoituko!

viihtyisivät varmasti esim. kummeilla, mummulassa. En tietenkään pakota ketään tähän, mutta varmasti tällainen piristäisi.



-Eka viesti ketjuun-