Ärsyttää höpsöjen/höperöjen vanhempieni käytös!

sellaiset juhlat joita on muilla, eikä sellaisia missä on hänen vaikeat vanhempansa. Joten hänellä on loppujen lopuksi mieli musta ja huonot juhlat. Hän ei siis voi juhlia tälläisiä hyvillä mielin.



Jos päättää, että jokin asia on isompi kuin on, eikä pettymyksestä pääse eroon - parempi on että juhlii hampaat irvessä, kuin se että nauttisi lapsesta, siskosta ja vanhemmista siihen aikaa kuin heille se sopii.



Lopeta ap se lapsuuden märsääminen ja ala elämään sellaista elämää kun nyt sattui tulemaan rinta rottingilla, kiitollisena hyvistä asioista.



Mun vanhemmat oli ihan kauheita, mutta aikuisena iloitsenkin siitä, että kerrankin tapahtuu jotain hyvää, eikä sitä lapsuuspaskaa.

Lues nyt hitaasti uudelleen oma aloituksesi ja tsekkaa, mitä sanot vanhemmistasi muuallakin tässä ketjussa.

Ymmärrän lievän potutuksen, mutta en tuota massiivista kiukkuamista ja iäkkäiden ihmisten haukkumista.

Ja toistan: lapsesi eivät edes huomaa tuollaista puutetta, jos et itse kiukkua ja osoita mieltäsi. Lapsille tärkeintä on, että isovanhemmat tulevat ja tuovat kaiketi lahjankin.

Vierailija:

Niin minähän tässä nyt olenkin kamalan itsekäs kun jopa kutsun LASTENI synttäreille vieraita ja odotan että tulevat silloin kun ME päätämme. Odotin tosiaan että voisimme kaikki yhdessä kerääntyä kahvipöydän ääreen juhlimaan synttäreitä. Se on sitten ilmeisesti liian paljon odotettu.

Aina on niitä jolla on pahemmatkin ongelmat. Mutta kyllä tämä on silti MEILLE ärsytyksen aihe!

ap

1. mökötät juhlat pikku asiasta, yrität esittää iloista ja itket itsesi illalla uneen. Murehdit onnetonta lapsuuttasi ja siirrät alakulon lapsiisikin vuosien varrella



2. nautit juhlista ja pidät niitä itse onnistuneina, ja menet hyvällä mielin nukkumaan kun sulla on kuitenkin niin paljon onnea ympärilläsi. Annat anteeksi jo vähän höpsöille vanhemmillesi ja lausut iltarukouksen sen puolesta, että he eläisivät pitkään.



Ap - valitse itse.



peeäs taidat myös kärsiä satunnaisista masennusjaksoista

Kerroinhan jo etten muutenkaan tarjoa mitään omasta takaa. Miksi silti väärennät sanojani? Kuka on puhunut mistään fiinistä tarjoilusta koskaan? Olet nyt päättänyt inhota minua ja puolustella vanhempieni älytöntä käyttäytymistä. Fine. Ei ole sullakaan vissiin oikein asiat kunnossa kun tässä ketjussa jaksat haukkua minua ja nostaa itsesi ylemmäksi.



Ok, tuskinpa lapseni tulevat tänään mitään pettymään koska ovat liian pieniä. Mutta kunhan kasvavat niin tulevat taatusti vertailemaan minun vanhempiani minun mieheni vanhempiin juuri näissä asioissa.



Kyllä minun mielikuvani kivoista juhlista on se, että suurinpiirtein kaikki ovat samaan aikaan paikalla. JOs eivät ole niin heillä on sittne varmaan hyvä syy siihen. Mutta TV-ohjelma ei tosiaankaan ole hyvä syy.



ap

Vierailija:

Pienet pk-ikäiset lapset eivät takuulla kärsi siitä, jos isovanhemmat tulevat eri aikaan kuin täti - kunhan tulevat.

Mutta edelleen hyvä kysymys kuuluu isovanhempien näkökulmasta: jos juhlat joka tapauksessa ovat pienimuotoiset ja arki-iltana töistä palattua, niin miksei yhtä hyvin riitä pikaisempi visiitti?

Lapsi ei välttämättä edes ymmärrä että isovanhemmat tulevat hänen syntymäpäivänsä takia kun kerran ihan tavallisesti tulevat kahville. Kivahan se on, että ylipäänsä tulevat, mutta kyllä juhlaa pitää hiukan juhlistaa, jos pitää juhlan sankaria arvossa.

Minäkin sain lapsena synttärilahjan vanhemmiltani, mutta muistan kyllä kuinka se aina käytiin hätäisesti ostamassa jostain Tiimarista samana päivänä töiden jälkeen kun synttärini olivat. Ei puhettakaan että lahjaa olisi mietitty ja jännittyneinä odotettaisiin lapsen iloista ilmetta kun avaa lahjan (jota ei meillä edes paketoitu). Tavan vuoksi ostettiin lahja, mutta ilman tunnetta. Samaa en minä ainakaan haluaisi lapselleni, ja toivoisin että isovanhemmatkin hiukan ajattelisivat myös sitä mitä lapsi ajattelee juhlistaan. Haluaisin että lapseni tuntisi itsensä arvokkaaksi ja että muutkin pitäisivät häntä arvossa ja osoittaisivat sen käytöksellään. Pahalta vain näyttää :o(

29/38

Vierailija:

2. nautit juhlista ja pidät niitä itse onnistuneina, ja menet hyvällä mielin nukkumaan kun sulla on kuitenkin niin paljon onnea ympärilläsi.

Mulle tulee jo niin paha mieli näistä vastauksista että lopetan tämän nyt tähän. Varmasti meillä tulee olemaan ihan kivaa. En ole niitä ihmisiä, jotka " mököttävät" . Odotan ainakin kovasti viikonlopun kivoja juhlia.



ap

Joku ei täällä nyt selvästi halua ymmrtää sun pointtiasi (vanhempiesi juhliintuloajankohdan aikaistaminen TV:N KATSELUN TAKIA), mä kyllä ymmärrän sua.



Siksi; Mukavia juhlia!

JUURI TUOTA AJOINKIN TAKAA! Se on se tunne joka on lapselle tärkeää. Että joku tekee jotain erityistä lapsen puolesta ja näkee vaivaa esim. synttäreiden puolesta.



Nytkin kun puhuin isäni kanssa niin hänhän mainitsi siitä kakustakin, ettei sellaista nyt heille tarvii laittaa. No herranen aika, enhän mä sitä kakkua nyt VANHEMMILLENIKAAN laita vaan lapsia varten! Että sais sytyttää kynttilöitä kakkuun ja ottaa valokuva lapsista kun puhaltavat ne sammuksiin. Se kakku ja nätti pöytähän ne luovat sen tunnelman.



Tosiaan tuleeko lapsillekaan mitään juhlan tuntua kun yhdet vieraat jo lähtevät kun toiset tulevat? Isänikin tietysti kellarissa puuhommissa likaiset vaatteet päälle? Ei tule mitään juhlan tuntua, ei.



P***at minä nyt omasta lapsuudestani. se on sitten asia erikseen. Nyt on kyse siitä, etteivätkö aikuiset ihmiset voi vähän joustaa LASTENLASTENSA PUOLESTA?



Mutta minähän se tässä olinkin itsekäs jonkun vastaajan mielestä kun KEHTAAN haukkua vanhempiani ja jopa kutsun heidät kylään...



ap

Vierailija:

Joku ei täällä nyt selvästi halua ymmrtää sun pointtiasi (vanhempiesi juhliintuloajankohdan aikaistaminen TV:N KATSELUN TAKIA), mä kyllä ymmärrän sua.

Siksi; Mukavia juhlia!

--- Kiitos sulle! VAIN TÄTÄ JA AINOASTAAN TÄTÄ HAINKIN TAKAA kun kirjoitin aloituksen. Sori jos meni vähän purnaukseksi välillä, mutta alkoi oikeasti ärsyttää enemmän kun olisi pitänyt. Toki meillä on muutenkin suht kummalliset välit vanhempien kanssa mutta niistä ei ollut nyt tarkoitus tässä ketjussa purnata. Nimenomaan tuo pointtihan mulla vain oli ettei kai Tv saisi olla tärkeämpi kuin suku? Onko sekään ihan tervettä?

Ap

Sanoisit että et halua ketään synttäreille ennen synttäreitä, koska tarvitset aikaa tarjoilujen laittamiseen ja järjestelyyn. Tarjoa mahdollisuus katsoa ohjelma teillä tai nauhoittamaan ohjelma vanhemmille. Kakkukahvit voi ajoittaa siten ettei mene telkkariohjelman kanssa päällekkäin vaan että vanhukset voivat suoraan kahvipöydästä kippautua sohvalle telkan ääreen.



Sano että jos eivät telkkarin katsominen on tosiaan tärkeämpää kuin lapsenlasten synttärit, niin voisivat tulla sitten jälkikäteen kun on vielä tarjottavaksi kakkua, kahvia jne.



Jotta vanhempasi eivät pääsisi olettamaan että et viitsi tarjota kakkua lasten synttäreillä, niin voivottele heille useasti että jäätte sitten ilman kakkua jos ette tule synttäreile. Ja muista mainostaa että synttäriJUHLAT ovat illalla ja siellä on kakkua.



Olisin varsin kummissani, varmaan jonkun verran loukkaantunutkin.

Ettei vain olisi joku tekosyy sille etteivät halua yhtä aikaa muiden sukulaisten kanssa paikalle?

Mä en ymmärrä tollaista. Ne on höpsöjä ja mökkiytyneita.



NE HALUAVAT OLLA KAHDESTAAN KOTONA. HE EIVÄT ENÄÄ VIIHDY IHMISTEN JOUKOSSA.



Vaikka kuinka haluaisit. Ne ei halua hössötystä ja ihmisiä ja hulinaa ja kirkuvia lapsia.



Oletko kysynyt, että mitä sairauksia heillä on tai onko heillä ystäviä. Ehkä heitä vaivaa masennus. Eläkeläisen ystäviä usein kuolema korjaa vaikka he eivät siitä puhuisikaan, alkaa jokaisen vanhoja tuttuja ilmestymään kuolinilmoituksiin. Jos on paljon aikaa, vähän tekemistä ja vähän yksinäinen, se pelottaa!

NE HALUAVAT OLLA KAHDESTAAN KOTONA. HE EIVÄT ENÄÄ VIIHDY IHMISTEN JOUKOSSA.



-- ei ainakaan äitini. Luulen että isäni olisi kyllä tullut illalla kun kerran kutsutaan illaksi. Mutta äitini päättää ja määrää ja siksi tulevat jo iltapäivästä.



Vaikka kuinka haluaisit. Ne ei halua hössötystä ja ihmisiä ja hulinaa ja kirkuvia lapsia.



-- näinkin se varmasti on! Olen huomannut että eivät meinaa lapsiani jaksaa vaikka itsekin olisin paikalla ja lapseni ovat kuitenkin rauhallista sorttia...



Oletko kysynyt, että mitä sairauksia heillä on tai onko heillä ystäviä. Ehkä heitä vaivaa masennus.



-- äitiäni varmasti vaivaa masennus. Siihen tulokseen olen tullut kun olen näitä asioita miettinyt. Hänellä on luultavasti joitain sosiaalisia pelkojakin, ehkei hän siksi haluakaan kahvipöytään jossa on paljon ihmisiä?? En ihmettelekään että hän masentuu, istuu kotosalla samoissa piireissä päivät pitkät. Ei käy missään, ei tapaa ketään, ei ole ystäviä. On vain isäni kanssa, katselevat paljon telkkaa. Äitini on aika katkeroitunut ihminen:(.



-- Isäni on oikein mukava mutta auttamattomasti äidin tossun alla:(. Isäni on se vanhempi heistä, hän on 72 mutta oikein pirteä ja aina iloisella tuulella.



-- kyllä äitini tämän aikataulumuutoksen takana selvästi on. mutta ei voi mitään. En nyt ala muuttamaan mitään aikoja. SAavat tulla kun tulevat enkä minä sille mitään voi. Tosin tekisi mieli vähän piikitellä tuosta TV:N KATSELUSTA KYLLÄ! Kehtaanko?



ap

Mutta kunnioitan vanhempiani niin paljon, että olen antanut masentuneille ja rajoittuneille vanhemmilleni oikeuden elää omaa eläkeikäänsä sellaisena kuin haluavat.



Heillä on kolme lasta, eläkkeet ansaittuna - arvostan heitä niin paljon ja olen niin kiitollinen, että kunnioitan heidän mökkihöperöä elämäänsä.



Olen kokeillut toki saisinko painostettua heidät tekemään juuri vastaavanlaisia asioita. Saan joko olemalla törkeä ja pahoittamalla heidän mielensä. Sitä he eivät ansaitse. Jot

Minusta sinun vanhempasi käyttäytyvät aika törpösti. Mua kanssa jurppii tuollainen tunnelman pilaaminen, että mihinkään juhliin tms. ei viitsitä panostaa, tullaan paikalle milloin sattuu ja lähdetään kun halutaan, viis lapsesta joka odottaa kuitenkin synttäreitään kuin kuuta nousevaa.



Kyllä minusta juhlan järjestäjällä on oikeus olettaa että niihin tullaan kun on kutsuttu. Jos syynä siihen ettei voi tulla sovittuun aikaan on joku telkkaohjelma, niin syynä on yksinomaan huono käytös.

On kokemusta vastaavasta, valitettavasti! Missäköhän vaiheessa tämä elämä muuttui tämmöiseksi? Taisi tapahtua salakavalasti vuosien aikana :(

Ehkä olisikin parempi luovuttaa. Olenkin tavannut vanhempiani paljon vähemmän, ja antanut heidän höperöityä sinne mökkiinsä:(. Mutta sitten toistaalta ei heilläkään ole paljon muita kuin ME. Jos me emme ikinä käy siellä, niin luultavasti höperöityvät vieläkin lisää. Kyllähän lapsiseura ainakin pitää nuorena:)



56: minustakin vanhemmillani on tosi huonot käytöstavat. Ei muusta ole kyse. Mutta en toisaalta ole yllättynytkään, äidistäni kun on kyse. Hän on aina ollut vähän " tällainen" .



ap

Olisin tosi loukkaantunut jos omien lasten isovanhemmat noin käyttäytyisivät. Mutta onneksemme eivät niin tee, vaan päinvastoin heille lasten synttärit ovat vuoden tärkeimpiä tapahtumia. Juuri pyhänä juhlittiin esikoisen 3 vuotissynttäreitä; ihan heti en unohda synttärisankarin onnea kun vihdoin pääsi kakkupöytään kuuntelemaan odottamaansa onnittelulaulua ja puhaltamaan kynttilöitä kakusta.



Sen tunnelman lapsi muistaa pitkään ja sen tunnelman soisi jokaiselle lapselle, vanhemmalle ja isovanhemmalle. Sääli, että on isovanhempia joita se ei kiinnosta :(

59, aivan noin kivojen synttärijuhlien pitää mennäkin! Kaikki kerääntyneinä innokkaan pienen lapsen ympärille!



Olen nyt todella iloinen siitä, että perjantai-illalla saamme sitten vastaavasti järjestää lapsilleni paljon mukavammat juhlat kun paikalle saapuvat miehen vanhemmat ja sisarukset perheineen. Tunnelma on aina näissä juhlissa leppoisa, vähän kuin jouluaattona konsanaan:)).



Ap

Kaiken aikaa televisio huutaa täysillä. Siis huutaa. Anoppi ei ole huonokuuloinen, en tiedä miksi äänet on oltava täysillä. Meillekin tullessaan kääntää telkan huutamaan, jonka minä sitten hiljennän.



Iltaisin katsoo kaikki sarjat, kisailut ja visailut. Siten ettei ehdi edes puhumaan muille irrottamatta katsetta tv:stä. Sinne on täysin turha mennä. Selittää vaan mitä siinä ja tuossa visailussa se ja se sanoi. On ammatiltaan levyseppä-hitsaaja tuo mies tuossa visailussa jne.

Ja kyllä, tv päihittää kaikki sukulaisuussuhteet.