Ärsyttää höpsöjen/höperöjen vanhempieni käytös!

Samaa minäkin purnasin miehelle kun täällä kihisin asiasta eilen! Sanoin, että jo on ihme kun ei mummolla voi olla mitään muuta tärkeämpää tekemistä kuin joku tv:n katselu:(. Mutta kyllä se valitettavasti on vähn niin, että äitini on jo pahasti mökkeytynyt. Ei käy juuri missään, kutsuu harvoin ketään kylään, ei harrasta mitään jne. Ainut mitä lukee on jotain terveyslehtiä ja uskoo niistä tietysti kaiken.



Että ihmekös että dementoituukin, kun ainut intressi on tv:(((.



Ap

ivät ne ole mitään minuun kohdistuvaa. Yritän ottaa nämä asiat vastaan lempeällä huvittuneisuudella ja toivottavasti minuun suhtaudutaan samoin, kun tästä vanhenen ja kehitän omat oikkuni.



Tosin silloin, kun soittelin ristiäisten edellä papille siirtääkseni aikaa ja jouduin tekemään uusiksi monet muutkin järjestelyt, oli pinnani kireällä. Mutta sekin on jo ollutta ja mennyttä.



t. 11

jos vanhemmissani olisikin vain tuo " vika ja puute" että ovat vähän luutuneita. Mutta kun ovat useimpien silmissä luultavasti jo vähänkin outoja ja ovat aina olleet:(((. Harmittaa tulla sellaisesta perheestä.



Äidilläni on myös erittäin jyrkät mielipiteet kaikesta ja hän on kärkäs neuvomaan ja kritisoimaan.



Kysyisinkin, paljonko sitten pitää " katsoa sormien välistä" ? Pitääkö minun jatkuvasti nauraa sille, että nytkin pilaavat synttäreiden tunnelman lähtemällä niistä kesken kaiken jonkin TV-ohjelman takia? Ja pitääkö katsoa sitäkin sormien välistä että äitini tulee taas kritisoimaan sitä kun lapset jopa saavat vähän lahjojakin. Entä jos näistä tulee oikeasti aina tosi paha olo?



Alkaa mittani olla täällä täynnä! OIKEASTI kaikki vanhemmat ihmiset eivät ole näin hankalia kuin vanhempani! (esim samanikäiset appivanhemmat)

ja päivemmällä? Luuletko oikeasti olevasi erilainen neljänkymmenen vuoden kuluttua?

Oikeasti tätä asiaa on vaikea selittää. Miksi itse olet noin hyökkäävä? Oletko siis sitä mieltä että vanhempieni käytös on oikeutettua? Eikö minulla ole mitään oikeuksia?



Ja mitä se asiaan kuuluu miksi emme halua järjestää synttäreitä viikonloppuna? Emme halua koska lapsilla on jo tulevana viikonloppuna kaverisynttärit + että meillä on muuta ohjelmaa + että siskoni on sillon matkoilla jo. Eli sovittiin että tulevat ihan lasten syntymäpäivänä. Yksien höperöjen mummojen takiako sitten pitäisi muuttaa kaikkea muuta jo sovittua?



Ok, olen kärkäs kritisoimaan nyt koska olen tosi vihoissani tästä kaikesta!



Enemmänkin ehkä siitä, että onko oikeasti tervettä asettaa TV:n katselu sukulaisten kanssa olemisen edelle??? Emme me nyt kuitenkaan useinkaan tapaa ja siskoni lapsineen tapaa vanhempiaan vielä vähemmän... No se on sitten vanhempieni oma vika kun ei ole läheisiä suhteita kehenkään...:(



ap

mutta AP:n ei omasta mielestään tarvitse yhtään olla armollinen omille iäkkäille vanhemmilleen.



Miksi et pyytänyt vanhempiasi ajoissa ja tarjoutunut nauhottamaan heidän lempiohjelmaansa? Miksi sinun pitää niin kamalasti hössöttää tuollaisten ex-tempore -kutsujen takia? Osta kotimatkalla valmisruokaa ja valmis kakku ja sitten istutte iltaa!



Vanhempasi ovat - myönnän sen tietysti - joustamattomia, mutta niin olet ap sinäkin! Heillä sentään on selittävä syy joustamattomuudelle (ikä), mutta sinun luulisi vielä nuorempana ymmärtävän, että kaikkien muiden elämä ja päiväjärjestys ei yhtäkkiä muutu, jos napsautat sormiasi.

järjestää kahdessa osassa, sillä isäni ei suostu tulemaan juhliin, jos siellä on äidin kihlattu, eikä äiti tule tietenkään ilman kihlattuaan. Jo vuosia sitten on vieraslistalta (kuten koko elämästämmekin) poistettu veljeni, jonka käytös ja puheet ovat loukkaavuudessaan niin vertaansa vailla, ettei niitä voi mitenkään perustella. Ja silti joka kertajuhlissa minun sukulaiseni kyselevät veljeni perään, että " koskas se eno tulee synttäreille, vai onko käynyt jo?" Lapset kelaa päässään, että mikäs se eno taas olikaan, kun ei ole vuosiin näkynyt.



Mutta tämmöistä se nyt vain on :)



11 ja 23(?)

Eipä sillä taitaisi olla väliä vaikka pitäisitte juhlat viikonloppuna, kyllä niitä tekosyitä aina löytyy. 4v tyttöni on lukenut aivan innoissaan Vallaton juhlapäivä -kirjaa, jossa Vallaton vauva Viivillä on synttärit ja koko suku tulee juhlimaan. Ja kaikilla on niin kivaa. Eipä ole meillä sellaisia juhlia sitten millään :o(



Viimeksikin yhdet isovanhemmat (vaari puolisoineen) menivät kaksin terassille kun me muut kahvittelimme sisällä, " Ei meitä siellä sisällä tarvita" . Hyvä kun olivat laulamassa päivänsankarille ja katsoivat kynttilöiden puhaltamisen. Ja juhlista liuetaan heti kun mahdollista. Myös tätien (joita lapsilta löytyy vain 2 kpl, ei setiä/enoja ollenkaan) puolisot olivat jääneet kotiin. Äitini ei tullut, kuvittelee että lahjan ostaminen korvaa sen ettei viitsi osallistua juhliin (ei ole ollut edes ristiäisissä). Mieheni äiti tuli illemmalla työvuorojensa takia (minkä ymmärrän kyllä), mutta mitään lahjaa ei tuonut eikä leikkinyt lasten kanssa, vietti suurimman osan ajasta ulkona tupakalla. Mieheni äidillä myös katsotaan aina Emmerdale, emmekä enää mene sinne jos telkkarista tulee mitään vähänkään urheiluun vivahtavaa, koska silloin hänen puolisonsa huudattaa olohuoneessa telkkaa ja hänen kanssaan pitäisi koko ajan keskustella urheilusta.



Minua niin inhottaa tällaiset mörököllit, lapselle olisi tärkeintä se, että kaikki osallistuvat hänen juhliinsa ja ovat hänen kanssaan. Meidän kummankaan suvusta ei vain kiinnostuneita löydy. Tekisi ensi vuonna mieli jättää sukulaiset kokonaan kutsumatta ja pitää vain kaverisynttärit niin että lasten vanhemmatkin tulevat, tuliisi sitten edes hiukan iloista tunnelmaa. Jotain käytöstapoja luulisi aikuisilta ihmisiltä löytyvän, mutta kun ei. Ja ikää isovanhemmille viidenkympin molemmin puolin, joten vanhuudenhöperöitä eivät ole. Epäkohteliaita vain.

alkaa elämänpiiri kaventua. Antakaa ihmisten olla jos haluavat.



NE EI JAKSA ENÄÄ!



peeäs mulla meni 7 vuotta tämän tajuamiseen, kunnes isäni sanoi suoraan. Ei jaksa, eikä enää niin huvitakaan. Rakastavat kyllä.

mutta AP:n ei omasta mielestään tarvitse yhtään olla armollinen omille iäkkäille vanhemmilleen.



Miksi et pyytänyt vanhempiasi ajoissa ja tarjoutunut nauhottamaan heidän lempiohjelmaansa? Miksi sinun pitää niin kamalasti hössöttää tuollaisten ex-tempore -kutsujen takia?



--- ARGGGH! Mutta kun eivät ole mitkään EX-TEMPORE juhlat!!! Kyllä kai vanhempani tietävät koska lapseni ovat syntyneet? Juttelin niistä jo pari viikkoa sitten isäni kanssa ja sanoin, että voitte sitten tulla samaan aikaan kun sisko tulee, ELI KUN ITSE PÄÄSEN TÖISTÄ JA KUN SISKO EHTII TÄNNE MEILLE TULLA, eli vasta klo 18 jälkeen! Silloin isäni sanoi, että OK, HE TULEVAT SITTEN. No kun soittelin tästä asiasta taas eilen varmistaakseni asian, niin äitini tulikin puhelimeen ja sanoi, että EIVÄT HALUAKAAN TULLA ILLALLA VAAN TULEVAT jo aikaisemmin eli jo ennen kuin itsekään ehdimme kotiin ja lähtevät jo ehkä ennen kuin siskoni ehtii paikalle?





Vanhempasi ovat - myönnän sen tietysti - joustamattomia, mutta niin olet ap sinäkin! Heillä sentään on selittävä syy joustamattomuudelle (ikä), mutta sinun luulisi vielä nuorempana ymmärtävän, että kaikkien muiden elämä ja päiväjärjestys ei yhtäkkiä muutu, jos napsautat sormiasi



---Heh heh tämä oli jo hyvä. Eli minun TYÖNI ja lasten HOITOPÄIVÄ ei ole mikään syy? Mutta vanhempien ikä ja sanotaan suoraan, TV-OHJELMA on tärkeä?



-- ja kun kyse ei tosiaan ole mistään suunnittelemattomasta jutusta vaan asiasta on puhuttu aikaisemmin ja jo sovittukin.. Siksi suututtaa kun äiti yhtäkkiä muuttaakin kaiken.



Ap

Ymmärrän harmistumisesi täysin! Mun puoleisella suvulla vähän samaa vikaa:vanhemmillani ei ole koskaan ollut käytöstapoja eivätkä he myöskään ole omanneet taitoa järjestää mukavia juhlia tai luoda tunnelmaa.



Muistan itsekin sen kuinka minulle ei ikinä pidetty mitään kaverisynttäreitä eikä mitenkään yritetty tehdä synttäreistä erikoisia:(.



Eli ei tällä vain iän kanssa ole tekemistä. He eivät vain kertakaikkiaan näe että tällaisilla kokoontumilla olisi mitään virkaa. Muutenkaan eivät vanhempani käy ikinä missään sukujutuissa. Serkkuni kutsui kihlajaisjuhliin, eivät menneet koska äitini ei jaksanut. Näin on ollut aina, ei siis johdu VANHUUDESTA!

Esim. jouluakaan ei äitini ole pitkiin aikoihin jaksanut viettää. Että näin.



***



Onneksi miehen puoleinen suku on toista sakkia! He osaavat tämän juhlistamisen taidon. Kokoonnumme aina lasten ja vanhemmankin väen synttäreille porukalla ja kaikilla on hyvä mieli ja kaikki tekevät parhaansa. Miehen suvusta yritän itsekin ottaa mallia.



Ap

Vierailija:

--- ARGGGH! Mutta kun eivät ole mitkään EX-TEMPORE juhlat!!! Kyllä kai vanhempani tietävät koska lapseni ovat syntyneet? Juttelin niistä jo pari viikkoa sitten isäni kanssa ja sanoin, että voitte sitten tulla samaan aikaan kun sisko tulee, ELI KUN ITSE PÄÄSEN TÖISTÄ JA KUN SISKO EHTII TÄNNE MEILLE TULLA, eli vasta klo 18 jälkeen! Silloin isäni sanoi, että OK, HE TULEVAT SITTEN. No kun soittelin tästä asiasta taas eilen varmistaakseni asian, niin äitini tulikin puhelimeen ja sanoi, että EIVÄT HALUAKAAN TULLA ILLALLA VAAN TULEVAT jo aikaisemmin eli jo ennen kuin itsekään ehdimme kotiin ja lähtevät jo ehkä ennen kuin siskoni ehtii paikalle?

Vanhempasi ovat - myönnän sen tietysti - joustamattomia, mutta niin olet ap sinäkin! Heillä sentään on selittävä syy joustamattomuudelle (ikä), mutta sinun luulisi vielä nuorempana ymmärtävän, että kaikkien muiden elämä ja päiväjärjestys ei yhtäkkiä muutu, jos napsautat sormiasi

---Heh heh tämä oli jo hyvä. Eli minun TYÖNI ja lasten HOITOPÄIVÄ ei ole mikään syy? Mutta vanhempien ikä ja sanotaan suoraan, TV-OHJELMA on tärkeä?

Ap

Miksi ihmeessä ette voi juhlia heti, kun tulet kotiin? Koska vaalit jotakin kuvaa siitä, millaiset juhlat haluat järjestää: kaikki paikalla yhtä aikaa (myös sisko), hienot tarjoilut ja lämmin sukujuhlatunnelma á la Carl Larsson.

Olisihan se kiva, jos sinä voisit määritellä, millaiset asiat ovat iäkkäille vanhemmillesi tärkeitä. Ja että heillä olisi samanlaiset prioriteetit kuin sinulla. Mutta se nyt vaan ei MENE niin. Sori, jos se vasta nyt sinulle aukeni.

Vanhempasi haluavat tulla aiemmin kuin siskosi ja niin, että et ole ehtinyt valmistautua asiaan. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko sanot, että se ei nyt sovi, juhlitaan joku toinen kerta. Tai sitten tingit noista haaveistasi ja istutte hetkisen iltaa ilman suuria tarjoiluja ja siskoasi.

Puhut muuten PIKKUISEN sekavia. Ensin kerroit, että vanhempasi tulevat teille kun olet juuri vasta tullut töistä. Nyt sanot, että ette ole edes kotona. Jos ette ole edes kotona, niin mistä sitten oikein sauhuat, eihän vanhempasi voi lukittuun ja tyhjään taloon tuppautua?!

saa syyttää kunnes täyttää 30-vuotta. Vanhemmillani oli paljon ongelmia ja huumorintajua.



Jossain vaiheessa pitää lapsenkin päästää unelmista, toiveista ja pettymyksistä, jotka liittyvät vanhempiin ja elää omaa elämäänsä.



Onhan ne tolloja, ja onhan ne tyhmiä, mutta sitä suuremmalla syyllä ne ovat ainoat jotka saat.



nimim. 10 vuotta ilman merkittävämpiä traumoja

se maalasi sitä mitä olisi halunnut perhe-elämän olevan, eikä se kestänyt yhtään mitään konflikteja tai uhmaikää tai kaatunutta mehukeittoa. Jos niin kävi se sai kilarit. Lopulta koko perhe ihmetteli " virtahepoa olohuoneessa" .

Vierailija:

se maalasi sitä mitä olisi halunnut perhe-elämän olevan, eikä se kestänyt yhtään mitään konflikteja tai uhmaikää tai kaatunutta mehukeittoa. Jos niin kävi se sai kilarit. Lopulta koko perhe ihmetteli " virtahepoa olohuoneessa" .

Siksi on minusta vähän surullista, jos joku pitää kiinni haavekuvistaan rystyset valkoisina. Pienemmällä nipotuksellakin voi elämänsä elää. Ja pakastepulla on aivan kelvollista ;-)

Sä haluut, haluut haluut, että sun lapsuus korjataan. Sä haluut, haluut, haluut, että sun vanhemmat on kuin muiden vanhemmat.



Haluamalla et saavuta mitään. Mua auttoi lapsen sairastaminen, mä halusin vain että se on terve. Nyt kun se on, kaikki muu hyvä mikä tapahtuu on vain plussaa.



If life gives you lemons, go make lemonade.



Kutsu joku muu josta pidät enemmän ja lopeta se ainainen haluaminen. Kaikkea ei saa mitä haluaa.



Älä ota elämään niin henkilökohtaisesti!

Vierailija:

Miksi ihmeessä ette voi juhlia heti, kun tulet kotiin? Koska vaalit jotakin kuvaa siitä, millaiset juhlat haluat järjestää: kaikki paikalla yhtä aikaa (myös sisko), hienot tarjoilut ja lämmin sukujuhlatunnelma á la Carl Larsson.

Ehkäpä isovanhemmat voisivat ajatella hetken sitä juhlan päähenkilöä ja hiukan uhrautua hänen vuokseen. Siksihän juhlia järjestetään, ei sitä varten että sukulaiset tulevat pikapikaa hörppäämään kahvit silloin kun heidän teeveenkatseluaikatauluunsa sopii.

Onko sinun mielestäsi sitten turhaa järjestää ollenkaan tarjoiluja, koristeluja, pukeutus juhlia varten jne., jos kenenkään ei tarvitse vaivautua paikalle sovittuun aikaan ja pukeutus hiukan siistimmin juhlia varten jne.? No, eihän ketään voi pakottaa, mutta sillä osoitetaan kunnioitusta (ja rakkautta) päivänsankaria kohtaan sekä näytetään että omistetaan edes alkeellisimpia käytöstapoja.

Vanhempasi haluavat tulla aiemmin kuin siskosi ja niin, että et ole ehtinyt valmistautua asiaan. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko sanot, että se ei nyt sovi, juhlitaan joku toinen kerta. Tai sitten tingit noista haaveistasi ja istutte hetkisen iltaa ilman suuria tarjoiluja ja siskoasi.



--- no näinhän se tulee sitten menemään että istumme " iltaa" jo aikaisemmin eli heti kun pääsemme kotiin.



Puhut muuten PIKKUISEN sekavia. Ensin kerroit, että vanhempasi tulevat teille kun olet juuri vasta tullut töistä. Nyt sanot, että ette ole edes kotona. Jos ette ole edes kotona, niin mistä sitten oikein sauhuat, eihän vanhempasi voi lukittuun ja tyhjään taloon tuppautua?!



-- kyllä voivat. Jos isääni yhtään tunnen niin ovat luultavasti meidän pihassa jo 15-15.30 (me tulemme siinä 16.15). Pääsevät kyläl autotallin kautta sisällekin (on aivan piilotettuna siihen oveen). Isäni sitten häärää talon kellarissa jotain kunnes me tulemme. Äitini ehkä haahuilee pihassa tai menee sisälle autotallin kautta hänkin.



-- no sori jos mulla on jokin mielikuva. LASTENHAN takia mä haluan että suku olisi koossa! En mä itseni takia. Ja mistä sait mielikuvan että leipoisin jotain itse? Valmiin kakkupohjan oon ostanut, kakun koristelen kun tuun kotiin ja jotain pientä haen vielä kaupasta työmatkalla. Näin sitä sitten halutaan vääristellä sitä mitä kirjoitankin. Taitaa se siellä olla jo se mielikuva MINUSTAKIN.



-- Ja kyllä sellaisia IHANIA SUKUJUHLIA JA SYNTTÄREITÄ on todella, voitteko uskoa? Joissa on todella mukava tunnelma, pöydässä ihanat tarjoiltavat ja koti siistinä ja kaikilla mukavaa. Sellaisia synttäreitä ja juhlia vietämme sitten MIEHENI perheen kanssa (joka kesä he järjestävät mm. sukujuhlat ja KAIKKIEN perheenjäsenten synttäreitä vietetään niin että kaikki kokoontuvat yhteen). En sitten tiedä vastaako teidän Carl Larsson-mielikuvaa mutta omaa mielikuvaani mukavasta kyllä vastaa!!



ap

Ap kertoo, että häntä ärsyttää, kun vanhemmat muuttivat lupaustaan ja että hän on vasta tullut töistä ja päivän ohjelma menee sekaisin, jos isovanhemmat tulevat aikaisemmin. Ei hän puhu lapsistaan, vaan harmittelee OMIEN suunnitelmiensa muuttumista.

Hän toisin sanoen on yhtä joustamaton kuin vanhempansa, jotka haluavat juhlia vain omilla ehdoillaan.

Pienet pk-ikäiset lapset eivät takuulla kärsi siitä, jos isovanhemmat tulevat eri aikaan kuin täti - kunhan tulevat.

Vierailija:

Ehkäpä isovanhemmat voisivat ajatella hetken sitä juhlan päähenkilöä ja hiukan uhrautua hänen vuokseen. Siksihän juhlia järjestetään, ei sitä varten että sukulaiset tulevat pikapikaa hörppäämään kahvit silloin kun heidän teeveenkatseluaikatauluunsa sopii.

Onko sinun mielestäsi sitten turhaa järjestää ollenkaan tarjoiluja, koristeluja, pukeutus juhlia varten jne., jos kenenkään ei tarvitse vaivautua paikalle sovittuun aikaan ja pukeutus hiukan siistimmin juhlia varten jne.? No, eihän ketään voi pakottaa, mutta sillä osoitetaan kunnioitusta (ja rakkautta) päivänsankaria kohtaan sekä näytetään että omistetaan edes alkeellisimpia käytöstapoja.

Kyllä tuossa se loukkaantuja on ap, ei lapsensa. Tarjoilut voi järjestää valmiista tavarasta, lapset eivät takuulla huomaa, syödäänkö synttärikaffeella jätskiä vai äiteen pukertamaa täytekakkua (jätski maistuu todennäköisesti leikki-ikäisille paremminkin).

AP siis kokee, että hänet (kenties jälleen kerran, kuten lapsuudessaan) omasta mielestään pantiin vanhempien prioriteeteissa paikoilleen.

Mutta edelleen hyvä kysymys kuuluu isovanhempien näkökulmasta: jos juhlat joka tapauksessa ovat pienimuotoiset ja arki-iltana töistä palattua, niin miksei yhtä hyvin riitä pikaisempi visiitti?

Sellaiset luulin voivani heille järjestää kutsumalla sukulaisiani tänä iltana koolle. Jos joku kutsuu sinut klo 18 kylään niin menetkö itse jo paikalle klo 15 ja häivyt jo klo 18? Ilmeisesti.



Niin minähän tässä nyt olenkin kamalan itsekäs kun jopa kutsun LASTENI synttäreille vieraita ja odotan että tulevat silloin kun ME päätämme. Odotin tosiaan että voisimme kaikki yhdessä kerääntyä kahvipöydän ääreen juhlimaan synttäreitä. Se on sitten ilmeisesti liian paljon odotettu.



Aina on niitä jolla on pahemmatkin ongelmat. Mutta kyllä tämä on silti MEILLE ärsytyksen aihe!



ap