Antakaa ex-huumeenkäyttäjälle vinkkejä miten kohdata tämä maailma masentumatta?
Huumeet sai kaiken näyttämään niin paljon syvemmältä ja monivivahteisemmalta ja toi niitä aistinautintoja ja tunne-elämyksiä joita olen aina kaivannut.
Kaipaan aina jotain syvempää. Tämä arkinen maailma saa minut tympääntymään ja masentumaan. Olen uskossa ja uskon henkimaailman olemassaoloon mutta ne ei riitä koska tahtoisin tavallaan elää siellä henkimaailmoissa ja moniulotteisemmissa maailmoissa ilman tämän maailman rajoja.
Kun elän tavallista arkea niin masennun pahasti. Mikään ei tunnu miltään.
Kommentit (24)
toivon ja rukoilen hänen pysyvän tällä kertaa miedommissa huumeissa (kukka, diapam).
Hyvä ettei Hiviä saanut.
Jos mahdollista, matkustele, opiskele. Ainakin tutustu ihmisiin, lue kirjoja, katsele leffoja, kuuntele hyvää musiikkia etc.
Myös tässä aineellisessa maailmassa - ilman aineita - on paljon sellaista, johon voi heittäytyä, ja josta voi nauttia värikkäästi ja monitasoisesti!
Vaikka voi tuntua tylsältä ja arkipäiväiseltä, niin hanki harrastus! Hanki jokin ala johon sinä voit uppoutua. Taiteiden ja tieteiden kautta voi päästä upputumaan todella syviin ja moniulotteisiin paikkoihin! On monta hämmäsryttävää alaa, jota voi opiskella.
Piirrä, kirjoita, lue! Surrealismia löytyy monesta paikasta.
Jo olemassa oleva maailma on ihmeitä täynnä! Sinä voit kehittää itseäsi ja oppia mitä ihmeellisempiä asioita.
Uppoutumalla kirjojen fantastiseen maailmaan pääset irti tästä nykytilasta, jos sitä silloin tällöin kaipaa.
Itse olen myös elänyt huumeiden sisältämää kautta, ja ymmärrän mitä tarkoitat! Se aika ei ollut pelkkää luuserimeininkiä aivot narikassa, vaan hetkittäin sai kokea todella uskomattomia kokemuksia. Ymmärrän, että sitä voi ajoittain kaivata, mutta kannattaa pitää mielessä hyödyt ja haitat. Sinä olet jo kokenut kenties ne " positiiviset" puolet. Ei kannata ottaa riskiä että menisi överiksi. Nyt itsekin käytän mielummin aikaa ja mielikuvitusta tiedon hankkimiseen, kehittymiseen ja luomiseen (kirjoittaminen, piirtäminen jne).
Mutta koska minulla nyt on lapsi niin hänen vuokseen minä EN aio enää koskaan huumeita käyttää. Mutta sitä mietin onko elämäni masentavaa harmautta loppuun asti?
Tuntuu etten ole ollenkaan samoilla aaltopituuksilla tavallisten ihmisten kanssa. En välitä niistä auringonsäteistä ja linnunviserryksistä ja työonnistumisista mistä muut vaan tosiaan kaipaan jotain muuta.
ap