Mikä ero ammattikorkeakoulututkinnolla ja korkeakoulututkinnolla?

kiitos sulle! Murjaisit päivän parhaan vitsin, makaan tällä lattialla ja hirnun kuollakseni.

Mieheni on suorittanut sekä tradenomin että ktm:n tutkinnot. Tradenomin lopputyö tehtiin parityönä, pituus alle 50 sivua eikä tieteellisyydestä häivääkään. Olikohan se jokin asiakastyytyväisyyskysely paikalliselle kauppiaalle? Miehen gradu sen sijaan oli reilusti yli satasivuinen, joka - yllätys, yllätys - oli erittäin työelämälähtöinen. Mies teki siis gradun silloiselle ja nykyiselle työnantajalleen, ja gradu käsitteli erästä isoa ja vaativaa projektia, jossa mies oli / on projektinjohtajana. Mies kuvasi teoriapohjan, aikaisemmat tutkimukset aiheesta, prosessit, lopputuleman, johtopäätökset, tulkinnat ja kehittämisehdotukset. Summa summarum: gradu oli paljon työelämälähtöisempi ja vaativampi kuin tradenomin opinnäytetyöviritelmä.

kuin yliopistossa---jopa tentit saa tehdä kotona, jos reputtaa riittävän monta kertaa. Taitais yliopiston proffa nauraa kun ehdottais, että tekisin tentin kotona...

ja toivon asiallisia vastauksia. " Kannatan" koulutusta, mutta en käsitä teidän tarvetta jatkuvasti ylistää itseänne ja alistaa muita. Juuri juttelin erään työttömän kanssa, oli valmistunut kesällä maisteriksi, ei ole alan töitä. Suomi on pullollaan ylikoulutettuja ihmisiä ja kaikki ei voi olla maistereita! lisäksi ylemmällä ammattikorkeakoulu tutkinolla voi hakea samoja töitä kuin maisteri, ainakin hoitoalalla.

Minä taas en käsitä amk:laisten hinkua päästä akateemisiksi ja oman korkeakoulutuksen hehkutusta. Nythän puhutaan jo amk-lisensiaateista ja -tohtoreista. Miksei voi olla hyvä vain omalla sarallaan eli ammatillisessa korkeakoulutuksessa? Pitääkö kaikki kopioida tiedemaailmasta? Se kai akateemisia ärsyttää. Kuitenkin työelämässä useimmiten akateemisen loppututkinnon suorittanut on siinä esimiesasemassa, amk-tutkinnon suorittanut ehkä jossain pikkupäällikön, tiiminvetäjän, tms. asemassa ja ammatillisen perustutkinnon suorittanut sitten se varsinainen " työläinen" .

Minä en koe tarpeelliseksi toitottaa ympäri kyliä (tai av:ta) sitä, että olen akateeminen ja siksi niin erinomainen. Olen kuitenkin ylpeä koulutuksestani, olen sen eteen tehnyt kovasti töitä, kun en ole lahjakkuudesta saanut paljon apuja. Minä älähdän vain silloin, kun joku amk:n käynyt tulee sanomaan, että koulutus on ' samantasoinen' kuin vaikkapa maisterin tutkinto -tiedän ettei ole, kun olen molemmista oppilaitoksista valmistunut. En siis koe tarvetta korostaa itseäni, mutta toisaalta mikäli koulutustani mollataan täällä amk-koulutuksen (ent. opistotasoinen) tasoiseksi, niin toki silloin tulen oikomaan. Ja myönnän, joskus provosoiden myös..



En oikein ymmärtänyt, miten tuo maisterien työttömyys nyt liittyy siihen, mikä koulutus on korkeatasoisempi tms.. Mutta olin itsekin hetken valmistuttuani työttömänä, joten yleistä se lienee tietyillä aloilla. Minusta tärkeintä on, että jokainen opiskelee alaa, josta aidosti pitää, sinänsä minulle aivan sama, onko se koulu sitten amiska, amk, yliopisto -vai lähteekö peräti peruskoulupohjalta tekemään töitä.

miksi sitten jatkuvasti kehutti itseänne halveksien muita? itse olen suorittanut AMK:n, laajemman, kattavamman, arvostetumman, paremman koulutuksen kuin 2.asteen, mutta haluan tehdä käytännön työtä, sen tarjosi AMK. Meillä oli yliopistosta kopioituna hoitotieteitä, aivan tuskaa minulle kvantitatiiviset tutkimukset, ei kiinnosta. Jos kiinnostaisi, olisin mennyt yliopistoon. Mutta jonkun pitää ne akateemiset hoitaa ja heidän putket korjata, siksi en käsitä mitä hienoa on olla akateeminen, mua alkanut palstailun myötä oksettamaan koko sana. Itse " arvostan" AMK:n tai yliopiston käyneitä, pidän heitä " samalla viivalla" kolmannen asteen suorittaneita, vaativamman ja pidemmän koulun käyneet ja ennenkaikkia jatkaneet koulua " pakollisen" toisen asteen jälkeen, sama se, onko kandi vai maisteri!

juuri tuolla provosoitte, AMK ei ole sama kuin opistotaso, pituudeltaan jo vuoden enemmän. En puolusta AMK:ta, mutta en myöskään juuri kuten sinäkään pidä siitä, että puhutaan sinnepäin. Työttömyydellä tarkoitin sitä, että suomessa jo liikaa korkeasti koulutettuja, siksi välillä huvittaa miten sitä korostetaan, mutta käytännön puolella pula tekijöistä, jotka ei ole korkeasti koulutettuja, joten arvostetaanko " koulutusta jo liikaa" ?

Itse hain ainakin sen takia tuolle ylemmälle amk-tutkinnolle, kun työelämässä mahdollisuus edetä siten " korkeammalle" . Eli minulla on se 160 ov takana amk opintoja + 40 ov lisää ja nyt tämä koulu, jos vaan pääsen. Työelämää takana kaikki muut ajat, mitä olen vanhempainvapailta ehtinyt.



Valintakoekirjana " Tutkimustyön metodeista" , mikä ainakin tähän saakka aika " akateemista" , sikäli mikäli akateemiset pitävät omia gradujaan aitoina oikeina asiallisina tapauksina. :)



Eli Opetushallitus on tainnut taas panna pökköä pesään ja " loi" tuon ylemmän amk-tutkinnon korkeakoulututkintoa vastaavaksi. Ymmärrettävästi yliopisto-ihmiset siitä hernettävät, mutta toisaalta eihän koulutus ole keneltäkään pois. Jos pääsen esimies-asemaan näillä opintoviikoilla, olen ainakin hetken tyytyväinen.



Ap

Vierailija:

En siis koe tarvetta korostaa itseäni, mutta toisaalta mikäli koulutustani mollataan täällä amk-koulutuksen (ent. opistotasoinen) tasoiseksi, niin toki silloin tulen oikomaan. Ja myönnän, joskus provosoiden myös..

Kuka tahansa ihminen voi oppia käytännön ammatin, ellei sitten jostakin syystä ole syntynyt peukalo keskellä kämmentä.. Itsekin olen opiskeluaikana mm. siivonnut, ollut kassalla ja lisäksi iltatöinä tein tilaustyöompeluksia ja neuloksia (vähän lisätienestiä opiskelijalle). Sen sijaan kenestä tahansa ei olisi yliopisto-opintoihin, koska yo-opinnoissa tarvitaan kykyä omaksua suuria määriä tietoa nopeasti ja monilla aloilla myös älykkyyttä siinä määrin, että se voi olla joillekin liikaa. Ja toki niitä kuuluisia perslihaksia ei sovi väheksyä ;) Toisin sanoen pelkkä kärsimättömyys ja keskittymisongelmat voivat monelle olla este yo-opintoihin.



Itse arvostan suuresti ns. duunareita, joihin mm. mieheni lukeutuu (on sähkömies), enkä nyt ole ollut kiistämässäkään sitä, etteikö perustyön suorittajia tarvittaisi. Tarvitaan, ja toivottavasti heitä kouluttautuu lisää! Mutta se on tosiasia, että kaikilla ei ole edellytyksiä yliopisto-opintoihin (ei edes kaikilla amk:n käyneillä). Olet siinä oikeassa, että yo-tutkinnon suorittaneiden määrä on nousussa, ja ylikouluttamista on syytä välttää. Tämä on kuitenkin asia, johon voivat vaikuttaa vain yliopistot, aloituspaikkoja vähentämällä.



Mieheni pikkuveli pohti muutamia vuosia sitten, että hakeutuisiko peruskoulun jälkeen lukioon vai amiskaan. Hän tuli kysymään minulta, että kumpi hänelle sopisi. Juteltiin paljon ja hartaasti, ja tulimme siihen tulokseen, että koska autopuoli kiinnostaa, niin kannattaisi hakeutua amiskaan. Hän sitten kysyi minulta, että mitäs sitten, kun äiti sanoi, että " toisen pojan ei tarviis tyytyä VAIN amiskaan" . Tein pojalle hyvin selväksi, että äidin (tai muidenkaan) mielipiteillä ei ole väliä, jos vain hakeutuu alalle, josta aidosti pitää. Nyt lankomies on jo valmistunutkin amiskasta, ja saipa töitäkin heti :)



Ja mieheni äiti ei ole muuten akateeminen, mutta hänelle oli suuri pettymys, kun pojat eivät hinkuneet yliopistoon.



t. 35

joita oikeasti kiinnostaa, MIKSi joku asia on jotenkin ja mikä on koko jutun takana. Esim. tiedän, missä tietoa on ja mihin sitä käytetään ja miten vs. tiedän, mistä kyseinen tieto tulee, mikä teoriamalli sen taustalla on, mitä asiassa ei ole otettu huomioon jne. Siinä varmaan AMK ja ylio-opisto tutkinnon ero pähkinänkuoressa.



Sanomattakin on selvää, että yliopistolta valmistuu myös paljon ihmisiä, joita ei kiinnosta kauheasti tiede ja tutkiminen eivätkä koskaan pakota itseään kovin kriittiseen ajatteluun. Silloin ainakin joillain aloilla voi varmaan valmistua maisteriksi heppoisemmilla käytännön taidoilla kuin AMK:sta, mutta ilman oikein tieteellisen ajatteluin perusteiden hallitsemistakaan.



Oman kokemukseni mukaan gradut ovat kuitenkin usein aika vaativia. Omassa oppiaineessani ne jäävät yleensä tekemättä niiltä, jotka eivät ole kovin motivoituneita, koska tiedot ja taidot eivät riitä eikä tahto niiden hankkimiseen.



Yksi opiskelukaverini tajusi jossain neljän vuoden jälkeen, että ei oikeasti ole kiinnostunut tarpeeksi ja vaihtoi AMK:hon. Minusta todella kunnioitettava ja fiksu päätös.

Minä itse kävin ammattikorkeakoulua helsingissä, ja sen jälkeen pyrin ja pääsin kauppakorkeaan. Ja tiedän, että tuolla amk:ssa todellakin on joutunut niitä asioita pänttäilemään ja pähkäilemään, sitä ei millään muotoa voi verrata johonkin ammattikouluun tai opistoon. Ainakaan tuota koulua mitä itse kävin, toki noita amk:ta on niin paljon suomessa nykyään (liikaa!), ja se aiheuttaa sen, että kaikissa ei ole yhtä hyvä laatu ja se taas vaikuttaa ammattikorkeakoulujen imagoon yleisesti. Joo, tuo opiskelu on vähän erityylistä tuolla kauppiksessa, mutta sitä en voi sanoa, että se olisi kamalan paljon vaikeampaa kuin tuolla amk:ssa. Teoreettisempaa kyllä. Sanoisin jopa että tuolla amk:ssa joutui tekemään enemmän töitä, koska siellä oli ainakin omana aikanani aivan kamalasti kaiken maailman ryhmätöitä ym. Tunnen muutamia henkilöitä jotka tuolta amk:sta valmistuivat, ja valmistuttuaan kilpailivat kauppakorkeasta tulevien kanssa samoista työpaikoista, ja nämä amk:laiset veivät ne työpaikat. Olenkin huomannut, että tärkeää on, että on se " peruskorkeakoulutus" , jotta voi hakeutua tiettyihin töihin, mutta sen jälkeen se oma persoona ja omat taidot ratkaisevat mihin sitä lopullisesti päätyy, ei niinkään se, että minkä tason korkeakoulutus sitä on.

40, nämä " duunarit ja amiksen käyneet" eivät ole sama asia kuin ammattikorkeakoulun käyneet.

t. 40

Katsokaahan lakikirjasta vaikkapa.

se on ammattikorkeakoulututkinto. Esimerkiksi filosofian kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto.

Väliäkö sillä sitten onko amk vai yliopistotasoinen. Parempi että kouluttautuu edes alalle jossa töitä tarjolla kun kortistoon.

Ollut ihan AMK:n alkuajoista asti, jolloin itse valmistuin!

Vierailija:

miksi sitten jatkuvasti kehutti itseänne halveksien muita? itse olen suorittanut AMK:n, laajemman, kattavamman, arvostetumman, paremman koulutuksen kuin 2.asteen, mutta haluan tehdä käytännön työtä, sen tarjosi AMK. Meillä oli yliopistosta kopioituna hoitotieteitä, aivan tuskaa minulle kvantitatiiviset tutkimukset, ei kiinnosta. Jos kiinnostaisi, olisin mennyt yliopistoon. Mutta jonkun pitää ne akateemiset hoitaa ja heidän putket korjata, siksi en käsitä mitä hienoa on olla akateeminen, mua alkanut palstailun myötä oksettamaan koko sana. Itse " arvostan" AMK:n tai yliopiston käyneitä, pidän heitä " samalla viivalla" kolmannen asteen suorittaneita, vaativamman ja pidemmän koulun käyneet ja ennenkaikkia jatkaneet koulua " pakollisen" toisen asteen jälkeen, sama se, onko kandi vai maisteri!

Näin ei ainakaan ollut tarkoitus. Ajoin takaa sitä, että jokaisella koulutuksella ja ammatilla on tarkoituksensa meidän yhteiskunnassamme. Täällä tarvitaan niin putkimiehiä, sairaanhoitajia ja kauppatieteilijöitä, mitenkään korostamatta kenenkään paremmuutta. Putkimies korjaa kahden jälkimmäisen putket, sairaanhoitaja hoitaa terveeksi ja työkykyiseksi ekan ja vikan, ja vika huolehtii vaikkapa siitä, että rahasi ovat turvassa pankissa tai rahastoissa.

34

Yliopistossa on paljon käytännönläheisiä teoriatieteitä, kun lääketiede, farmasia, kasvatustiede, oikeustiede, jne., mistä valmistuu selkeään ammattiin. Moniin näistä kuuluu myös käytännön työharjoittelua. Mutta kyllä siellä amkin puolellakin on monia ihan diipadaapa-juttuja, esim. estenomi, kuvataiteilija, medianomit, yms.