Mikä ero ammattikorkeakoulututkinnolla ja korkeakoulututkinnolla?
Kommentit (57)
miksi yliopistopiireissä ei hyväksytty nimitystä ammattikorkeakoulu. Kaikilla menee sekaisin, mikä koulutus on minkäkin tasoinen ja millä nimityksellä valmistuu mistäkin. Itsellä on jäänyt yksi työpaikka saamatta, koska toisella henkilöllä oli valitsijoiden mukaan korkeampi koulutus (AMK). No hänen koulutuksensa tasolla saa yliopistosta 15ov korvaavuuksia, ja minulla oli niiden lisäksi suoritettuna 180 ov yliopistossa. En tehnyt valitusta, mutta tarkkana saa olla nimitysten suhteen. Nyt yliopistot vastustavat ammattikorkeakoulujen haaveita saada oikeus hyväksyä väitöstutkimuksia. Syy vastustukseen on se mikä tässäkin ketjussa on tullut esille, tutkimusten teoreettisen puolen tasoero.
Ammattikorkeakoulututkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto. Katsopa vaikka Wikipediasata, halkusana alempi korkeakoulututkinto. siinä on lueteltu kaikki Suomessa suoritettavat alemmat korkeakoulututkinnot
KUN SE ON AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO, ONKO AKATEEMINEN TYHMÄ VAI MIKSI NIIN HELPPO ASIA ON NIIN VAIKEA YMMÄRTÄÄ?
on aika käytännönläheistä. En esim. itse ihan ole ymmärtänyt, miksi käsityöopettajaksi valmistuvilla on yliopistotutkinto?
Olen ehkä pahasti missannut jonkun pointin, kun en ole tätä koskaan tajunnut.
Enkä ole edes akateeminen, vaan opistotasoisen koulutuksen saanut.
Ammattikorkeakoulututkinto on ammattikorkeakoulututkinto, ei alempi korkeakoulututkinto
Vierailija:
kyllä siellä amkin puolellakin on monia ihan diipadaapa-juttuja, esim. estenomi, kuvataiteilija, medianomit, yms.
AMK-tutkinto on samantasoinen kuin alempi korkeakoulututkinto (kandi). Ylempi AMK-tutkinto vastaa maisteria.
Aika turhaa täällä nahistella, aloja on sekä AMK:ssa että yo:lla niin monenlaisia. Esim. oma opinnäytteeni oli laajempi ja analyyttisempi kuin opettajaystäväni gradu. Joillain toisilla aloilla/ihmisillä taas toisinpäin. Eiköhän nyt vaan opiskella kaikki sitä mikä meitä eniten kiinnostaa ja lopetetaan tämä älytön nokkiminen (jota av:lla muutenkin liikaa harrastetaan).
ja kaikissa lomakkeissa jne ne on samassa kohtaa, tällä logiikalla yliopiston pitäisi olla yksinään kun on koulutetuin
Vierailija:
AMK-tutkinto on samantasoinen kuin alempi korkeakoulututkinto (kandi). Ylempi AMK-tutkinto vastaa maisteria.Aika turhaa täällä nahistella, aloja on sekä AMK:ssa että yo:lla niin monenlaisia. Esim. oma opinnäytteeni oli laajempi ja analyyttisempi kuin opettajaystäväni gradu. Joillain toisilla aloilla/ihmisillä taas toisinpäin. Eiköhän nyt vaan opiskella kaikki sitä mikä meitä eniten kiinnostaa ja lopetetaan tämä älytön nokkiminen (jota av:lla muutenkin liikaa harrastetaan).
Jos SINÄ olet onnistunut saamaan hyvän työpaikan, niin sinua kohden on useita, jotka eivät ole siinä onnistuneet. En myöskään tajua, miten voit verrata kasvatustieteen lopputyötä media-alan lopputyöhön. Laajuus ei ole mikään määrittelevä tekijä lopputyön laadukkuudessa. Päinvastoin, yliopistolla gradutkin ovat monesti hyvin kapea-alaisia, tiettyyn tutkimuskohteeseen keskittyviä.
Täysin eri juttu aineenopettajilla, kuten esim. kieltenopettajilla (jotka opiskelevat esim. englantilaista filologiaa pääaineena syventävien opintojen verran ja toista kieltä sivuaineena + kasvatustiedettä + vasta siihen päälle aineenopettajan sivuaineopinnot). Käsityönopettajien koulutuksesta en kyllä tiedä, mutta kielet, äidinkieli ja luonnontieteet menevät ainakin näin.
Vierailija:
ja kaikissa lomakkeissa jne ne on samassa kohtaa, tällä logiikalla yliopiston pitäisi olla yksinään kun on koulutetuin
Lukiot ja ammattiopistot (entiset ammattikoulut) ovat toisen asteen koulutusta.
Se nyt on vaan sellainen numerointitapa.
Enkä väheksy lainkaan kasvatustieteitä. Mutta luokanopettajan koulutuksen tieteellisyyden kanssa on vähän niin ja näin. Varmasti vaativa koulutus ja erittäin tärkeä työ, mutta niin on sairaanhoitajillakin ja monilla muilla " vain" AMK-tasolla. Eli tosiaan lopullista jokoa AMK:n ja yliopiston vaativuuksille ei ole, koska on erilaisia aloja, erilaisia kouluja ja ennen kaikkea erilaisia opiskelijoita. Osa menee mistä aita on matalin ja osa tekee todella kunninahimoisia lopputöitä jne.
Vierailija:
Jos SINÄ olet onnistunut saamaan hyvän työpaikan, niin sinua kohden on useita, jotka eivät ole siinä onnistuneet. En myöskään tajua, miten voit verrata kasvatustieteen lopputyötä media-alan lopputyöhön. Laajuus ei ole mikään määrittelevä tekijä lopputyön laadukkuudessa. Päinvastoin, yliopistolla gradutkin ovat monesti hyvin kapea-alaisia, tiettyyn tutkimuskohteeseen keskittyviä.
Sen sijaan tiedän luokkatovereideni, " rinnakkaisluokkalaisten" , sekä monien minua aiemmin valmistuneiden medianomien tilanteesta. Yhteensä noin 80 ihmistä, joista karkean arvioni mukaan 60 on alan töissä ja loput sitten joissain muualla. Ja kun huomioidaan se, että suurin osa on vastavalmistuneita, niin ihan hyvin minusta. Palkoista en toki tiedä yhtä laajasti, mutta kaikilla joiden kanssa siitä on ollut puhetta on palkkataso ollut ainakin yli 2000 euroa, joillain myös yli 3000. Eikä tämä tarkoita sitä, että kaikilla medianomeilla on asiat yhtä hyvin, mutta tuollainen niputtaminen on kyllä aivan turhaa.
Vertasin lopputyötäni ja ystäväni gradua vain siksi, kun täällä puheeksi tuli AMK-lopputöiden huono taso. Ei tietenkään niitä voi suoraan verrata, kuten ei voi myöskään vaikkapa lääkiksen ja oikiksen gradujakaan, mutta yleistä tasoa ja niihin käytettyä työmäärää voi arvioida tekstejä lukemalla. Laajalla tarkoitin tässä yhteydessä aiheeseen perehtymistä, en aiheen laajuutta sinänsä (huono sanavalinta, myönnän, annettakoon se ei-akateemiselle anteeksi).
Koulutustasoa kysyttäessä vaihtoehtoja oli, mutta ei ammattikorkeakoulun nimikkeellä. Otin asiasta selvää ja opettajamme ammattikorkeakoulussa sanoi, että koulutuksemme on alempi korkeakoulututkinto.
Näin oli vuonna 2003.
Vierailija:
Koulutustasoa kysyttäessä vaihtoehtoja oli, mutta ei ammattikorkeakoulun nimikkeellä. Otin asiasta selvää ja opettajamme ammattikorkeakoulussa sanoi, että koulutuksemme on alempi korkeakoulututkinto.
Näin oli vuonna 2003.
byrokratia-asioita. Opetusaineen hallinta ja opetustaidot ovat tärkeämmät. Opinto-ohjaaja olisi ehkä tiennyt paremmin tai joku hallintovirkamies.
Vierailija:
opettajamme ammattikorkeakoulussa sanoi, että koulutuksemme on alempi korkeakoulututkinto.
Näin oli vuonna 2003.
Ammattikorkeakoulututkinto ei ollut vuonna 2003 alempi korkeakoulututkinto, eikä se ole sitä edelleenkään. Nuo nimikkeet on määritelty laissa, joten kyseessä ei ole mielipidekysymys eikä kenenkään sanomiset muuta faktoja.
Olisi syyä lomakkeisiinkin päivittää oikeat nimikkeet, ainakin jos on sellaista tarkoitusta varten, että sillä on merkitystä.
amk tutkinnon suorittaneet voivat hakeutua oman alansa korkeakouluun/yliopistoon ja suorittaa siellä maisteritason opintoja, ja sen jälkeen heillä on ylempi korkeakoulututkinto.
Ainakaan kaikilla aloilla amk:n suorittaneet eivät suoraan ole hakukelpoisia alansa korkeakouluun (verrattuna vaikka ko. korkeakoulussa alemman tutkinnon suorittaneisiin), vaan heidän pitää tehdä ehkä joku testi, pääsykokeet tai ainakin varautua täydennysopintoihin.
Amk on ihan hyvä koulutus, mutta se nyt vaan kertakaikkiaan ei ole alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, ainakaan niiden perinteisessä merkityksessä. Ehkäpä pikkuhiljaa näitä nimikkeitä ruvetaan taas muuttamaan niin että jokamies/nainenkin taas tajuaa, että miksi ja mitä eroja eri koulutuksilla ja tutkinnoilla oikein on.
Mutta totta on sekin, että ensimmäisen työpaikan saatua koulutuksen ja tutkintojen merkitys on pienempi, sen jälkeen pitää pärjätä osaamisella. Tosin yliopistoissa ja korkeakouluissa solmii suhteita tuleviin päättäjiin ja oppii tietynlaisen puheen ja ajattelutavan, jota joissain työpaikoissa arvostetaan. Lisäksi on tietysti oikein jotkut virat, jotka edellyttävät tiettyä tutkintoa, sekä useilla aloilla oleva " lasikatto" (sekä miehille ja naisille) jonka mukaan vain aniharva pääsee todella merkittävään asemaan ilman oikeaa ylempää tutkintoa.
Mutta kaikki ei edes halua johtoryhmiin, kabinetteihin tai kukoksi tunkiolla. Amk-tutkinnolla saa ihan hyviä työpaikkoja ja hyvä niin.
Vierailija:
Ehkä on joskus sitten ollut (?), mutta nykyään ainakin alempi ja ylempi korkeakoulututkinto liittyvät nimenomaan yliopistotutkintoihin.